Yleistä

(1) Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettua lakia siten, että lain soveltamisala kattaisi kansainvälisen avun lisäksi myös Suomen kansallisesta tarpeesta, ilman ulkopuolista pyyntöä tapahtuvan Suomen viranomaisen toiminnan itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien Suomen alueen ulkopuolella kansainvälisen oikeuden rajoitukset huomioiden (muu kansainvälinen toiminta). Lisäksi muutoksen tarkoituksena on selventää, että lakia voitaisiin soveltaa myös Suomen keskeisimpien kumppanien kanssa tapahtuvaan yhteistoimintaan. 

(2) Laissa säädetyistä päätöksentekomenettelyistä poikkeuksellisen kiireellisissä ja vakavissa tilanteissa poistettaisiin maantieteellinen rajaus. Sotilaallisia voimakeinoja koskevan kiireellisyysmenettelyn rajauksia ehdotetaan muutettaviksi vähemmän tilannekohtaisiksi, kuitenkin niin, että kiireellisyysmenettely koskisi edelleen erittäin poikkeuksellisia tilanteita. Lain nimike ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi lain soveltamisalaan tehtäviä tarkennuksia. Esityksellä tarkennettaisiin myös muutamaa muuta lakia. Puolustusvoimista annettuun lakiin, aluevalvontalakiin ja asevelvollisuuslakiin ehdotetaan tehtäviksi muutokset, jotka johtuvat yhteistoiminnan ja muun kansainvälisen toiminnan lisäämisestä lainsäädäntöön. 

(3) Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain (418/2017) tarkistustyö aloitettiin lokakuussa 2021 Afganistanin evakuointioperaation seurauksena. Kyseessä oli tilanne, jossa Suomen Puolustusvoimat tuki ulkoministeriötä evakuointitehtävässä ulkomailla. Tilanteessa tunnistettiin tarve muuttaa lain soveltamisalaa niin, että se kattaisi tarpeen päättää Suomen viranomaisen toimimisesta Suomen alueen ulkopuolella itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien ilman ulkopuolista pyyntöä. 

(4) Tarkistustyössä havaittiin lisäksi, että kiireellisyysmenettelyä koskevaa sääntelyä avun sisältäessä sotilaallisia voimakeinoja tulisi arvioida uudelleen. Työn edetessä Euroopan turvallisuustilanne on edelleen merkittävästi muuttunut, minkä vuoksi esityksessä on laajemmin otettu huomioon toimintaympäristöön liittyvät ajankohtaiset ja ennakoitavissa olevat haasteet. 

(5) Edellä todettuun viitaten valiokunta toteaa, että esityksessä eri lakeihin ehdotetut muutokset ovat tarpeellisia ja kannatettavia. Valiokunta huomauttaa, että kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettua lakia on tähän päivään mennessä sovellettu Afganistanin operaation jälkeen useita kertoja vuoden 2022 aikana Ukrainalle annettuun sotilas-apuun liittyen. 

(6) Yleisesti ottaen valiokunta toteaa, että kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustuksen, turvallisuuden ja varautumisen kysymyksissä on edelleen kasvanut siitä, kun kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettu laki vuonna 2017 tuli voimaan. Suomen ja Ruotsin yhteistyö on pisimmälle menevä esimerkki mainitusta yhteistoiminnasta. Valiokunnan kuuleminen asiantuntijoiden mukaan Nato-jäsenyyteen liittyviä tarkennustarpeita lainsäädäntöön arvioidaan erikseen. 

Kiiremenettely kansainvälisen avun tilanteessa

(7) Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain kiireellistä päätöksentekoa koskevia 4 ja 5 §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten, että maantieteellinen rajaus (Pohjoismaat, EU ja EU:n jäsenvaltiot) poistetaan, koska säännösten soveltamisala on muodostunut hyvin suppeaksi eikä rajausta voida enää pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon muu kansainvälinen toiminta, jossa on kyse Suomen omasta tarpeesta ja Suomen yhteistoiminnasta kumppanien kanssa. 

(8) Maantieteellisen rajauksen poisto ei kuitenkaan estäisi sitä, että avun tai toiminnan kohteena taikka pyytäjänä oleva toinen valtio otettaisiin tosiasiallisesti huomioon päätöksentekoon liittyvässä poliittisessa harkinnassa. 

(9) Sotilaallisia voimakeinoja koskevaa lain 5 §:n kiireellisyysmenettelyä esitetään muutettavaksi vähemmän tilannekohtaisiksi kuitenkin niin, että sen käyttöönoton korkea kynnys säilyy. Pääsääntönä säilyy normaali päätöksenteko. Muutoksella ei ole vaikutusta eduskunnan osallistumiseen päätöksentekoon. Valiokunta pitää ehdotettua uutta sääntelyä perusteltuna. 

Esityksen vaikutukset puolustushallinnon toimialakohtaiseen lainsäädäntöön ja henkilöstön asemaan

(10) Esityksellä ei ole vaikutusta Puolustusvoimien henkilöstön eikä asevelvollisten asemaan, eikä esimerkiksi Puolustusvoimista annetun lain 12 b §:ää (Kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan osallistuva henkilöstö) esitetä muutettavaksi. Valiokunta huomauttaa, että henkilöstön asemaan liittyviä kysymyksiä kansainvälisen avun annossa on laajasti käsitelty silloin, kun kansainvälisen avun antamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan    (PuVM 2/2017 vp — HE 94/2016 vp, s. 4—9). 

(11) Asevelvollisuuslain lähtökohta asevelvollisten palveluksesta ulkomailla säilyy ennallaan. Varusmiespalvelusta suorittavien ja kertausharjoitukseen osallistuvien asevelvollisten käyttäminen muuhun kuin Suomen sotilaalliseen puolustamiseen edellyttää edelleen nimenomaista suostumusta. Vaarallisiin tehtäviin asevelvollisia ei voida käyttää lainkaan silloin, kun kyse ei ole Suomen sotilaallisesta puolustamisesta. Reserviläiset voidaan ottaa Puolustusvoimien työ- tai virkasuhteeseen voimassa olevan Puolustusvoimista annetun lain perusteella, jolloin rajoitukset eivät koske heitä. 

(12) Valiokunta pitää tärkeänä, että palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkennustarpeita kansainvälisen avun annossa ja vastaanottamisessa tarkastellaan puolustushallinnon ja ammattiliittojen kesken. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan osa vuonna 2017 sovituista palvelussuhteen ehdoista vaatii tiettyä uudelleen tarkastelua. Konkreettinen esimerkki tästä on Suomen osallistuminen noin 20 kouluttajalla Iso-Britanniassa järjestettävään ukrainalaissotilaiden koulutukseen. Operaatioon sovelletaan kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kuitenkin kotimaan sopimusmääräysten mukaan, koska kyse ei ole sotilaallisesta operaatiosta, jossa varauduttaisiin sotavarustein tapahtuvaan asevoiman käyttöön. Kyse on koulutusoperaatiosta, ja tämän johdosta palvelussuhteen ehdot määräytyvät voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Tästä on seurannut haasteita muun muassa tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä sekä ylityökysymysten osalta. 

Säännösvirheen korjaaminen

(13) Puolustusvoimista annetun lain 2 §:n (Puolustusvoimien tehtävät) 1 momentin 2 a kohtaa on muutettu 15.6.2022 voimaan tulleella lailla (345/2022) siten, että 2 a kohtaan on lisätty uusi säännös virka-avusta muiden ihmisten hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttavien rikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi (Eduskunnan vastaus EV 45/2022 vp — HE 106/2021 vp). 

(14) Edellä selostettu 15.6.2022 voimaan tullut lisäys sisällytettiin epähuomiossa poistona nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen (HE 193/2022 vp) sisältyvän 2. lakiehdotuksen (laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta) 2 §:n 1 momentin 2 a kohtaan. Kyseistä lisäystä ei kuitenkaan ehdoteta poistettavaksi 2 a kohdasta. 

(15) Siten 2. lakiehdotuksen 2 §:n tulisi kuulua seuraavasti: 

2. Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta