Arvoisa puhemies! Käsittelemme lakialoitetta, joka esittää perusopetuslain 14 §:n muuttamista siten, että opetussuunnitelman perusteiden laatimisessa olisi entistä vahvemmin noudatettava perusopetuslaissa määriteltyjä valtakunnallisia tavoitteita ja avuksi otettaisiin monitieteellinen ohjeistus. Tämä muutos vahvistaisi opetuksen laatua ja varmistaisi, että perusopetuksessa käytettävät menetelmät ja sisällöt perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja tukevat lasten ja nuorten oppimista sekä hyvinvointia. 

Perusopetuslain yleiset tavoitteet painottavat oppilaiden kasvua ihmisyyteen, eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tarpeellisten tietojen ja taitojen hankkimiseen. Opetus on myös väline tasa-arvon edistämiseen ja oppilaiden mahdollisuuksien takaamiseen koulutuksessa koko maan alueella. Näitä tavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että opetussuunnitelmat perustuvat tutkittuun tietoon ja tukevat oppilaiden kehityksellisiä tarpeita. 

Lakialoitteen keskeinen sisältö on vaatimus tieteeseen perustuvien Käypä opetus -suositusten lisäämisestä perusopetussuunnitelmien perusteisiin. Näiden suositusten tarkoituksena olisi tarjota kouluille konkreettisia ohjeita ja malleja esimerkiksi opetusmenetelmien, oppimisympäristöjen ja digitaalisten välineiden käytön osalta. Kuten aloitteessa tuodaan esille, tutkimukset osoittavat, että erityisesti kehittyvät aivot ovat herkkiä oppimisympäristöjen ja menetelmien vaikutuksille. Liiallinen digitaalisten laitteiden käyttö voi häiritä keskittymistä, mieleen painamista ja oppimistuloksia. Siksi on tärkeää, että digilaitteita käytetään opetuksessa harkiten ja vain silloin, kun ne aidosti tukevat oppimista. Aloite myös huomauttaa Suomen Pisa-tulosten laskusta, mikä on selkeä signaali siitä, että meidän tulee kiinnittää huomiota opetuksen laatuun ja vaikuttavuuteen. Käypä opetus -suositusten avulla voisimme vastata tähän haasteeseen luomalla yhdenmukaisemmat käytännöt, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja tukevat oppimistulosten paranemista. 

Haluan korostaa, että lakialoitteen tavoite ei ole rajoittaa opettajien pedagogista vapautta vaan tarjota heille tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ja tukea heitä tärkeässä työssään. On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että Suomen koulutusjärjestelmä pysyy maailman kärjessä ja tarjoaa lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen alun elämälle. 

Arvoisa puhemies! Käypä opetus -suositukset toimivat samoin opetuksessa kuin Käypä hoito -suositukset terveydenhuollossa: ohjaavana periaatteena kouluille opetuksen suunnitteluun. Niitä hyödyntäisivät kaikki koulun ammattilaiset. Käypä opetus -suosituksilla meillä olisi mahdollista tieteeseen perustuen ohjata kouluja valitsemaan lasten oppimisen ja aivoterveyden kannalta parhaita olosuhteita ja menetelmiä. Ne olisivat riippumattomia ja perustuisivat kehityspsykologiseen, neuropsykologiseen, kasvatustieteen, neurotieteen, nuorisopsykiatrian ja monitieteelliseen tutkimukseen. Käypä opetus -suositusten lisääminen Opetushallituksen toimesta opetussuunnitelman perusteisiin takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on askel oikeaan suuntaan. Se ei pelkästään vahvista perusopetuslain tavoitteiden toteutumista vaan myös varmistaa, että jokainen suomalainen lapsi saa laadukasta, tasa-arvoista ja tieteeseen perustuvaa opetusta. Toivon, että eduskunta suhtautuu tähän aloitteeseen vakavasti ja tukee sen etenemistä.  

Arvoisa puhemies! Edustaja Seppäsen aloite on varsin tärkeä ja samassa linjauksessa sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa eli peruspalvelujen merkitystä korostava. Aloitteessa ehdotetaan, että Opetushallituksen tulee luoda sekä lisätä opetussuunnitelman perusteisiin terveydenhuollon Käypä hoito ‑ohjeiden tapaan niin sanotut Käypä opetus ‑suositukset, jotka perustuvat riippumattomaan tutkimustietoon. Aloite on saanut kannatusta yli puoluerajojen. 

Aloite vastaa moniin perussuomalaisten tunnistamiin ongelmiin peruskoulussa. Ideologiset painotukset korvaavat opettajan auktoriteetin, turvalliset ja toimivat oppimisympäristöt sekä selkeät rakenteet, joita lapsi tarvitsee. Epätieteellinen woke-hömppä ja digilaitteiden sekä kännyköiden liikakäyttö ovat ongelmia, joihin meillä ei pienenä maana ole varaa. Kaikki nämä virheet näkyvät oppimistuloksissamme. Perussuomalaisten mielestä tarvitaan paluu toimiviin ja tutkittuihin rakenteisiin ja opetusmenetelmiin. Tarvitaan paluu perusasioihin, joilla suomalainen koulu aikanaan nousi maailman huipulle. Rajat ovat rakkautta. Vaatimustason ylläpitäminen on viisautta. Koulujen ja oppilaitoksien toimintakulttuureihin tulee kiinnittää huomiota enemmän. Olen varsin huolestuneena seurannut maamme eri alueiden koulujen polarisoitumista ja jopa saman kunnan alueella. 

Käypä opetus ‑suositusten lisääminen Opetushallituksen toimesta opetussuunnitelman perusteisiin takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. Käypä opetus -suositukset toimisivat samoin opetuksessa kuin Käypä hoito ‑suositukset terveydenhuollossa: ohjaavana periaatteena kouluille opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Niitä hyödyntäisivät kaikki koulun ammattilaiset. Käypä opetus ‑suosituksilla meidän olisi mahdollista tieteeseen perustuen ohjata kouluja valitsemaan lasten oppimisen ja aivoterveyden kannalta parhaita olosuhteita ja menetelmiä. Ne olisivat riippumattomia ja perustuisivat kehityspsykologiseen, neuropsykologiseen, kasvatustieteen, neurotieteen, nuorisopsykiatrian ja monitieteiseen tutkimukseen. Mainitut suositukset voisivat koskea esimerkiksi seuraavia asioita: opetustilojen laatu ja käyttö, lasten aivotutkimukseen perustuva ruutuaika ja digiopetus, muistin rakentuminen, toiston tärkeys uuden oppimisessa, ryhmien koot, opetusmenetelmät lapsen kehityspsykologisen tason perusteella ja lasten aivoterveyden suojeleminen. 

Pidän tätä lakialoitetta erittäin hyvänä, mutta samalla tässä tulee aina tarkastella, ettei tämä lisää opetushenkilöstön työmäärää. Yhteiskunnassamme on nyt menossa toimintatapa, jossa perusopetukseen ja kouluihin kaadetaan monia haasteita. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Seppäselle tästä erinomaisesta lakialoitteesta. 

Suomen Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Puhelimet ja älylaitteet vievät koululaisten mielenkiinnon ja tuhoavat keskittymiskykyä. Nyt täytyy toimia. Tämä hallitus on kieltämässä puhelinten käytön oppitunneilla ensi lukuvuoden alusta lähtien. Luku- ja kirjoitustaitoa on saatava parannettua. Digitaalisen sisällön kanssa on pidettävä järki mukana ja käytettävä riittävästi myös perinteisiä opetusvälineitä ja painettuja kirjoja. 

Kuten edustaja Strandman juuri totesi, totean aivan samoin: Perussuomalaisten mielestä tarvitaan paluu toimiviin ja tutkittuihin rakenteisiin ja opetusmenetelmiin. Tarvitaan paluu perusasioihin, joilla suomalainen koulu aikanaan nousi maailman huipulle. Kuten Strandman totesi, minäkin totean: Rajat ovat rakkautta. Vaatimustason ylläpitäminen on viisautta. 

Lukeminen ja kirjoitustaito ovat kaiken opiskelun perusta. Käsin kirjoittamisesta ja sen hyödyistä on paljon tutkittua tietoa, varsinkin hyödyistä, mutta silti näppäimistökirjoittamista lisätään koko ajan kouluissa, ja se askarruttaa. Kaunokirjoitusta oli, kun olin itse kansakoulussa, aika kauan sitten. Siellä kirjoitettiin musteella ja pelättiin, ettei vain mustetahra tule paperiin. Pidin kovin tästä aineesta. Kaunokirjoitettiin tosiaan musteella, ja minulla oli kaunokirjoituksesta kymppi. Jos menisin nyt kouluun ja siellä olisi kaunokirjoitusta, arvosanani olisi korkeintaan kuusi — nimittäin niin paljon on tullut käytettyä näppäimistöä ja hyvin vähän kirjoitettua viime vuosina, että se kädentaito hiipuu. Tämä on sellainen asia, mitä meidän lapset ja tulevat aikuiset eivät saa läpikäydä. Heidän kädentaitojaan pitää lisätä ja arvostaa myös kirjoitustaitoa. 

Keskittymiskyvyn puutteista on puhuttu aika paljon koskien lapsia ja nuoria ja opiskelua. Digilaitteet eivät lisää rauhallisuutta oppimisympäristöön, joten huoli kasvaa, jos perinteistä kynä-paperilinjaa ollaan pikkuhiljaa jopa tyystin poistamassa. Perusopetuksen oppimistulokset ovat heikentyneet, ja tämä laskukäyrä on saatava nousuun. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys lisäisi lasten oppimisedellytyksiä. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä. — Kiitos. 

Arvoisa herra puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä. Edustaja Sara Seppäsen tekemä aloite Käypä opetus ‑suositusten lisäämisestä opetussuunnitelman perusteisiin on erittäin tärkeä, ja olen sen myös itse allekirjoittanut. 

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulu on pitkään ollut kansainvälisesti arvostettu. Se nousi huipulle yksinkertaisilla mutta toimivilla periaatteilla: opettajan auktoriteetti, selkeät rakenteet, vaatimustason ylläpitäminen ja ennen kaikkea tieteeseen ja käytännön kokemukseen perustuvat menetelmät. Näistä periaatteista on valitettavasti viime vuosina lipsuttu. Tilalle on tuotu ideologisia kokeiluja, kuten seinättömät luokat ja inkluusio. Digihuumassa on unohtunut se tärkein eli lasten ja nuorten oppiminen sekä hyvinvointi. Nämä näkyvät selkeänä romahduksena oppimistuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa. Näistä heikentyneistä oppimistuloksista kantaa nyt vastuuta toinen aste eli ammattikoulut ja lukiot. 

Tämä siis tarkoittaa, että meiltä pääsee peruskoulusta oppilaita, joilla ei ole riittäviä perustaitoja toiselle asteelle. Lähtökohdan pitää olla se, että kun peruskoulusta valmistuu, tulee osata lukea, laskea ja kirjoittaa. Kun perustaidot ovat hallussa, se myös motivoi nuorta toiselle asteelle. Varsinkin tässä ajassa, jossa väestö ikääntyy, on tärkeää huolehtia, että jokainen nuori valmistuu tulevaisuudessa johonkin ammattiin. 

Arvoisa puhemies! Tutkittu tieto osoittaa nyt huolestuttavaa kehitystä. Liiallinen digilaitteille altistuminen heikentää lasten keskittymiskykyä, lisää levottomuutta ja kuormittaa aivoja tavalla, joka ei tue oppimista. Tätä tukee moni kansainvälinen ja kansallinen tutkimus neuropsykologian ja kasvatustieteen alalta. Lisäksi koulujen työrauha on heikentynyt ja kiusaaminen on lisääntynyt ja raaistunut tässä digiajassa. Nämä ongelmat, kiusaamisten selvittelyt ja digilaitteitten väärinkäytöksiin puuttuminen, lisäävät opettajan työtä ja vievät aikaa siitä varsinaisesta työstä eli opettamisesta. Rajoja tarvitaan, jotta lapsi voi keskittyä, aivot voivat levätä ja opettajalla on mahdollisuus opettaa. Työrauha on tärkeä niin oppilaille kuin opettajillekin. 

Käypä opetus ‑suosituksilla voimme palauttaa kouluihin sen, mikä toimii. Samalla tavoin kuin terveydenhuollossa käytettävät Käypä hoito -suositukset nämä pedagogiset suositukset ohjaisivat kouluja rakentamaan toimivia, terveellisiä ja oppimista tukevia ympäristöjä, ei sen mukaan, mikä on muodissa, vaan sen mukaan, mikä on todennetusti tehokasta. 

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset uskomme, että jokaisella lapsella on oikeus rauhalliseen, jäsenneltyyn ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä normaaliin arkirytmiin. Kuten aloitteessa todetaan, Käypä opetus ‑suositusten lisääminen takaisi oppilaille laadukkaan ja tieteeseen perustuvan opetuksen Suomessa sekä kääntäisi perusopetuksen oppimistulosten laskukäyrän jälleen nousuun. 

Arvoisa puhemies! Tämä on juuri se suunta, jota suomalainen koulu nyt tarvitsee. Lapsillamme ei ole aikaa odottaa. Tämä aloite on tärkeä, ja kannatan sitä. Kiitos vielä aloitteen tekijälle, edustaja Seppäselle. 

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on erittäin hyvä. Meillä erityislasten, erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvaa koko ajan, ja se on saatava taittumaan toiseen suuntaan.  

Meidän aivot eivät ole tottuneet tämmöiseen jatkuvaan ja näin valtavaan ärsykemäärään. Tästä on todella paljon tutkimustietoa, että kuinka paljon se häiritsee meidän keskittymiskykyä, kuinka paljon se aiheuttaa muuta kuormitusta, mielenterveysongelmia, ja koko ajan tutkimusta tulee lisää. Sen takia tähän on tartuttava nyt, koska me tiedämme jo, että tämä on nuorille liian haitallista. Liikakäyttönä ja väärinkäytettynä se sopii joillekin lapsille ja nuorille vielä vähemmän kuin toisille.  

Ihminen on kuitenkin psykofyysinen kokonaisuus. Esimerkiksi tämmöistä hienomotoriikkaa on äärimmäisen tärkeää harjoitella, eli kun kirjoittaa asioita, ne jäävät paremmin muistiin, ne jäävät paremmin pitkäkestoiseen muistiin, ja sitä kautta myös lapsi pystyy keskittymään ja oppii paremmin.  

Muistan jo aikoinaan, kun itse opiskelin OKL:ssä, että siellä harjoiteltiin esimerkiksi pallon kiinni ottamista, ja siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy ottamaan pienen pallon kiinni, niin silloin se käsialakin paranee. Me ollaan ehkä unohdettu tosiaan se, kuinka hyvä koulu meillä on ollut ja kuinka ne perusasiat, mitä siellä on opetettu ja semmoinen monipuolinen aivojen toiminta ja keskittyminen ja kaikki, mikä siihen vaikuttaa, niin että nämä ovat semmoisia asioita, mitä pitää uudestaan nostaa. Nyt kun meillä on tutkimustietoa ja nyt me saadaan tämmöisiä käypiä hoitoja — mitä yleensä terveyskeskuslääkärit käyttävät, mutta tämä on erittäin hyvä termi tähänkin — niin kannatan tätä aloitetta. Me varmistamme tällä tavalla, että nuorten keskittymiskyky ehdottomasti paranisi.  

Kiitos teille kaikille edustajille, jotka olette täällä keskustelemassa tästä aloitteesta. 

Meidän perusopetussuunnitelman perusteet, jotka laaditaan aina noin 10 vuoden välein, ovat kestäneet hyvin aikaa. Siellä on monilta osin hyviä asioita ja tavoitteita, ja Suomen menestys on ollut hyvällä tasolla pitkään. Kuitenkin opetussuunnitelman perusteet jättävät hyvin avoimeksi sen, miten esimerkiksi oppimistilat tai vaikka nämä menetelmät, digiopetuksen tuntimäärät, pitäisi määritellä. Eli kouluilla on täysi vapaus, opettajilla täysi vapaus, määritellä näitä, ja olemme nähneet tässä monenmoista kehitystä: juuri nämä avoimet oppimistilat tai sen, että käsin kirjoittamisesta on luovuttu, vaikka kaikki tutkimustieto viittaa siihen, että se nimenomaan hyödyntää oppimista — tai vaikkapa kuten edustaja Strandman nosti tässä esille tämän kertaamisen tärkeyden, sen, että uuden oppiminen vaatii kertaamista ja vaatii sitä, että tehdään ihan oikeaa työtä sen oppimisen eteen. Sen vuoksi olisi tärkeää, että me saisimme tällaiset monitieteelliset ohjeistukset. 

Nimittäin jos tässä ajassa ajatellaan vaikkapa psykologian tutkimusalaa, niin erittäin voimakkaasti siellä otetaan huomioon tällä hetkellä vaikkapa neurotiede, ja nyt meidän pedagogiikka, pedagoginen tutkimus, kasvatustiede, on jäänyt ikään kuin tämän monitieteellisyyden ulkopuolelle. Opetussuunnitelman perusteissa ei oteta monitieteellisesti huomioon sitä, miten se oppiminen tapahtuu. Siellä on toki kehityspsykologinen näkökulma, mutta yhä enemmän tämä aika, joka sisältää digiä, sisältää monenlaista muuta haastetta, tarvitsisi nimenomaan tämäntyyppisiä suosituksia lastenlääkäreiltä, neurologeilta ynnä muilta asiantuntijoilta. Ja silloin kun nämä suositukset perustuisivat riippumattomaan tieteelliseen tietoon niin, että siellä on monitieteellisesti kaikki nämä alat edustettuina, voisimme saada hyvät ohjeistukset sitten perusopetussuunnitelman perusteita laadittaessa sinne käytäntöön. 

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä erinomaisesta aloitteesta edustaja Seppästä. Ja on varsin hienoa, että täällä perussuomalaiset edustajat ovat tästä merkittävästä asiasta ja koulutuksesta sekä erityisesti perusopetuksesta keskustelemassa tänään.  

Koulutus kasvattaa niin henkistä kuin aineellista hyvinvointia. Voi olettaa, että laadukas opetus ja koulutus vahvistavat jatkossakin Suomen kilpailukykyä, kansantaloutta ja valtiontaloutta. Perusopetuksen tavoite Suomessa on perusopetuslain mukaan tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen on oltava tasalaatuista ympäri Suomen, ja nämä Käypä opetus -suositukset vastaavat erityisesti tähän haasteeseen. 

Haluan nostaa tässä yhteydessä esille erityisesti koulujen arjen. Koulujen toimintakulttuurit arjessa ovat merkityksellisiä. Toimintakulttuuri tarkoittaa yhteisesti sovittuja sääntöjä, toimintatapoja, eri yhteistyötahojen ja koulun henkilöstön opetus- ja ohjauskäytänteitä ja erityisesti koulujen ilmapiiriä. Monialaisen yhteistyön ja opiskeluhuollon on käytänteiden ja tiedonsiirron osalta oltava selkeitä. Hallintoprosessit kaipaavat tarkastelua. Johtajien tuen johtamiseen käytettävä työaika ja vaikuttamismahdollisuudet resursseihin ovat yhteydessä siihen, kuinka maassamme koulut toimivat. Sen vuoksi on tärkeää, että myös johtamisessa Käypä opetus -suositukset ovat maassamme yhteneväiset. 

Arvoisa puhemies! Mitä perusopetuksella halutaan kasvattaa, kehittää ja opettaa lapsillemme ja nuorillemme? Meidän on tarkasteltava jatkuvasti sitä, sisältääkö nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma niitä taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä on ennakoitu tarvittavan. Tällaisiksi taidoiksi OECD on listannut esimerkiksi luovan ongelmanratkaisun, sosiaaliset ja tunnetaidot, monilukutaidon sekä toimijuuden. Tulevaisuuden taidot ovat olleet keskeisesti esillä suomalaisessa perusopetuksessa viimeisimmästä, vuonna 2014 tehdystä, perusopetuksen opetussuunnitelman päivityksestä lähtien. 

Opetushallituksen laatima opetussuunnitelman perusteet -dokumentti kertoo ne asiat, joita perusopetuksessa tulee opettaa. Opetuksen järjestäjät eli pääasiassa kunnat tekevät perusteiden pohjalta omat kunta- ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Näissä paikallisissa opetussuunnitelmissa ilmoitetaan keinot, joilla Opetushallituksen asettamiin tavoitteisiin päästään. Tämän vuoksi on tärkeää Käypä opetus -suosituksien ottaminen meidän maassamme käyttöön. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laadukas ja kaikille saatavilla oleva koulutus on ollut pitkään yksi Suomen menestystarinan kulmakivistä, ja toivottavasti se on sitä myös jatkossa. — Kiitos.  

Kiitoksia perussuomalaisille vahvasta edustuksesta täällä salissa. Kun keskustellaan perusopetukseen liittyvistä asioista, niin meitä on täällä runsain mitoin paikalla — ei näyttäisi olevan muista puolueista laisinkaan. Kiitos, edustajat Elomaa, Huhtasaari, Strandman ja Rasinkangas. 

Nostan tässä lopuksi vielä aivotutkimuksesta väitelleen psykologian tohtorin Mona Moisalan huomion liittyen lapsiin ja nuoriin. Tämä kuuluu seuraavasti: ”Lasten ja nuorten kehittyvien aivojen oppimisrauha pitää taata. Meillä on paljon tutkimustietoa siitä, miten älylaitteet oppimistilanteessa voivat häiritä mieleen painamista, heikentää oppimistuloksia ja rikkoa keskittymiskykyä. Varsinkin keskittymiskyvyn kehittyminen vaatii pitkäjänteistä älyllistä ponnistelua rauhallisessa ympäristössä, jossa digilaitteet eivät taistele oppijan huomiosta.”  

Koska me nyt hallituksen esityksen mukaisesti olemme kieltämässä älylaitteiden käytön oppitunneilta, on tämä siis yksi askel kohti parempaa oppimisympäristöä, kohti parempia oppimistuloksia, mutta tarvitsisimme myöskin laajemmin tarkastelua tämän aivoterveyden osalta, ja sen vuoksi nämä Käypä opetus ‑suositukset voisivat olla siihen yksi keino. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2015 lähtien erittäin jyrkästi, ja Suomen koulutustason on katsottu olevan laskevalla trendillä jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Mikäli me haluamme pysäyttää tämän kehityksen, on nyt toimittava ja tarkasteltava, mitkä ne ongelmakohdat ovat ja mitkä lääkkeet niihin sitten tepsivät. — Kiitos.