Perustelut
Yleistä
Puolustusministeriön hallinnonalan menot ovat vuoden
2006 talousarvioesityksessä n. 2 274 miljoonaa
euroa. Puolustusministeriön pääluokan
menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 1,4 prosenttia sekä osuus
valtion kokonaismenoista 5,8 prosenttia. Molemmat osuudet noudattavat
aiempien vuosien tasoa. Määrärahoista
puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan käytettäväksi
643 miljoonaa euroa ja toimintamenoihin 1 329 miljoonaa
euroa. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäverot,
jotka vuoteen 2002 asti sisältyivät valtiovarainministeriön
pääluokkaan, ovat 228 miljoonaa euroa.
Hallinnonalan henkilöstön kokonaismääräksi arvioidaan
talousarviovuonna 17 520 henkilötyövuotta,
missä on vähennystä vuoden 2005 talousarviossa
esitettyyn verrattuna 540 henkilötyövuotta. Kehittämisohjelmista
syntyvien seurannaisvaikutusten, tuottavuusohjelman, rakennemuutoksen,
kustannustason nousun sekä 20 miljoonan euron kehysleikkauksen
vaikutus johtaa vuonna 2006 yhteensä 57 miljoonan euron suuruisiin
toiminnan ja talouden tasapainottamistoimiin.
Talousarvioesityksen keskeisinä tavoitteina ovat uskottavan
kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja kehittäminen
niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön
haasteisiin ja vaatimuksiin, EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
edellyttämien sotilaallisten voimavarojen luominen sekä viranomaisyhteistyön
tehostaminen kehittämällä puolustusvoimien
kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille.
Puolustusmateriaalihankinnat
Puolustusmateriaalihankintojen osalta valiokunta toteaa, että niihin
kohdennettavaksi ehdotettu määräraha
on vuoden 2005 tasosta hivenen noussut. Todellista nousua ei kuitenkaan
ole tapahtunut, sillä 66,2 miljoonan euron lisäys
johtuu materiaalimaksatusten siirrosta vuodelta 2005 vuodelle 2006.
Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että jatkossakin puolustusbudjetista n. 1/3 tulisi
pystyä kohdentamaan puolustusmateriaalihankintoihin. Tämä on
ollut pääsääntö viime vuosina,
mikä on mahdollistanut puolustusvoimien asianmukaisen materiaalisen
kehittämisen ja uskottavan puolustuskyvyn säilyttämisen
huolimatta jatkuvasti kallistuvista asejärjestelmistä; asejärjestelmien
on arvioitu kallistuvan n. 7 % vuosittain.
Valtaosa puolustusmateriaalihankinnoista on sidottu aiemmin
myönnettyjen tilausvaltuuksien toteuttamiseen. Puolustusvoimien
materiaalisen kehittämisen painopiste on vuonna 2006 maavoimien
hankinnoissa tavoitteena luoda strategisen iskun ennaltaehkäisy-
ja torjuntakyky vuoteen 2008 mennessä. Maavoimien keskeisinä kehittämiskohteina
ovat valmiusyhtymien varustaminen sekä integroidun tiedustelun,
valvonnan ja johtamisen kehittäminen. Merivoimien kehittämisohjelmassa
parannetaan meriyhteyksien suojaamiskykyä ja meripuolustuskyvyn
edellyttämää miinoitustoimintaa. Ilmavoimien
kehittämisohjelmassa korvataan puolustusvoimien nykyinen
ilmakuljetuskapasiteetti sekä ylläpidetään
ja parannetaan torjuntahävittäjäkaluston suoritus-
ja lähitaistelukykyä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusmateriaalihankinnoista
vähintään puolet suuntautuu kotimaahan
eduskunnan edellyttämällä tavalla. Puolustusvaliokunta
pitää tärkeänä, että Suomi
osallistuu aktiivisesti heinäkuussa 2004 perustetun Euroopan
puolustusviraston toimintaan ja pyrkii sen kautta parantamaan suomalaisen
puolustusmateriaaliteollisuuden toimintaedellytyksiä ja
-mahdollisuuksia.
Yksittäisten materiaalihankkeiden osalta valiokunta
toteaa, että NH 90 -kuljetushelikopterien toimitukset ovat
venyneet suunnitellusta aikataulusta n. 1,5 vuodella. Ensimmäisiä helikoptereita
odotetaan Suomeen keväällä 2006. Sanktioina
viivästymisestä puolustusvoimat saa n. 5 miljoonaa
euroa sopimussakkona, joka on korvamerkitty NH 90 -helikopteritoiminnan
kehittämiseen puolustusvoimissa.
Puolustusvoimien toimintamenot
Puolustusvoimien 1 329 miljoonan suuruisista toimintamenoista
suurin yksittäinen kuluerä ovat palkat, joihin
käytetään 719 miljoonaa euroa. Vuokrakustannuksiin
on puolestaan korvamerkitty käytettäväksi
197 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien taloutta joudutaan talousarviovuonna
2006 tasapainottamaan supistamalla käytännössä kaikkea
muuta puolustusvoimien toimintaa paitsi varusmieskoulutusta. Tähän
liittyen on tavoitteena mm. kouluttaa vuoden 2006 kertausharjoituksissa
käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa
5 000 reserviläistä (v. 2005 tavoite 30 000).
Puolustusvaliokunta toteaa, että Suomen uskottavan puolustuskyvyn
säilyttämisen ja maanpuolustustahdon ylläpitämisen
keskeinen elementti on reserviläisten riittävä määrällinen
kouluttaminen, mihin 5 000 hengen vuosittainen kertausharjoituskoulutus
ei riitä. Tämä luku on vain 17 % tavoitetasosta.
Kestävänä tasona voitaneen pitää n.
30 000 reserviläisen vuosittaista koulutusta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan energian ja polttoaineiden
hintojen voimakas nousu on edelleen lisännyt toimintamenoihin kohdistuvia
säästöpaineita. Puolustushaaroista erityisesti
ilmavoimat on kärsinyt lentopolttoaineen hinnan nopeasta
kallistumisesta: polttoaineen hinta on noin kaksinkertaistanut vuoden 2004
tasosta. Puolustusvaliokunta toteaa tyytyväisyydellä,
että ilmavoimille on lisäbudjetissa esitetty 7,8
miljoonan euron lisärahoitusta kuluvalle vuodelle polttoainekustannuksiin.
Tässä yhteydessä valiokunta haluaa kuitenkin
tuoda esiin, että sama ongelma nousee esiin ensi vuonna,
mikäli polttoaineiden hinta vakiintuu nykytasolle. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan ilmavoimien lisärahoitustarve
polttoainekustannusten osalta on 12,8 miljoonaa euroa vuonna 2006.
Vastaava vaje merivoimissa on miljoona euroa ja maavoimissa 1,1
miljoonaa euroa. Käytännössä vaje
tarkoittaa ilmavoimien osalta sitä, että 9 000
lentotunnin tavoitetasosta voitaisiin lentää ainoastaan
6 800 tuntia, mikä on täysin riittämätön
määrä ilmavoimien operatiivisen toimintakyvyn
säilyttämiseksi.
Puolustusvaliokunta toteaa, että puolustusvoimien toimintamenoihin
kohdistuu yhä voimakkaampia paineita. Puolustusvoimia kehitetään
valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon
ja puolustusministeriön sen jälkeen antamien ohjeiden
mukaisesti. Uudistukseen vaikuttavat turvallisuusympäristön muutokset
ja sodan ajan joukkojen määrän väheneminen,
uudet tehtävät, kansainvälisen yhteistoiminnan
lisääntyminen sekä kustannusten jatkuva
kasvu. Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään
noin 1 200 henkilötyövuodella vuoteen 2012 mennessä.
Lisäksi 500 upseerin tehtävät kohdennetaan
uudestaan. Puolustusvaliokunta korostaa, että jo nykyisten
rationalisointi- ja säästötavoitteiden
läpivieminen tulee olemaan puolustusvoimille erittäin
mittava tehtävä. Uusien lisäleikkausten
tekeminen puolustusbudjettiin tai puolustusvoimien henkilöstön mahdolliset
lisävähennykset vaikuttavat merkittävällä tavalla
Suomen puolustusjärjestelmän perusperiaatteiden
tarkistamiseen ja vaarantavat uskottavan puolustuskyvyn.
Sotilaallinen kriisinhallinta
Sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistumisen kustannukset
on jaettu ulkoasiain- ja puolustusministeriön välillä siten,
että määrärahat suomalaisten
rauhanturvaajien palkkaus- ja koulutusmenoihin budjetoidaan ulkoasiainministeriön
pääluokassa
momentille 24.99.22 ja määrärahat suomalaisten
kriisinhallintajoukkojen kalusto- ja hallintomenoihin, kotimaan
toimintamenoihin sekä sotilastarkkailijatoimintaan momenteille
27.30.21 ja 27.30.22. Puolustusministeriön pääluokassa
sotilaallisen kriisinhallinnan toimintamenot ovat yhteensä 57,48
miljoonaa euroa.
Sotilaallisessa kriisinhallinnassa vuosittaiseksi tavoitetasoksi
on asetettu n. 1 000 henkilön osallistuminen erilaisiin
operaatioihin. Tämän joukon ulkomaille lähettämisen
kustannusvaikutukseksi budjetoidaan puolustus- ja ulkoministeriön
pääluokille hiukan yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Valiokunta toteaa, että tämä tavoitetaso
on realistinen, ja suhteessa väkilukuun Suomi on tällä panoksella
jatkossakin Euroopan johtavia maita. Puolustusvaliokunta haluaa
lisäksi tuoda esiin sen seikan, että Suomella
ja suomalaisyrityksillä on tarjota sekä sotilaallisiin
että siviilikriisinhallintaoperaatioihin kansainvälisestikin
vertaillen teknisesti erittäin kehittyneitä viesti-
ja johtamisjärjestelmiä. Sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa
suomalaista viesti- ja johtamisjärjestelmää on
käytetty KFOR- ja ALTHEA-operaatioissa hyvällä menestyksellä.
Näiden järjestelmien suurempi hyödyntäminen
vaatii aiempaa huomattavasti koordinoidumpaa ja tehokkaampaa lähestymistapaa valtionhallinnossa.
Suomi jatkaa vuonna 2006 aktiivista osallistumistaan eri organisaatioiden
toimeenpanemiin operaatioihin. Henkilömääriltään
suurimmat operaatiot tulevat olemaan NATO-johtoiset KFOR- ja ISAF-operaatio
sekä EU-johtoinen operaatio Althea. Lisäksi osallistutaan
moniin YK-johtoisiin sotilastarkkailijaoperaatioihin n. 30 suomalaisupseerin
voimin. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että Suomi osallistuu tasapainoisesti eri organisaatioiden
toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin.
Puolustusvaliokunta toteaa, että EU:n nopean toiminnan
osastoihin osallistuminen tulee jatkossa olemaan uusi elementti
sotilaallisessa kriisinhallinnassa ja tämän toiminnan
asettamat haasteet suuret puolustusvoimille. Perinteisissä rauhanturvaoperaatioissa
voidaan suurelta osin tukeutua reserviläisiin kantahenkilökunnan osuuden
jäädessä varsin pieneksi. Sen sijaan EU:n
taisteluosastoihin osallistuvien suomalaisjoukkojen tulee olla ammattilaisia.
Heidän valmistelu-, koulutus- ja valmistautumisjaksonsa tulee
olemaan huomattavasti vaativampi kuin perinteisten reserviläisjoukkojen.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että joukkojen omasuojan ja yhteistoimintakyvyn kannalta
taisteluosastoihin osallistuville suomalaisjoukoille taataan paras
mahdollinen materiaalinen ja koulutuksellinen valmius osallistua
vuonna 2007 ja 2008 eteen tuleviin päivystysvuoroihin Saksa—Hollanti—Suomi-
ja Ruotsi—Suomi—Viro—Norja-osastoissa.