Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja

Arvoisa puhemies! Tulevina vuosina EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan kesäkuussa viime vuonna sovittujen periaatteiden mukaisesti. Uudistus tehtiin siksi, että laajentuneen EU:n maataloustuki ja tuotanto olisivat kestävällä pohjalla, niin että cap-tuki muuttuu Maailman kauppajärjestön Wto:n kriteerit kestäväksi. EU-tasolla uudistuksen arvioidaan johtavan tuotannon ja kulutuksen nykyistä parempaan tasapainoon.

Ärade talman! Cap-stödet, som reformen gäller, står för bara cirka 11 procent av de finländska jordbrukarnas totala inkomster. Förändringen är emellertid mycket viktig på principiell nivå.

Cap-tuki, jota uudistus varsinaisesti koskee, edustaa vain noin 11:tä prosenttia suomalaisten viljelijöiden kokonaistuloista. Muutos on kuitenkin periaatteellisella tasolla hyvin merkittävä.

Jatkossa cap-tukien saaminen ei edellytä tuotantoa. Tuen saadakseen viljelijän tulee kuitenkin noudattaa niin sanottuja täydentäviä ehtoja, joihin sisältyy hyvään maatalouteen ja ympäristöön, elintarvikkeiden turvallisuuteen sekä ... (Hälinää)

Puhuja

... eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia. Uuteen tilatukijärjestelmään kootaan pääosa EU:n kokonaan rahoittamista cap-tuista. Nämä EU-tuet jaetaan maatiloille uudella tavalla. Järjestelmään kuuluvista tuista muodostetaan viljelijöille tukioikeuksia.

Medlemsstaterna fick själva välja bland vissa alternativ i anknytning till hur reformen skall genomföras, bland annat när övergången till gårdsstöd skall ske och vilken gårdsstödsmodell som skall användas. En del av stödformerna kan genom beslut av medlemslandet förbli kopplade till produktionen.

Uudistuksen toteutuksen osalta jäsenmaille jätettiin päätäntävaltaa valita muutamista vaihtoehdoista, muun muassa tilatukeen siirtymisajankohdan sekä valittavan tilatukimallin osalta. Osa tukimuodoista voidaan jäsenmaan päätöksellä säilyttää edelleen tuotantoon sidottuina.

Valtio ja tuottajajärjestöt pääsivät 26.5.2004 sopimukseen siitä, millä tavalla yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta sovelletaan Suomessa. Tässä siis tehtiin valinta EU:n antamista muutamista cap-uudistuksen vaihtoehdoista.

Päätös oli vaikea, koska toimivan ja tasapuolisen mallin löytämiseksi joudumme sovittamaan yhteen useita eri tukimuotoja, joissa muutokset tapahtuvat eriaikaisesti. Suomessa maatalouden tukijärjestelmä muodostuu paitsi EU:n kokonaan rahoittamista cap-tuista myös EU-osarahoitteisista luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta sekä EU:n tukimuotoja täydentävistä kansallisista tuista.

Nyt tehdyssä ratkaisussa sovittiin uuden tilatukijärjestelmän soveltamisen päälinjoista. On vielä paljon avoimia yksityiskohtia, joita koskevaa valmistelua jatketaan tuottajajärjestöjen ja valtion välillä.

Suomessa otetaan vuonna 2006 käyttöön niin kutsuttu yhdistelmämalli. Sen perustan muodostaa alueittain kaikille hehtaareille saman suuruisena maksettava tasatuki. Jotta tuotantosuuntien välinen tasapaino voidaan säilyttää, on kaikkien tuotantosuuntien annettava oma osuutensa yhteiseen pottiin tasatukena jaettavaksi. Siksi yhdistelmämallin tasatukiosuuteen sisällytetään peltokasvien tuen lisäksi niin sanottu kuivauskorvaus, noin puolet maidon tuista sekä pääosa naudanlihantuotannon tuista.

Tasatukiosan lisäksi malliin kuuluu maidon ja naudanlihan tuottajille suunnattu tilakohtainen lisäosa. Sen avulla lievennetään muutosta maito- ja nautatiloilla ja turvataan niiden asema uuden tukijärjestelmän käyttöönottovaiheessa.

Tilakohtaiset lisäosatkaan eivät ole tuotantoon sidottuja tukia. Niiden saaminen ei edellytä tuotantoa. Rakennekehitys maidon ja naudanlihan tuotannossa jatkuu edelleen. Mikäli lisäosina maksettava tuki olisi pysyvää, se suuntautuisi ajan kuluessa yhä enemmän sellaisille tiloille, jotka ovat jo luopuneet maidon tai naudanlihan tuotannosta. Siksi on välttämätöntä, että siirtymäajan kuluttua tilakohtaisista lisäosista luovutaan.

Alkuvaiheessa tilakohtaiset lisäosat säilyvät vuoden 2006 tasolla. Myöhemmin niitä alennetaan asteittain ja siirtymävaiheen jälkeen lisäosat liitetään kokonaan tasatukeen. Lopulta päädytään alueelliseen tasatukeen, jossa kullakin alueella kaikkien tukioikeuksien arvo on saman suuruinen.

Jotta kannustin naudanlihan tuotantoon säilyisi, pidetään osa naudanlihan tuesta jatkossakin tuotantoon sidottuna. Myöhemmin päätetään, otetaanko käyttöön eräitä suuruusluokaltaan pienehköjä tuotantosidonnaisia tukia.

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä tuli mahdolliseksi korottaa Suomen luonnonhaittakorvauksen maksimikeskiarvoa 200 eurosta 250 euroon hehtaarilta. Etelä-Suomen kansallista tukea koskevissa neuvotteluissa Suomi sopi komission kanssa siitä, että Suomi laatii luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevan esityksen ja ottaa korotetun luonnonhaittakorvauksen käyttöön vuonna 2005.

Valtion ja tuottajajärjestöjen väliseen sopimukseen sisältyy yhteisymmärrys periaatteista, joiden mukaisen esityksen Suomi tekee EU:n komissiolle luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta. Esitys lähtee siitä, että luonnonhaittakorvauksen korotus suunnataan pääosin kotieläintiloille. EU-osarahoitteinen luonnonhaittakorvaus jatkuu nykymuotoisena.

Tilatukimallia koskevat linjaukset on tehty olettaen, että komissio hyväksyy luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan Suomen esittämässä muodossa. Jos komission käsittelyssä lisäosan muotoon tai sisältöön tulee olennaisia muutoksia, tilatukimallia koskevia linjauksia tarkastellaan uudelleen.

Ärade talman! När den helhet som stödsystemet utgör planerades ville man garantera de ekonomiska förutsättningarna för produktionen och för en utveckling av den inom alla produktionsinriktningar och alla delar av landet. Målet var att alla gårdar som fortsätter att producera skall få ett rimligt stöd också i fortsättningen. Man ville också åstadkomma ett stödsystem som sporrar till företagsamhet och som är så enkelt som möjligt från både jordbrukarnas och förvaltningens synpunkt.

Arvoisa puhemies! Suomen oli tehtävä tilatukimallia koskevat valintansa annettujen tiukkojen reunaehtojen puitteissa. Haaste oli erittäin vaikea. Tukijärjestelmäkokonaisuutta suunniteltaessa haluttiin varmistaa, että tuotannon taloudelliset toiminta- ja kehittämisedellytykset säilyvät kaikissa tuotantosuunnissa ja kaikkialla maamme alueilla. Tavoitteena oli, että kaikki tuotantoaan jatkavat tilat saavat edelleen kohtuullista tukea. Tukijärjestelmän tuli olla myös yrittäjyyteen kannustava sekä toteutukseltaan viljelijöiden ja hallinnon kannalta mahdollisimman yksinkertainen.

Ratkaisun perustaksi pyydettiin tutkimuslaitoksia tekemään arvioita eri vaihtoehtojen pitkäaikaisista vaikutuksista. Esimerkiksi päätös kuivauskorvauksen sisällyttämisestä tasatukeen perustuu pitkälti juuri näihin arvioihin. Ministeriö järjesti yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa kuluneena keväänä myös laajan alueellisten informaatio- ja keskustelutilaisuuksien sarjan cap-uudistuksesta.

Valtio, tuottajajärjestöt ja myös tutkijat ovat hyvin yksimielisiä siitä, että ratkaisu on kokonaisuutena paras mahdollinen ja että Suomen valitsema alueellinen malli on pitkällä aikavälillä kestävämpi ja perustellumpi kuin tilakohtaiseen tuotantohistoriaan perustuva malli. Ratkaisulle on siten kestävät perusteet, vaikka malli tuo vääjäämättä tilakohtaisia ongelmia, kun tuki jaetaan uudella tavalla.

Suomella oli muita jäsenmaita paremmat mahdollisuudet tasapainottaa uudesta järjestelmästä aiheutuvia vaikutuksia, koska käytettävissä oli useita tukivälineitä. Tavoitteena oli säilyttää tasapaino maamme eri alueiden ja tuotantosuuntien välillä siten, että kokonaistukisuhteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Kotieläintuotannolle ratkaisumallin ennakoidaan kuitenkin aiheuttavan lievää tukivajetta. Tämä johtuu siitä, että tasatuki tuo cap-tukea muun muassa erikoiskasveille, jotka aiemmin eivät ole sitä saaneet. Yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa sovittuun ratkaisuun sisältyy lupaus tämän epätasapainon korjaamisesta. Nyt valittu malli toteuttaa kuitenkin vaatimuksen alueiden ja tuotantosuuntien välisestä tasapainosta parhaalla mahdollisella tavalla, joka EU:n uudistuksen ehdoilla voitiin saavuttaa. Silti tilatasolla ei voida välttää merkittäviäkin vaikutuksia.

Annetuista vaihtoehdoista yhdistelmämalli turvaa parhaiten niiden viljelijöiden toimintaedellytykset, jotka haluavat kehittää tilaansa ja pysyä mukana toimintaympäristön muutoksissa. Toisaalta se antaa mahdollisuuden turvata myös pienempien, monimuotoisten tilojen kehittämisedellytykset tukijärjestelmällä ja siihen yhteensopivilla maaseutupoliittisilla toimilla.

Mycket återstår ännu att göra. Nu när överenskommelsen om huvuddragen i det nya systemet är klar kan en fullödig beredning av genomförandet, datasystemen och lagstiftningen starta. Besluten om reformens huvudsakliga innehåll ligger också till grund för de beslut som jordbrukarna behöver fatta beträffande de närmaste åren.

Tehtävää on vielä paljon. Nyt kun uuden järjestelmän päälinjoista on päästy sopimukseen, voi uudistuksen toimeenpanon, tietojärjestelmien ja lainsäädännön valmistelu käynnistyä täysipainoisesti. Tehdyt päätökset uudistuksen päälinjoista antavat pohjaa myös viljelijöiden lähivuosia koskevalle päätöksenteolle.