Ehdotus
Komission asetusehdotuksella on tarkoitus mukauttaa laittoman,
ilmoittamattoman ja sääntelemättömän
kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja
poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annettua
neuvoston asetusta N:o 1005/2008 (LIS-asetus) Euroopan
unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) artikloihin 290
ja 291. Komissio ehdottaa asetukseen uutta 54 a artiklaa, jossa
säännökset siirretyn säädösvallan
käyttämisestä olisivat. Säädösvallan
siirron esitetään olevan voimassa määräämättömän ajan.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voisi milloin tahansa peruuttaa
säädösvallan siirron. Säädösvallan
siirron nojalla annettu delegoitu säädös
tulisi voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto
ei kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös
on annettu tiedoksi niille, ole ilmaissut vastustavansa sitä,
tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto
ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet
komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä.
Parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa
jatketaan kahdella kuukaudella.
Komissio ehdottaa LIS-asetuksen 54 artiklan komiteamenettelyä koskevan
säännöksen muuttamista siten, että kalastus-
ja vesiviljelyalan komitea avustaa komissiota. Viitattaessa asetuksen
54(2) artiklaan komitean työskentelyyn sovelletaan asetuksen
182/2011 5 artiklaa (tarkastelumenettely). Tarkastelumenettelyä on
sovellettu LIS-asetuksen 54 artiklan nojalla annettuja täytäntöönpanosäännöksiä annettaessa
jo asetuksen 182/2011 siirtymäsäännösten
nojalla.
Yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosäädösten
tasoiset säädökset annetaan pääsääntöisesti
komiteamenettelyssä tarkastelumenettelyä noudattaen
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011
2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Neuvoston ja parlamentin rooli
komiteamenettelyssä on siinä, että niillä on oikeus
milloin tahansa ilmoittaa komissiolle katsovansa, että ehdotus
täytäntöönpanosäädökseksi
ylittää perussäädöksessä säädetyn
täytäntöönpanovallan. Komissiolla
on velvollisuus tarkastella uudelleen ehdotusta ja ilmoittaa Euroopan parlamentille
ja neuvostolle, ryhtyykö se muihin toimiin ilmoituksen
takia.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto on aiemmin katsonut, että yhteisen kalastuspolitiikan
alalla komissiolle voidaan siirtää valta antaa
delegoituja säädöksiä, jotta
lainsäädäntömenettelyssä annettuja
unionin säädöksiä voidaan riittävän
nopeasti tarvittaessa tarkentaa muuttuvien tilanteiden
mukaisiksi. Kalastuksen kohteena olevien kalakantojen tila ja kalakantoihin
kohdistuva kalastus voivat nopeasti muuttua, jolloin myös
unionilta saatetaan edellyttää nopealla aikataululla
toimia. Tavanomainen lainsäädäntömenettely
ei mahdollista riittävän nopeaa päätöksentekoa.
Toimivallan siirtäminen komissiolle edellyttää kuitenkin,
että siihen on perusteltuja syitä ja että siirretty
toimivalta on määritelty riittävän täsmällisesti
ja tarkkarajaisesti eikä sillä muuteta tai täydennetä perussäädöksen
keskeisiä osia.
Alustavana kantana esitetään seuraavaa
Artiklan 36 muutos: Voimassa olevassa 36 artiklassa komissiolle
on annettu oikeus toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä sellaisia
kolmansia maita kohtaan, jotka todistettavasti toimenpiteillään vaarantavat
alueellisen kalastuksenhoitojärjestön hyväksymiä säilyttämis-
ja hoitotoimenpiteitä. Toimenpiteitä sovelletaan
välittömästi, mutta jäsenvaltioilla
on oikeus saattaa komission päätös neuvoston
käsiteltäväksi kymmenen työpäivän
kuluessa siitä, kun ne ovat saaneet sitä koskevan
ilmoituksen. Neuvostolla on oikeus määräenemmistöllä päättää asiasta
toisin yhden kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut
asian käsiteltäväkseen.
Nyt komissio ehdottaa, että komissiolla olisi oikeus
samoissa tilanteissa toteuttaa väliaikaisia toimenpiteitä täytäntöönpanosäädöksillä.
Samalla komissio ehdottaa, että neuvostoa koskevat säännökset
kumotaan. Kyseisestä artiklan muutosehdotuksesta puuttuu
kuitenkin viittaus komiteamenettelyyn, joten vaikuttaa siltä,
että ilmeisesti ainakaan tarkastelumenettelyä ei
noudatettaisi. Asetuksen 182/2011 artiklan 8 mukaisen
kiireellisyysmenettelyn noudattaminen edellyttää mainintaa
perusasetuksessa. Asetuksen 182/2011 8 artiklan kiireellisyysmenettelyssä komitea
voi kielteisellä lausunnollaan saada komission kumoamaan
ko. säädöksen.
Työryhmässä on selvitettävä,
minkälaista menettelyä noudattaen komissio on
suunnitellut tekevänsä päätöksen.
Selvitetään, tulisiko artiklaan ottaa viittaus
54 artiklaan ja asetuksen 182/2011 artiklaan 8, jotta kalastus-
ja vesiviljelyalan komitean ja sen kautta jäsenmaiden vaikutusmahdollisuudet
turvataan.
Artiklan 33(1) ja 34(1) muutokset: Voimassa olevissa artikloissa
neuvosto päättää määräenemmistöllä komission
ehdotuksesta yhteistyöhön osallistumattomien maiden
luettelosta (kolmannen maan lisäämisestä siihen)
ja kolmannen maan poistamisesta luettelosta. Ehdotuksessa ko. päätökset
tekisi komissio tarkastelumenettelyä noudattaen.
Selvitetään, onko ehdotettu muutos tarkoituksenmukainen.
Lissabonin sopimus ei edellytä artiklojen mukauttamista
siten, että täytäntöönpanovalta
säädettäisiin komissiolle, vaan se voidaan
jättää myös neuvostolle (SEUT
291(2)).
Artiklan 17(3) muutos: Komissio ehdottaa komitologiamenettelyssä (tarkastelumenettely)
annettavien täytäntöönpanosäännösten
korvaamista komission delegoiduilla säädöksillä.
Kysymys lienee unionin tason perusteista, joilla valvontatietojen
perusteella tehdään ajanmukaiset riskianalyysit
ja yleismaailmalliset arvioinnit. Näiden perusteiden mukaisesti
jäsenmaiden tarkastajat suorittavat LIS-asetuksessa säädetyt
tarkistukset.
Artikla on laadittu vaikeaselkoiseksi. Jos kysymyksessä on
todella tarkastusten perusteena olevien riskiperusteiden määrittely,
on harkittava, onko kysymys LIS-asetuksen keskeisestä osasta,
vai onko kysymys täytäntöönpanosta, jolloin
tarkastelumenettely tulisi käytettäväksi.
Artiklan 16 muutokset: Komissio esittää, että komissiolle
annetaan oikeus antaa delegoituja säädöksiä,
joilla muutettaisiin määräaikaa, jota tulee
noudattaa saalistodistuksen toimittamisessa jäsenvaltion
toimivaltaiselle viranomaiselle. Nykyinen artikla säätää muutokset
tehtäviksi (tarkastelumenettelyssä) komiteaa kuullen. Muutos
ei ole ongelmallinen Suomelle.
Komissio esittää myös, että se
voisi delegoiduilla säädöksillä hyväksyä talouden
toimijan aseman keskeyttämistä ja kumoamista koskevat säännöt,
toimijan todistusten voimassaoloedellytyksiä koskevat säännöt
ja todistusten myöntämistä, muuttamista
tai peruuttamista koskevat säännöt. Tähän
asti säännöistä on säädetty
komitologiamenettelyssä.
Artiklan 12 muutokset ja lisäykset: Komissio esittää artiklaan
lisättäväksi kohdat 4 a ja 5. Kohta 4
a koskee tarkastelumenettelyssä annetulla säädöksellä vahvistettavia
saalistodistuksia (malleja), joista on komission ja kolmansien maiden
kesken sovittu hallinnollisessa yhteistyössä.
Ehdotus vastaa Suomen käsitystä säätelytasosta.
Lisättäväksi ehdotettu 5 kohta on
ongelmallisempi. Komissio esittää itselleen valtuutta
antaa delegoituja säädöksiä,
joilla muutetaan luetteloa tuotteista, jotka eivät ole
saalistodistusjärjestelmän piirissä.
Muutosten perusteet on kuitenkin esitetty ehdotuksessa niin epäselvästi,
että niitä on vaikea ymmärtää.
Yhtenä perusteena esitetään mm. LIS-kalastusta
harjoittavien kalastusalusten yksilöimistä. Saalistodistusjärjestelmän ulottuvuus
on asetuksen keskeisiä elementtejä, joten 5 kohtaa
pystytään arvioimaan paremmin, kun on kuultu komission
selitys lisäyksestä.