Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä ehdotettavin vähäisin muutoksin. 

Hallituksen esityksessä esitetään hallitusohjelman mukaisesti otettavaksi käyttöön vaelluskalojen saalisilmoitus eli niin sanottu Omakala-tietojärjestelmä. Esityksellä toimeenpannaan myös hallitusohjelman mukaisesti kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa sekä autetaan osaltaan turvaamaan elinvoimaiset ja kestävät kalakannat kalastusta harjoitettaessa. Tämä vastaa myös kalastuslain tarkoitusta, joka lain 1 §:n mukaan on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että vapaa-ajankalastajat saavat useista lajeista suurimman osan saaliista. Ilman tietoa vapaa-ajankalastajien saaliista ja kalastuksesta ei kalastusta voida säännellä ja kalakantoja hoitaa tietoon perustuen. Kalastuksen säätelyssä on erityisen suuri tiedon tarve uhanalaisissa, heikentyneissä ja laajan elinkierron omaavissa lajeissa, joita saadaan harvoin saaliiksi. Näiden lajien saalistietoja on vaikea saada arvioitua perinteisillä kalastustiedusteluilla. Esityksen tavoitteena on ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto vain tarkkaan harkittujen lajien osalta, eikä esitys velvoita ilmoittamaan kaikkia vapaa-ajankalastuksessa saatuja saaliskaloja. Valiokunta toteaa, että se on useissa aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut tarvetta vapaa-ajankalastuksen seurannan ja saalisilmoitusten tehostamiseen ja hallituksen esitys saaliin ilmoitusvelvollisuudesta vastaa tähän tarpeeseen (ks. MmVL 19/2021 vp — E 98/2021 vp, E 108/2021 vp). 

Kalastuslakiin esitetään lisättäväksi saaliin ja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuus yli 16-vuotiaille vapaa-ajankalastajille. Esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään ne lajit ja pyyntitiedot, joita ilmoitusvelvollisuus koskee. Ilmoitusvelvollisuuden kohteina olevina lajeina asetusvalmistelussa ovat olleet esillä vaelluskaloista lohi, järvilohi, taimen, ankerias ja Vuoksen vesistön nieriä. Taimenella on asetusvalmistelussa tarkoitettu kaikkia sen muotoja eli meri-, järvi- ja purotaimenta. Lisäksi saadun lausuntopalautteen perusteella myös kyttyrälohen säätäminen ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lajiksi voi olla perusteltua. Valiokunta toteaa, että saalisilmoituksen kautta ei tulla keräämään tietoa yleisten lajien, kuten kuhan, ahvenen ja siian, saalismääristä vapaa-ajankalastuksessa. Ehdotetun 62 a §:n mukaan ilmoitusvelvollisuuden tulee olla tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset myös pyyntialueen, kalastusvälineen, kalan koon ja mahdollisen eväleikkauksen ilmoittamisesta sekä ilmoituksen maantieteellisestä soveltamisalasta, muodosta, sellaisesta muusta teknisluonteisesta sisällöstä, jota ilmoitus edellyttää ja ilmoituksen tekemisen määräajasta. Valiokunta toteaa, että kerätty tieto voi olla suureksi hyödyksi pyyntimitta- ja rauhoituspäätöksiä tehtäessä sekä kalakantojen käytön ja hoidon suunnittelussa ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien toimeenpanon vaikutusten seurannassa. Lisäksi saa-lisilmoitukset voivat antaa arvokasta lisätietoa myös esimerkiksi saaliiden vaikutuksesta kalastusmatkailun alueelliseen sijoittumiseen. 

Lakiehdotuksen mukaan saalisilmoitus tehdään Luonnonvarakeskukselle. Saalisilmoituksen jättämisen pääkanavaksi on kehitetty Omakala-mobiilipalvelu, joka on otettu käyttöön kesällä 2022. Sovelluksen lisäksi Luonnonvarakeskuksen tulee osana Omakala-asiointipalvelua kehittää myös järjestelmä, jolla henkilöt, joilla ei ole mobiililaitetta ja sovellusta, voivat ilmoittaa vaaditut tiedot. Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksessä kiinnitetään huomiota siihen, ettei kaikilla ole mahdollisuutta älylaitteiden käyttöön ja annetaan mahdollisuus myös muunlaisiin ilmoitustapoihin. Ilmoitustapojen tulee olla riittävän yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, kuten esimerkiksi saalisilmoituksen tekeminen tekstiviestillä. Joustavan ilmoitusmenettelyn kannalta tärkeää on myös, että kalastajan ei ole tarpeen tehdä ilmoitusta heti saaliin saatuaan, vaan ilmoituksen tekemiselle asetettavasta määräajasta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. Valiokunta korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä Omakala-palvelun helppokäyttöisyyteen ja varmistettava sovelluksen käyttöönottovaiheessa riittävä panostus viestintään. Omakala-palveluun on jo nyt pyritty rakentamaan kannustimia sen käyttöönottamiseksi, kuten kalastuspäiväkirja omien saaliiden seuraamiseen sekä helposti saatavaa tietoa voimassa olevista kalastusrajoituksista. Omakala-palvelua voidaan jatkossa hyödyntää myös viestintäkanavana hallinnosta kalastajiin päin. Palvelun kehittämisessä on pyritty hyödyntämään myös riistahallinnon hyviä kokemuksia  Oma   riista -palvelusta. Valiokunta katsoo, että palvelun onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi tulee erityisesti vuoden 2023 aikana panostaa vapaa-ajankalastajille kohdennettavaan aktiiviseen viestintään. Tietoa Omakala-palvelusta ja saalisilmoituksen tekemisestä voidaan kohdentaa esimerkiksi niille henkilöille, jotka suorittavat valtakunnallisen kalastonhoitomaksun. Tiedottamisessa tulee myös laajasti hyödyntää yhteistyötä alan järjestöjen kanssa. 

Lakiehdotuksen 62 a §:n mukaan saalisilmoitus on tehtävä myös kaikista vapautetuista kaloista, jotka kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piirissä oleviin lajeihin. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että uhanalaisten ja rauhoitettujen lajien osalta vapautettujen kalojen ilmoitusvelvollisuus on tarpeen ja ehdotus kannatettava. Alamittaisten kalojen ilmoitusvelvollisuus tuottaa lisätietoa kalastuskuolevuuden arviointiin ja kalastuksen kestävyyden mitoitukseen. Valiokunta toteaa lisäksi, että sivusaalisilmoitusta koskevan 62 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus kattaa lakiehdotuksen mukaan jatkossa pyöriäisen lisäksi kaikki muutkin valaat. Muutoksella tuetaan sekä luonnonsuojelulain että valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta annetun lain tavoitteita. Myös saimaannorppaa koskevan sivusaalisilmoituksen tekemisestä esitetään säädettäväksi       62 §:ssä, mutta ilmoitus esitetään tehtäväksi muista sivusaalisilmoituksista poiketen Metsähallitukselle. Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa todetaan, että lintujen sivusaalisongelman laajuudesta ei ole Suomessa järjestelmällisesti kerättyä tietoa. Tällä hetkellä käsitys on, että lintuja ei kuole Suomen vesillä kovin paljoa kalanpyydyksiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Omakala-palvelua kehitettäessä otetaan huomioon mahdollisuus laajentaa se tulevaisuudessa tarvittaessa kattamaan myös sivusaaliina saatavat linnut. 

Kalastuslain tietojärjestelmää koskevaa sääntelyä esitetään myös uudistettavaksi tietyiltä osin. Vastuu tietovarannoista osoitetaan useille viranomaisille eli Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille (ELY-keskukset). Vapaa-ajankalastajien saalis- ja pyyntitietoja koskeva tietovaranto ehdotetaan lisättäväksi lakiin Luonnonvarakeskuksen vastuulle. Tällä hetkellä Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain Kalakantojen tila -raportin merialueen tärkeimpien kalakantojen tilasta. Omakala-palvelun kautta saatava tieto ei voi korvata kokonaan perinteisillä menetelmillä kerättyä saalistietoa, vaan jatkossakin tarvitaan Luonnonvarakeskuksen määrävuosin toteuttamia kalastustiedusteluihin perustuvia selvityksiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Luonnonvarakeskuksen tehtäviin esitetään lisättäväksi myös raportin teko Suomen kalakantojen tilasta ja kalastuksesta sekä meri- että sisävesien osalta Suomessa kolmen vuoden välein. Sisävesien merkitys kaupalliselle kalastukselle on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut, ja lisäksi sisävedet ovat tärkeitä vapaa-ajankalastukselle, joten säännöllisen raportin tuottaminen myös sisävesien kalakantojen ja kalastuksen tilasta on perusteltua. Samalla sisävesien kaupallisten kalastajien saaliit siirretään ilmoitettaviksi ELY-keskuksiin Luonnonvarakeskuksen sijasta.  

Valiokunta toteaa lopuksi, että saalisilmoitukseen liittyvät pyyntipaikkaa koskevat tiedot voivat olla hyvin arkaluonteista tietoa. Vuodenajan, kalalajin ja pyyntivälineen mukaan vaihtuvat kalastuspaikat kulkevat usein perimätietona sukupolvelta toiselle. Näitä tietoja ei haluta saattaa julkisesti tietoon tarkkana paikkatietona. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan siihen, että pyyntipaikat ovat liikesalaisuuden kaltaista tietoja kalastusoppaille. Perusteluissa todetaan myös, että saamelaisten perinteiset pyyntipaikat kuuluvat saamelaisyhteisölle. Lisäksi hallituksen esityksessä tuodaan esiin huoli siitä, että vapaa-ajankalastajat voivat jättää ilmoituksen tekemättä tai ilmoittaa väärän pyyntipaikan, jos pyyntipaikkaa koskevaa tietoa ei karkeisteta. Valiokunta korostaa, että saalisilmoitusta koskevan ehdotetun 62 a §:n nojalla ei ole tarkoitus kerätä tarkkaa pyyntipaikkatietoa, mitä kuvastaa myös se, että säännöksessä viitataan pyyntipaikan sijasta pyyntialueeseen. Valiokunta pitää Omakala-palvelun sujuvan käyttöönoton kannalta tärkeänä, että henkilö- ja saalistiedot pidetään erillään ja paikkatieto karkeistetaan siten, että tarkka pyyntipaikka ei ole nähtävillä muille kuin kalastajalle itselleen. Saalisilmoitukset vastaanottavalla Luonnonvarakeskuksella on laajan asiantuntemuksensa ja Omakala-palvelusta saatavien kokemusten perusteella mahdollisuus jatkossa arvioida ilmoituksiin sisältyvien tietojen luotettavuutta ja oikeellisuutta.