Yleistä
Ensimmäinen eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta (BIK-strategia) hyväksyttiin vuonna 2012. Kymmenessä vuodessa internet ja lasten käyttämät digitaaliset ympäristöt ovat muuttuneet merkittävästi, minkä lisäksi myös EU:n oikeudellinen ja poliittinen kehys on kehittynyt huomattavasti vuodesta 2012.
Komissio hyväksyi maaliskuussa 2021 ensimmäisen kattavan lasten oikeuksia koskevan EU-strategian, jossa ilmoitettiin BIK-strategian päivittämisestä. BIK-strategian uudistuksen tarkoituksena on luoda turvallisempi digitaalinen toimintaympäristö, jossa kaikkien digitaalisten palveluiden käyttäjien perusoikeudet suojataan.
Komissio julkaisi toukokuussa 2022 tiedonannon BIK+-strategiasta, jonka toimeenpanemiseksi komissio on jakanut strategian tavoitteet ja toimenpiteet kolmeen eri pilariin. Nämä pilarit ovat: 1) turvalliset digikokemukset lasten suojelemiseksi ja lasten verkkohyvinvoinnin parantamiseksi, 2) digitaalinen voimaannuttaminen ja 3) aktiivinen osallistuminen. Strategiassa ehdotetut toimet vastaavat monelta osin YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentissa nro 25 (Lapsen oikeudet digitaalisissa ympäristöissä) esitettyjä kehotuksia.
Sivistysvaliokunta katsoo, että uudistettu strategia toimenpiteineen on onnistunut ja vastaa lasten ja nuorten digitaalisten ympäristöjen turvallisuuteen liittyviin kehittämistarpeisiin. Saadun selvityksen mukaan Suomessa ollaan jo toteuttamassa monia strategian suosituksista.
Turvalliset digikokemukset lasten suojelemiseksi
Valiokunta pitää hälyttävänä, että lapset ja nuoret joutuvat kohtaamaan digitaalisessa ympäristössä kiusaamista, haukkumista ja nimittelyä. On tärkeää, että strategia sisältää ehdotuksia toimista, jotka edistävät verkkokiusaamiseen puuttumista. Strategiassa todetaan, että maailmanlaajuisesti yli kolmannes nuorista on ilmoittanut joutuneensa verkkokiusaamisen kohteeksi. Tähän liittyen yksi lasten suojelemiseen liittyvä strategian suositus kehottaa jäsenvaltioita tukemaan yhtenäistä 166 111 -numeroa verkkokiusaamiseen reagoimiseksi.
Sivistysvaliokunta toteaa, että Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Lasten ja nuorten puhelin toimii Suomessa yleiseurooppalaisena 116 111 -palvelunumerona. Puhelin toimii olennaisena tukimuotona mm. nettikiusaamisen vastaisessa työssä. Vahingolliset ja laittomat sisällöt, toimintatavat ja kontaktit luovat riskin lasten ja nuorten mediankäytössä. Lapset voivat kohdata ikätasolleen sopimattomia sisältöjä, kiusaamista, seksuaalista häirintää, vihapuhetta tai joutua rikoksen uhriksi. On tärkeää, että MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa sekä Vanhempainpuhelimessa ja chatissa tarjotaan kahdenkeskistä keskusteluapua lasten ja nuorten mediankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, kuten pelaamisen tai sosiaalisen median pulmissa.
Saadun selvityksen mukaan media-aihe on ensisijainen yhteydenoton aihe n. 10 %:ssa kaikista käydyistä keskusteluista. MLL:n puhelin- ja nettipalvelut vastaanottavat vuosittain yhteensä n. 700 mediaan liittyvää yhteydenottoa. Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa yleisimmät mediaa koskevat aiheet ovat sosiaalisen median sisällöt ja sisällön tuottaminen sosiaaliseen mediaan, porno, pelit, vertaissuhteet verkossa, netissä tapahtuva kiusaaminen, netti- tai peliriippuvuus ja seksuaalinen ahdistelu tai hyväksikäyttö netissä. Sivistysvaliokunta pitää MLL:n puhelin- ja nettipalveluja tärkeinä tukimuotoina suojeltaessa lapsia ja nuoria digitaalisissa ympäristöissä ja katsoo, että palvelun tunnettuutta on syytä edelleen vahvistaa.
Valiokunnan saamassa asiantuntijalausunnossa todetaan, että turvallinen digitaalinen ympäristö sisältää myös lasta koskevan datan turvallisen käytön. On tärkeää varmistaa, että lapset ja nuoret ymmärtävät oikeutensa hallita, hyödyntää ja luovuttaa eteenpäin heistä kerättyä dataa. Lasten ja nuorten tulee tietää, mikä merkitys on omalla aktiivisella toiminnalla datanhallinnassa.
Strategiassa tunnistetaan, että lapsista vastaavien aikuisten omat digitaaliset taidot ja osaaminen ovat monesti puutteellisia ja hekin tarvitsevat taitoja lasten tukemiseen, neuvomiseen ja ohjaamiseen. Myös valiokunta korostaa aikuisten roolia ja vastuuta digitaalisten taitojen omaksumisessa. Aikuisten tehtävä on ohjata ja tukea lasten ja nuorten mediankäyttöä ja suojella heitä mediankäytön haitoilta. Tämä edellyttää tarvittavien digitaitojen omaksumisen lisäksi, että aikuiset ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten mediankäytöstä ja pyrkivät edistämään sukupolvien välistä vuoropuhelua.
Niin aikuisten kuin lasten ja nuorten digitaalista osaamista tulee edelleen vahvistaa. Lasten ja nuorten on tärkeää saada tietoa siitä, miten huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta digitaalisissa ympäristöissä. Valiokunnan asiantuntijalausunnossa todetaan, että digiosaamisen kehittämiseen kuuluu myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja kiusaamista ennalta ehkäisevän toiminnan harjoittelu. Sivistysvaliokunta korostaa, että lasten ja nuorten digitaalisen osaamisen edistäminen edellyttää mm. opetus- ja kasvatushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja riittävää täydennyskoulutusta.
BIK+-strategiassa ehdotetaan myös lapsen ikään liittyviä toimia lasten suojelemiseksi haitalliselta ja laittomalta sisällöltä. Asiantuntijalausunnossa on tuotu esiin YK:n lapsen oikeuksien komitean kehotukseen viitaten, että lapsen iän ohella tulisi aina huomioida myös hänen kehitystasonsa. On kannatettavaa, että strategiassa ehdotetaan esimerkiksi ikävarmennusta tai iän todentamista lasten suojelemiseksi, mutta samalla on myös huomioitava, että kronologinen ikä ei aina kerro lapsen kehitystasoa. Tämä on erityisen tärkeä asia esimerkiksi vammaisten lasten ja nuorten kohdalla. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnon näkemykseen siitä, että osana strategian toimeenpanoa onkin syytä pohtia, miten turvataan näiden lasten pääsy heille sopivaan digiympäristöön.
Lasten ja nuorten digitaalinen voimaannuttaminen
Alkuperäisen BIK-strategian pohjalta v. 2012 perustettua Finnish Safer Internet Centre (FISIC) ‑toimintaa toteutetaan Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry:n sekä Pelastakaa Lapset ry:n yhteistyönä. FISICin keskeiset tehtävät ovat BIK-strategian mukaisesti olleet medialukutaidon ja mediakasvatuksen edistäminen, nuorten osallisuuden edistäminen, vanhemmuuden ja lasten kasvun tukeminen sekä lasten suojeleminen.
Saadun selvityksen mukaan hankkeessa on esimerkiksi toteutettu vuosittain mediakasvatussisältöjä ja medialukutaitokampanjoita (ml. Mediataitoviikko ja Peliviikko), tuotettu erilaisia selvityksiä, koulutettu ammattilaisia sekä tuettu ja osallistettu lapsia ja nuoria verkkoympäristöissä. FISIC-hankkeen tavoitteet on tarkoitus päivittää uuden BIK+-strategian mukaisiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Asiantuntijalausunnossa on todettu, että uudistettu strategia toteuttaa paremmin suomalaista linjaa mediakasvatuksesta, sillä Suomessa on jo pitkään toteutettu mallia, jossa lapsia ja nuoria tuetaan toimimaan turvallisesti ja vastuullisesti olemassa olevissa digitaalisissa ympäristöissä sen sijaan, että heille rakennettaisiin pääasiassa omia toimintaympäristöjä ja sisältöjä.
BIK+-strategiassa pidetään medialukutaidon merkitystä ratkaisevana tekijänä mm. osallistumisessa yhteiskunnan ja demokratian prosesseihin. Sivistysvaliokunta on korostanut medialukutaidon merkitystä mm. lausunnoissaan SiVL 10/2020 vp, SiVL 18/2021 vp ja SiVL 11/2022 vp. Valiokunta painottaa edelleen medialukutaidon vahvistamisen tärkeyttä ja sen merkitystä kaikille kuuluvana kansalaistaitona.
BIK+-strategiassa kehotetaan jäsenvaltioita edistämään Safer internet -keskuksia toimimaan keskitettyinä asiointipisteinä, jotka tarjoavat luotettavia resursseja medialukutaitoon ja verkkoturvallisuuteen lapsille ja heidän perheilleen ja opettajilleen. Saadun selvityksen mukaan ilman riittävää kansallista tukea FISIC ei pysty kehittymään nykyistä laajemmaksi ja näkyvämmäksi toimijaksi. EU:n rahoitusosuus Safer internet -hankkeille on jo pienentynyt, ja rahoituksen edellytetään jossain vaiheessa siirtyvän kokonaan kansalliseen rahoitusvastuuseen. Asiantuntijalausunnossa onkin tuotu esiin huoli toiminnan jatkuvuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että strategian mukaiselle mediakasvatustoiminnalle varmistetaan riittävä kansallinen rahoitus.
Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista annetun lain (1434/2007) mukaan KAVI:n tehtävänä on mm. edistää mediakasvatusta, lasten mediataitoja ja lapsille turvallista mediaympäristöä sekä tiedottaa lapsia ja mediaa koskevista asioista. Eduskunta on jo aiemmin tuonut esiin useassa eri yhteydessä tarpeen turvata KAVI:n toiminnalle riittävät resurssit (mm. SiVM 2/2013 vp, VaVM 36/2020 vp, VaVM 33/2021 vp). Sivistysvaliokunta uudistaa näkemyksensä siitä, että on välttämätöntä turvata KAVI:n toiminnan yhteiskunnallisen merkittävyyden huomioon ottava rahoitus.
Yksi strategiaan sisältyvä komission toimenpidesuositus kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan digitaalisen muutoksen vaikutusta lasten hyvinvointiin. Sivistysvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jossa tuetaan tätä suositusta ja painotetaan laadukasta tutkimusta arvioinnin tukena.
Valtioneuvoston kannassa todetaan, että digitaalisen muutoksen vaikutusten seurannan osalta tulee selvittää mahdollisuuksia kehittää olemassa olevia hyvinvointia mittaavia kyselyitä (esimerkiksi THL:n kouluterveyskysely) tukemaan BIK+-strategian tavoitteita. Valiokunnan asiantuntijalausunnossa on kuitenkin huomautettu, että kouluterveyskysely on jo nykyisellään todella laaja ja lapsille raskas vastattava. Muita yhtä laajoja, valtakunnallisia ja säännöllisesti toteutettavia tutkimuksia ei Suomessa tehdä lapsille heidän hyvinvointiaan koskien.
Valiokunnalle on tässä yhteydessä esitetty harkittavaksi Lasten mediabarometrin toteuttamista osana digitaalisen muutoksen vaikutusten seurantaa lasten hyvinvoinnin kannalta. Lasten mediabarometri -tutkimusta on toteutettu vuosina 2010—2013 opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana, mutta myöhemmin tutkimusta ei ole jatkettu. Valiokunta yhtyy asiantuntijalausunnon näkemykseen siitä, että lasten käyttämien digitaalisten ympäristöjen ja niiden käyttötapojen jatkuvasti muuttuessa mediabarometrin kaltaista tutkimusta olisi tarpeen jatkaa.
Lasten ja nuorten aktiivisen ja turvallisen osallistumisen edistäminen
Valiokunta pitää strategiaan kirjattuja lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen edistämistä koskevia suosituksia tärkeinä. Myös valiokunnan asiantuntijalausunnossa korostetaan, että lasten ja nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä digitaalisissa ympäristöissä tulee vahvistaa, jotta lasten ja nuorten ääni pääsee kuuluviin ja että lapset ja nuoret voivat osallistua heitä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.
Strategiassa suositellaan kehittämään osallistavia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat lasten oikeutta ilmaista itseään ja helpottavat heidän osallistumistaan julkiseen elämään. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi ministeriöiden (OM, OKM, STM) kehittämää Digiraati-verkkopalvelua, jonka tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen alusta omien näkemysten ilmaisemiseen ja välittämiseen päätöksentekijöille.
On tärkeää, että lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalveluja kehitetään kohderyhmän kanssa, jotta palveluista saadaan toimivia ja turvallisia ja lapset ja nuoret ottavat ne laajasti käyttöönsä. Tässä kehitystyössä tulisi huomioida erityisesti ne lapset ja lapsiryhmät, joiden verkkopalvelujen käytössä ja mahdollisuuksissa käyttää niitä on ongelmia tai jotka tarvitsevat tukea ja apua niiden käytössä. Tällaisia lapsiryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, sijaishuollon piirissä olevat lapset, maahanmuuttajalapset ja matalatuloisten perheiden lapset.
Asiantuntijalausunnossa on myös painotettu, että kaikki lapset eivät ole edelleenkään tasavertaisessa asemassa mediankäyttäjinä. Kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hyödyntää digimedioita ja -laitteita ja saada tietoa ja mediakasvatusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että myös BIK+-strategissa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin.