Arvoisa puhemies! Keväällä tästä asiasta keskusteltiin täällä, ei lakialoitteen muodossa mutta muuten. Silloin päähallituspuolue SDP kertoi, että lakimuutos on ongelmallinen, sillä muutos veisi aikaa ja siitä ei ehtisi olla apua ravintoloiden korona-ahdinkoon, vaikka kuulemma suurin osa hallituspuolueistakin kannattaa tätä lakialoitetta, kuten myös edustaja Myllykosken pienpanimoiden etä- ja ulosmyyntialoitetta. Itse katson kuitenkin, että tämä selitys ontuu varsinkin, kun nyt tilanne pitkittyy ja tilanne on oikeastaan monilta osin vielä pahempi kuin keväällä. Tämä ulosmyynnin salliminen on lakiteknisesti helppoa ja nopeasti tehtävissä, jos meillä vain olisi kirkas tahtotila, ja siksi tässä on kyseessä vain ja ainoastaan poliittinen ratkaisu, että tätä helpointa mahdollista keinoa tukea alaa ei haluta edistää. Haluan kuitenkin kiittää kollegoita, jotka ovat täällä jo tukensa tälle aloitteelle antaneet, ja toivon, että edustaja Myllykoski laittaa tarmonsa siihen, että tosiaan voisimme edistää nyt näitä keinoja, joita tämän aloitteen lisäksi on täällä tänään esitelty, esimerkiksi pienpanimoiden ja käsityöläispanimoiden etä- ja ulosmyyntioikeuden mahdollistamista.
Kyse on tosiaan siitä, että tällöin toisimme suomalaiset toimijat samalle viivalle ulkomaisten kanssa, ja olen aivan samaa mieltä edustaja Myllykosken kanssa siitä, että en usko, että meillä on enää edellytyksiä kieltää tätä etämyyntiä. On aivan kummallinen tilanne, kuten täällä on tuotu esille, että voidaan tilata vaikkapa Ranskasta laatikollinen viiniä kotiovelle, mutta suomalaisesta ravintolasta sitä ei voi ostaa kotiin eikä edes sieltä ulos ylipäänsä. Sen vuoksi toivon, että hallitus vielä ottaisi vakavasti tämän ja edustaja Myllykosken lakialoitteen kuten myös edustaja Kauman lakialoitteen anniskelun alvin laskemisesta. Tällaisilla keinoilla voisimme ilman ikään kuin suoria tukieuroja tukea alaa ja auttaa alaa pääsemään tämän tukalan tilanteen yli.
Ehkä vielä loppuun, arvoisa puhemies, yleisesti siitä, että tässä tilanteessahan meillä on perustuslakivaliokunnan vahva selkänoja siitä, että alalle, jota on rajoitettu merkittävästi lainsäädännöllä, jonka elinkeinoa on rajoitettu, tulee näitä menetyksiä myös korvata. Meillä on edessämme kuitenkin sellainen tilanne, että nyt sosiaali- ja terveysministeriö vahvasti suosittelee myös yksityisiä toiminnanharjoittajia, kuten sisäleikkipuistoja tai liikuntakeskuksia, sulkemaan ovensa, mutta ei lainsäädännössä ole tällä hetkellä keinoja, joilla näitä voitaisiin lainsäädännön perusteella sulkea. Tällöin tuskin voidaan myöskään katsoa, että he olisivat oikeutettuja korvaukseen, vaikka ikään kuin ovat kohtuullisen pakotettuja ovensa kiinni laittamaan. Tästä tulee vielä ongelma meidän eteemme, ja toivottavasti tähän ollaan myös hallituksen piirissä valmiita reagoimaan.