Yleisperustelut
Valiokunta toteaa, että esityksen keskeisenä tavoitteena
on kiinteistöjaotuksen ja omistuksen yhtenäistäminen.
Tässä tarkoituksessa yhteisiä alueita
koskevia säännöksiä ehdotetaan
muutettavaksi kiinteistöjärjestelmän
selkeyttämiseksi.
Esityksen mukaan yhteinen vesialue ja siitä vastaisuudessa
muodostuva vesijättö kuuluisivat aina samaan rekisteriyksikköön.
Sellaista yhteistä vesialuetta ja siitä aikaisemmin
muodostunutta yhteistä vesijättöä,
joilla on samat osakaskiinteistöt siten, että kunkin
osakaskiinteistön osuus (osuusluku) sekä yhteiseen
vesialueeseen että yhteiseen vesijättöön
on saman suuruinen, käsiteltäisiin vastaisuudessa
kiinteistörekisteriin merkittäessä samana
yhteisenä alueena, jonka eri osiin ei voitaisi erikseen
antaa osuutta, vaan osuus voitaisiin antaa vain kysymyksessä olevaan
kokonaisuuteen eli rekisteriyksikköön. Samaksi
rekisteriyksiköksi merkitsemiseen tarvittaisiin kuitenkin
osakkaiden hakemus tai suostumus siinä tapauksessa, että vesialueen
ja vesijätön hallintoa ovat aikaisemmin hoitaneet
eri osakaskunnat taikka alueet on aikaisemmin merkitty kiinteistörekisteriin
eri rekisteriyksiköiksi. Myös vähitellen
syntynyttä yhteistä vesijättöaluetta
pidettäisiin kiinteistöjaotuksellisesti
ja omistuksellisesti yhtenä kokonaisuutena (samana yhteisenä alueena)
siinäkin tapauksessa, että osakaskiinteistöt
ovat saaneet osuuden vesijättöön eri
ajankohtina. Lakiin lisättäisiin tältä osin
myös tarpeelliset säännökset siitä,
millä perusteella erityyppisten osakaskiinteistöjen
osuus koko olemassa olevaan vesijättöalueeseen
määrätään.
Jos isojaossa tai muussa maanmittaustoimituksessa on eri vesialueita
jätetty tai erotettu samojen kiinteistöjen yhteiseksi
ja näillä vesialueilla on samat osakaskiinteistöt
siten, että omistus on yhtenäinen, tällaisia
vesialueita käsiteltäisiin esityksen mukaan kiinteistöjaotuksellisesti
samana useampipalstaisena yhteisenä vesialueena. Isojaossa
tai muussa maanmittaustoimituksessa yhteiseksi jätetyt
tai erotetut maa-alueet voitaisiin myös rekisteröidä yhdeksi
rekisteriyksiköksi, jos osakkaat sitä haluaisivat.
Esitykseen sisältyy edellä mainitun ohella
ehdotuksia muun muassa eri laatua olevien yhteisten alueiden yhdistämismahdollisuuksien
laajentamisesta ja sopimusvapauden laajentamisesta.
Valiokunta toteaa, että yhteiset alueet ovat kiinteistöjärjestelmän,
kiinteistöjaotuksen sekä rekisterijärjestelmän
selvyyden ja luotettavuuden kannalta ongelmallisia. Yhteisten alueiden osalta
onkin tärkeää, että kiinteistöjärjestelmää ja
rekisterijärjestelmää kehitetään
siten, että päämääränä on
yhteisten alueiden rekisteriyksikköjaotuksen, osakaskiinteistöjen
sekä näiden osuuksien suuruuden selvittäminen
ja ratkaiseminen samoin kuin niitä koskevien tietojen vieminen
kiinteistörekisteriin. Hallituksen esitykseen sisältyvien
säännösmuutosten ja lisäysten tarkoituksena
onkin luoda riittävä lainsäädännöllinen
pohja tälle perusparannustyölle.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mainitusta perusparannustyöstä muodostuu
erittäin laaja tehtävä, vaikka ensi vaiheessa
selvitettäisiinkin vain ns. kylien yhteiset vesijätöt
eli ne vesijätöt, jotka ovat syntyneet kylän
yhteisistä vesialueista. Tällaisia vesialueita
on noin 9 300. Työmäärältään
näiden vesijättöalueiden ja niiden osakaskiinteistöjen
ja osuuslukujen selvittämistä voidaan verrata
kylien vesialueiden ja niiden osakaskiinteistöjen ja osuuslukujen
selvittämiseen. Pelkästään vesialueiden
osakaskiinteistöjen ja niiden osuuksien selvittäminen
vei aikaa yli 10 vuotta, vaikka tähän työhön
oli irrotettu huomattava määrä Maanmittauslaitoksen
henkilöstövoimavaroja. Vaikka yhteisten vesijättöalueiden
osakaskiinteistöjen selvitystyössä voidaan
hyödyntää vesialueiden osakasselvityksiä, joudutaan
osakkaiden eriytymisen vuoksi kuitenkin vesijätön
osakkaat selvittämään erikseen. Vanhan
lainsäädännön ja siihen nojautuneen
toimituskäytännön erilaisuuden johdosta
yhteisten vesijättöjen osakkuuden selvittäminen
ja ratkaiseminen on merkittävästi vaikeampaa kuin
vesialueiden osuuksien selvittäminen. Lisäksi
työ vaatii asiaan perehtynyttä ammattitaitoista
työvoimaa.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta katsoo, että lainmuutosten
tultua hyväksytyksi on tarpeen, että maa- ja metsätalousministeriö ja Maanmittauslaitos
tekevät yhdessä toimenpidesuunnitelman yhteisiä alueita
koskevan selvitystyön toteuttamiseksi ja että tämän
suunnitelman puitteissa ministeriön kanssa vuosittaisissa
tulossopimuksissa sovitaan niin tavoitteista kuin myös
niistä budjettirahoitteisista voimavaroista, jotka tähän
toimintaan ovat käytettävissä. Valiokunta
pitää lisäksi tarpeellisena, että myös
pyrkimyksiä kehittää yhteisiä alueita
koskevia säännöksiä kiinteistöjärjestelmän
edelleen selkeyttämiseksi jatketaan.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä
esitettävin
muutosehdotuksin.