Perustelut
Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut rahoitetaan nykyisin
pääosin kuntien verotuloilla. Valtionosuudet kattavat
noin 19 % kuntien järjestämän
opetus- ja kulttuuritoimen kustannuksista.
Kunnat rahoittavat asukaskohtaisella rahoitusosuudella myös
kuntayhtymien sekä yksityisten ja valtion järjestämää toimintaa.
Rahoitusosuus kerätään kaikilta kunnilta
riippumatta siitä, paljonko kunnan asukkaat palveluita
käyttävät. Valtio ei osallistu täysimääräisesti
indeksikorotusten rahoittamiseen. Valtionosuusprosenttia esitetään
alennettavaksi ja menojen kasvu siirretään kuntien
rahoitusvastuulle.
Tänä ja ensi vuonna kunnilla keskimäärin
menee vielä kohtuullisen hyvin. Kuntatalouden kustannusten
ennakoitua suurempi nousu kiristää kuntien taloutta
laajamittaisesti. Valtio ei helpota kuntien tilannetta, vaan ne
jäävät ongelmiensa kanssa yksin ensi
vuoden jälkeen. Jos samanaikaisesti koko talouden kasvu
hiipuu, ollaan kuntataloudessa entistä suuremmissa ongelmissa.
Valtionosuusjärjestelmän avulla tulee varmistaa
palveluiden saatavuus ja korkea laatu kaikissa suhdannetilanteissa
koko maan alueella.
Kunnille tulee rahaa perusopetuksen parantamiseen, kun yksikköhinnat
nousevat opetustoimessa. Tämän hyvän
leikkaa kuitenkin samaan aikaan opetustoimen laskeva valtionosuusprosentti.
Aikaisemmin prosentti oli 45,3. Nyt se tulee olemaan 41,89. Samanaikaisesti
kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta nostettaisiin nykyisestä 54,7
prosentista 58,11 prosenttiin.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet kunnille kasvaisivat
peruspalveluohjelman mukaan 5,9 %, mutta kunnilta perittävä asukaskohtainen
rahoitusosuus kasvaisi peräti 21,5 %.
Useiden kuntien saama opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus
tullee arvion mukaan ensi vuonna vähentymään
tähän vuoteen verrattuna. Sen sijaan yksityiset
järjestäjät sekä kuntayhtymät
saavat koko hyödyn yksikköhintojen korottamisesta,
koska niiden osalta ei oteta huomioon vähentävänä asukaskohtaista
rahoitusosuutta ja sen kasvua.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusprosenttia ei saa leikata,
vaan se pitää säilyttää nykyisellä tasolla,
koska
— ensinnäkin hallituksen esitys kohtelee koulutuksen
järjestäjiä eri tavoin. Raha ohjautuu etenkin
yksityisille koulutuksen järjestäjille ja kuntayhtymille.
Raha leikkautuu nimenomaan kunnilta, jotka ovat vastuussa perusopetuksen järjestämisestä.
Koulutuksen järjestämisen taloudellisten edellytysten
tulisi olla yhdenvertaiset riippumatta järjestäjän
taustasta. Tällä ratkaisulla hallitus siirtää painopistettä pois
kunnilta ja perusopetuksesta, joka kuitenkin on kaiken sivistyksen
vahva ydin.
— toiseksi hallituksen esitys ei riittävästi
tarkastele rahoituksen riittävyyttä erityyppisissä kunnissa.
Yksikköhintojen noustessa ja valtionosuusprosentin alentuessa
kuntien asukasmäärän mukainen maksuosuus
nousee voimakkaasti. Maksuosuuden nousu tuo ongelmia erityisesti
koulutuspalveluita vain vähäisessä määrin
järjestävän kunnan talouteen. Maksuosuuden
nousu voi tällaisissa kunnissa olla suurempi kuin valtionosuuksien
kasvu. Tällöin on uhkana, että panostus
opetustoimeen vähentyy, mikä lisää oppilaiden
ja opiskelijoiden eriarvoisuutta maan eri osissa ja eri kunnissa.
Emme hyväksy opetustoimen valtionosuuksien
leikkausta, vaan ne pitää säilyttää ennallaan.
Silloin pystytään turvaamaan kuntien perusopetuksen
laatu ja riittävyys. Tämä lisäisi opetustoimen
valtionosuuksia noin 230 miljoonalla eurolla.