Yleisperustelut

Voimassa olevassa valtiontalouden kehyspäätöksessä ja peruspalveluohjelmassa on lähtökohtana, ettei voimassa olevaa kustannustenjakoa valtion ja kuntien välillä muuteta. Opetus- ja kulttuuritoimen osalta hallituksen esityksen tavoitteena on juuri se, että valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa ei nykyisestä muuteta. Opetustoimessa ja kirjastossa valtionosuus olisi koko maan tasolla laskettuna 41,89 prosenttia vuosina 2008—2011 opetustoimen ja kirjaston yksikköhintojen perusteella lasketuista valtakunnallisista valtionosuuden laskennallisista perusteista. Kunnan rahoitusosuus opetustoimessa ja kirjastoissa olisi siten 58,11 prosenttia. Opetustoimen ja kirjaston valtionosuusprosentti alenisi nykyisestä 3,41 prosenttiyksiköllä. Kun valtionosuusprosentteja sovelletaan vuoden 2005 kustannusten perusteella tarkistettuihin valtionosuuden perusteina käytettäviin laskennallisiin kustannuksiin ja yksikköhintoihin, kasvavat valtionosuudet vuodesta 2008 opetustoimessa ja kirjastossa 28,4 miljoonalla eurolla.

Valiokunta pitää oikeana hallituksen esityksen peruslinjaa. Valtionosuuden määräytymisperusteina käytettävät laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi suoraan lain nojalla. Lain mukaan laskennalliset kustannukset ja yksikköhinnat tarkistetaan toteutuneiden kustannusten mukaisiksi niiden määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden kustannustietojen perusteella. Näin ollen määrättäessä vuonna 2007 laskennallisia kustannuksia ja yksikköhintoja vuodelle 2008 sovelletaan vuoden 2005 kustannustietoja. Valiokunta pitää hyvänä, että muutoksilla indeksitarkistukset ajantasaistetaan kustannuspohjaan. Opetustoimessa ja kirjastossa täysimääräinen kustannustenjaon tarkistaminen lisää vuonna 2008 laskennallisia kustannuksia noin 569 miljoonalla eurolla vuoden 2007 tasosta. Tästä määrästä nykyisellä 45,3 prosentin valtionosuusprosentilla laskettava valtionosuuksien lisäys on noin 258 miljoonaa euroa. Vastaavasti vähennettävien erien laskennallinen osuus mainitulla valtionosuusprosentilla laskettuna on runsaat 229 miljoonaa euroa. Valtionosuudet vuonna 2008 lisääntyvät näin ollen kustannusten jaon tarkistuksesta johtuen nettomääräisesti edellä mainitulla 28 miljoonalla eurolla.

Valtionosuusprosenttien alenemisen sekä valtionosuuden perusteena käytettävien laskennallisten kustannusten ja yksikköhintojen nousun takia kuntien omarahoitusosuudet kasvavat voimakkaasti. Opetus- ja kulttuuritoimessa kuntien rahoitusosuudet kasvavat 21,5 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2008 valtionosuuden perusteena käytettävien laskennallisten kustannusten kasvaessa 14,4 prosentilla. Ehdotetut muutokset vaikuttavat yksittäisten kuntien valtionosuuksien kokonaisuuteen eri tavoin. Opetus- ja kulttuuritoimessa tähän vaikuttavat koulutuksen järjestämistavat. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä sitä, että hallituksen esityksen mukaisesti nykyinen ns. ylläpitäjämalli valtionosuuksien maksamisessa säilytetään.

Valiokunta pitää hyvänä sitä, että esimerkiksi vuodelle 2008 annetaan erityisrahoitusta 18 miljoonaa euroa perusopetuksen valtionavustuksiin. Hallitus on varannut kehyskaudella kaiken kaikkiaan 80 miljoonaa euroa lisärahoitusta tähän tarkoitukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että tulevassa valtionosuusuudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kuntien mahdollisuuksiin turvata perusopetus.

Valiokunta korostaa, että valtionosuudet käytetään kunnissa niihin toimintoihin, joihin ne on lainsäädännöllä osoitettu.

Valiokunta on useissa yhteyksissä vaatinut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistamista ja läpinäkyvyyden lisäämistä. On myönteistä, että järjestelmää ollaan uudistamassa.

Museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnan määräytyminen ja tarkistaminen

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 28 §:ää, jossa säädetään museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinnan määräytymisestä ja tarkistamisesta. Hallitus ehdottaa 5 momentin muutosta, joka koskee arvonlisäverovelvollisten museoita, teattereita tai orkestereita ylläpitävien toiminnanharjoittajien yksikköhinnan määräytymistä. Rahoituslain 23 §:n mukaan tavaran hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa ei pidetä valtionosuuteen oikeuttavana kustannuksena. 23 a §:ssä puolestaan säädetään arvonlisäveron huomioonottamisesta yksityisen koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa. Yksityisille koulutuksen järjestäjille kompensoidaan arvonlisäveron osuus, jonka kunnallinen koulutuksen järjestäjä saa palautus- ja vähennysjärjestelmän mukaisesti. Samalla varmistetaan, ettei arvonlisäverokohtelu ole esteenä koulutuksen järjestäjäverkon järkevälle kokoamiselle. Museoilla, teattereilla ja orkestereilla on voimassa olevan 28 §:n 5 momentin viittaussäännöksen perusteella sama kohtelu arvonlisäveron huomioon ottamisessa. Osa yleishyödyllisistä yksityisistä museoista, teattereista ja orkestereista on hakeutunut elinkeinotoiminnastaan arvonlisäverovelvollisiksi. Näin tehdessään yhteisöt ovat voineet vähennysoikeuden avulla poistaa tuotos-panoshankintoihin sisältyvän veron. Valiokunta pitää hallituksen esittämää muutosta tarkoituksenmukaisena, koska muutos estää arvonlisäverovelvollisten museoiden, teattereiden ja orkestereiden perusteettoman kaksinkertaisen edun. Ehdotettu menettely asettaa ylläpitäjät tasa-arvoiseen asemaan ja kohtelee näitä oikeudenmukaisesti.