Perustelut

Yleistä

Valtiontalouden kehyspäätökseen sisältyvät uudet sopeutustoimet vähentävät valtion menoja nettomääräisesti n. 1 mrd. euroa v. 2015. Vuoteen 2018 mennessä nettomääräiset säästöt nousevat n. 1,4 mrd. euroon. Toisaalta hallitus on päättänyt uusista kasvua tukevista lisäpanostuksista, jotka lisäävät valtion menoja noin 300 milj. euroa vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan kehys on 6 083 milj. euroa vuonna 2015 ja 6 008 milj. euroa vuonna 2018. Kehyksen ulkopuolinen rahoitus on arvioitu olevan 684 milj. euroa vuonna 2015 ja 567 milj. euroa vuonna 2018.

Monet ratkaisut ja säästöt kohdistuvat laajalti erityyppisiin menoihin ja keskeisesti myös opetus- ja kulttuuritoimeen. Opetustointa koskevia rakennepoliittisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset on otettu kehyslaskelmissa huomioon, ovat mm. oppivelvollisuusiän nostaminen 17 vuoteen, esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi, korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmien uudistaminen ja aloituspaikkamäärien määräaikainen lisääminen, korkeakouluopiskelun valmistumisaikojen nopeuttaminen, toisen asteen koulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon uudistaminen, koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta sekä uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusryhmien muodostamista koskevan järjestämisvelvoitteen väljentäminen. Rakennepoliittisia toimenpiteitä, joiden vaikutuksia kehyksissä ei ole vielä otettu huomioon, ovat oppimateriaalien keskitetyn hankinnan lisääminen ja siirtyminen kohti digitaalisia materiaaleja sekä kelpoisuusvaatimusten väljentäminen.

Valiokunta ymmärtää, että kaikkien hallinnonlojen on osallistuttava sopeutustoimiin ja säästöjä on valtiontalouden kannalta välttämätöntä tehdä. Päätökseen sisältyy kuitenkin monia asioita ja asiakokonaisuuksia, joista ei ole tämän selonteon käsittelyn aikaan sisällöllisesti täsmällistä tietoa, joten yksityiskohtaisen kannan muodostaminen ei ole mahdollista. Sen vuoksi valiokunta keskittyy tässä lausunnossa eräisiin tärkeisiin asiakokonaisuuksiin. Valiokunta tulee ottamaan yksityiskohtaisesti kantaa sen käsiteltäväksi tulevan lainsäädännön yhteydessä.

Valiokunta korostaa, että osaaminen on edelleenkin se pohja, jolla Suomi voi menestyä. Koulutukseen tehtävillä säästöillä ja ratkaisuilla on pitkäaikaisia vaikutuksia koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja yksittäisiin nuoriin ja aikuisiin, mahdollisesti koko elämän ajan. Valiokunta on huolissaan siitä, että kehyspäätöksen yhteydessä ei ole esitetty arvioita vaikutuksista, joita päätöksistä seuraa. Valiokunnalle on asiantuntijakuulemisessa esitetty kustannusarvioita, mitä kehyspäätöksen muutokset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulevat maksamaan yhteiskunnalle. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä sitä, että ennen yksityiskohtaista päätöksentekoa on tiedossa eri mahdollisten muutosten vaikutukset niin koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen, opiskelupaikan saantiin, työelämän ja koulutuksen kohtaantumiseen kuin erityistä tukea tarvitsevien oppimis- ja opiskelumahdollisuuksiin ja kaikkien nuorten ja aikuisten mahdollisuuksiin saada kykyjensä mukaista koulutusta.

Valiokunta muistuttaa myös siitä, että hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on osaavin kansakunta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen onnistumiseksi koulutusta koskevat ratkaisut on tehtävä huolella ja harkiten.

Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä, että tavoitteena tulee olla osaamisen korkea taso, mikä tulevaisuudessa tarkoittaa etenkin osaamisen ja ajattelun laatua eikä niinkään omaksutun tiedon määrää. Perinteiset tietosisällöt ovat raaka-ainetta, joista oppimisen prosessien kautta kyetään kehittämään entistä "jalostuneempaa" ajattelua koko väestön omaisuudeksi. Vain tässä menestyminen tuottaa kilpailukykyä ja sitä kautta yhteistä jaettavaa hyvinvointia. Valiokunnan mielestä tämän sisäistäminen koulutusjärjestelmän kehittämisen dynamoksi on todella vaativa mutta ilmeisen välttämätön tehtävä. Valiokunta kuitenkin toteaa, että käytännöt muuttuvat hyvin jäyhästi ja hitaasti. Etenkin koulutuksessa ollaan todella vaativassa tilanteessa, jotta pystytään riittävään joustavuuteen nopeiden muutosten aikana (SiVL 1/2014 vp).

Sen vuoksi sivistysvaliokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että se edellyttää hallituksen arvioivan uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esityksen antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.

Uudistusten valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa ja valmistelu tulee tehdä laajassa koulutuksen hallinnon ja muiden asiantuntijoiden sekä järjestöjen yhteistyössä. Uudistuksista tulee voida valmistelun kuluessa myös luopua tai niiden sisältöä muuttaa, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon tai koulutuksen laatuun.

Valiokunta on huolestunut siitä, miten nyt päätetyt säästöt jo aiemmin tehtyjen lisäksi vaikuttavat mahdollisuuksiin kehittää koulutusta ja järjestää laadukasta opetusta riittävästi ja kattavasti ja työelämän tarpeita vastaavasti sekä vaikuttavat mahdollisuuksiin tukea kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää kulttuuri- ja liikuntatoimintaa. Kehyksen aleneminen ja kehyksen ulkopuolisen rahoituksen väheneminen asettaa suuria haasteita opetus- ja kulttuuritoimen palveluiden järjestämiselle ja kehittämiselle. Valiokunta pitää vaikeana mm. sitä, että vapaaseen sivistystyöhön ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat säästöt nousevat jo 20 prosenttiin.

Opetustoimen palveluiden järjestämiseen vaikuttaa lisäksi kuntien valtionosuuksiin kehyskaudella tehtävät ja jo aikaisemmin tehdyt leikkaukset. Myönteistä on se, että valtionosuuden perusteena oleviin yksikköhintoihin tehdään vuonna 2015 kustannustason muutoksesta johtuvat indeksitarkistukset. Vuonna 2015 valtionosuuksien indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia noin 47 milj. eurolla sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuuksia noin 9,5 milj. eurolla. Koko ajan kiristyvä julkisen talouden tilanne edellyttää kuitenkin kunnissa ja kouluissa monia muutoksia ja valmiutta myös uusiin toimintatapoihin. Valiokunta muistuttaa myös siitä, että laajemmat kokonaisuudet antavat paremman mahdollisuuden tarjota oppilaille ja opiskelijoille monipuolisemman opetuksen ja järjestää kattavasti oppilashuolto- ja muita tukipalveluja (ks. myös SiVL 20/2013 vp — HE 113/2013 vp).

Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että kireinäkin taloudellisina aikoina perusopetusta on priorisoitu ja perusopetuksen parantamiseen on osoitettu määrärahoja. Tässä päätöksessä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän lisääminen kolmella tunnilla ja siihen otettu rahoitus kehyksiin on valiokunnan mielestä erittäin kannatettavaa. Lisäyksellä on merkitystä oppilaiden saaman opetuksen määrään, joka on vaihdellut kunnasta riippuen ja asettanut siten oppilaat eriarvoiseen asemaan. Valitettavaa sen sijaan on, että puolet kustannuksista leikataan muualta yleissivistävän koulutuksen kustannuksista. Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetut valtionavustussäästöt ovat 57 milj. euroa. Avustuksia on jaettu kuluvana vuonna 83 milj. euroa, josta 60 milj. euroa on kohdistettu ryhmäkokojen pienentämiseen. Valiokunnan mielestä jäljelle jäävät avustukset olisi tärkeää kohdistaa edelleen ryhmäkokoihin ja sen estämiseksi, ettei opetusryhmien koko talousvaikeuksista huolimatta kasvaisi. Valiokunta muistuttaa, että yksinomaan lisääntyvä tuntimäärä ei johda parempiin oppimistuloksiin ja kaikkein eniten tämä tuntuu oppimisen ongelmissa painivan lapsen arjessa.

Valiokunta pitää myönteisenä kehyspäätökseen sisältyviä lisäpanostuksia, joita kohdistetaan mm. nuorisotakuun toteuttamiseen ja riittävän ammatillisen koulutuksen tarjonnan varmistamiseen koko maassa sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän korotukseen kolmella vuosiviikkotunnilla 1.8.2016 lukien, kun uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Lisäksi päätös sisältää myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintaprosessien edelleen kehittämisen ja uuden ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen kokonaisuuden ja oppisopimuskoulutuksen toteuttamismallin, aikuiskoulutuksen haku- ja koulutustietopalvelut, lukion tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen sekä lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen sekä näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen. Valiokunta pitää myönteisenä, että voidaan kehittää menettelyjä aiemmin opitun tunnustamiseksi. Koulutuspaikkojen lisäyksellä on myös tarkoitus lisätä sen onnistumista, että jokaiselle nuorelle järjestyisi opiskelupaikka. Oppivelvollisuuden osalta keskeisintä on pyrkiä tavoittamaan ne nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa tai vaarassa pudota opintojen ulkopuolelle. Käyttökelpoisina välineinä pudokkuuden estämiseksi ovat mm. joustava perusopetus, kuntouttava toiminta, etsivä nuorisotyö, työpajat ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen.

Toisen asteen koulutus

Selonteon mukaan toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan. Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja vastaavasti.

Valiokunta viittaa nykyisen hallituksen ohjelmaan, jossa todetaan mm., että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa. Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Edelleen hallitusohjelman mukaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi.

Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehyksessä huomioitu 8 milj. euroa vuosina 2015—2016 ja 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017.

Valiokunta on huolestunut rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyvien päätösten vaikutuksesta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laatuun, määriin ja saatavuuteen. Sopeuttamistoimet johtavat siihen, että tulee välttämättä isompia ylläpitäjäratkaisuja. Valiokunta korostaa, että rakenteellisissa uudistuksissa digitaalisuus eri muodoissaan tulee välttämättä lisääntymään ja tulee käyttöön uusia menetelmiä, kuten digitaalisia oppikirjoja ja muuta e-materiaalia, e-oppimista ym. Valiokunta viittaa myös tulevaisuusselonteosta antamassaan lausunnossa laajemmin digitaalisuudesta koulutyössä todettuun (SiVL 1/2014 vp — VNS 7/2013 vp).

Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, rajataan lukion sekä ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen sekä luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon jo suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen säädöksiä muuttamalla. Valiokunta pitää tärkeänä uudistaa lukioiden rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Toisaalta ammatillisen koulutuksen osalta on tärkeää, että koulutus palvelee myös alueen elinkeinoelämää. Valiokunta korostaa, että tulevan lainsäädännön avulla voidaan tukea toisen asteen kehittämistä.

Vuonna 2017 rajataan sekä lukion että ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisesta opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen. Valiokunta toteaa, että opinnot eivät valmistu aina kolmessa vuodessa. Siihen voi vaikuttaa esim. sairastuminen, elämän kriisit tai laaja opinto-ohjelma. Esimerkiksi urheilijoiden on myös tehokkaan harjoittelun vaatiman ajan vuoksi hyvin hankalaa suoriutua lukiosta kolmessa vuodessa. Lukio-opiskelijoita on yhä enenevässä määrin ohjattava kolmen vuoden opiskelijoiksi, mutta tilanteet joskus vaativat kolmen vuoden ylittämistä. Valiokunta pitää välttämättömänä tämän rajoituksen vaikutusten selvittämistä ennen lopullista päätöksentekoa. Selvittää tulee mm. lisäkustannusten vaikutus koulutuksen järjestäjien toimintaan, opintojen keskeyttämiseen jne.

Lukiot.

Selonteon mukaan lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän lisärahoitus puolitetaan. Valiokunta toteaa, että erityistehtävän saaneissa lukioissa opetetaan kunkin koulun erityisen tehtävän mukaisia oppiaineita, jotka ovat kokonaan muita opintoja kuin valtakunnallisessa tuntijaossa on mainittu. Valiokunta toteaa, että näiden koulujen vaikuttavuus yhteiskuntaan, kansalliseen kulttuuri- ja urheiluelämään sekä kansainväliseen menestymiseen urheilussa, taiteessa ja tieteessä on merkittävä. Opiskelijat tulevat ympäri Suomea, erilaisista yhteiskunnallisista taustoista. Erityistehtävälukioiden antama opetus ja kasvatus ovat tärkeitä nuoren erityislahjakkuuden kehittymisen kannalta. Lukioista valmistuu sekä taide- ja kulttuurielämän huippuosaajia että monialaisia asiantuntijoita, jotka vaikuttavat tulevissa ammateissaan suomalaisten hyvinvointiin taiteen, kulttuurin ja viestinnän keinoin vuosikymmenten ajan. Erityistehtävän saaneista lukioista urheilulukiot ovat urheiluakatemiaverkoston keskeisimpiä toimijoita ja merkittävä osa suomalaista huippu-urheilujärjestelmää, jonka yhtenä päätavoitteena on varmistaa opiskelu- ja urheilu-uran toimiva yhdistäminen.

Valiokunta viittaa myös valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvitykseen (16/2013), jonka mukaan Suomen lukioiden oppimistuloksissa ei ole merkittäviä eroja ja tehostamispotentiaalia on niukasti. Raportissa myös huomautetaan, että valtiovallan olisi syytä selkeästi ilmaista, mitä puutteita ja ongelmia nyt ollaan ratkaisemassa, jotta eri toimijat, koulut ja opettajat voisivat sisäistää järjestelmän kannustavuuden ja tavoitteet.

Koulunkäyntiavustajat

Kehyspäätöksen mukaan koulunkäyntiavustajat luetaan osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta valtion rahoituksen perusteissa, minkä seurauksena kuntien menot vähenevät 10 milj. euroa ja valtionosuudet 3 milj. euroa vuodesta 2017 lukien.

Ryhmäkoosta on ollut säädös vain erityistä tukea tarvitsevien, pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien ja vaikeasti vammaisten oppilaiden opetuksen osalta. Ainoa ryhmäkokoa koskeva säännös on tarkoitettu turvaamaan erityisen tuen oppilaiden koulunkäyntiä ja oppimista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esityksen mukainen 10 milj. euron säästö tarkoittaa laskennallisesti n. 160 erityisluokan lakkauttamista, mikä koskettaisi puolestaan n. 1 500 oppilasta, jotka menettäisivät tarvitsemansa pienen ryhmän. Enää noin 40 % erityisen tuen oppilaista opiskelee erityisluokilla. Vain ne oppilaat, jotka todella tarvitsevat pientä ryhmää sekä erityisluokan opettajan antamaa opetusta, ovat jäljellä. Tuen kolmiportaisuuden yhteydessä suurin huoli valiokunnan saaman selvityksen mukaan oli, että uudistuksen myötä oppilaat menettävät nykyisen tukensa. Tämän muutoksen jälkeen on vaarana, että pelko toteutuu. On myös ratkaistava, miten turvataan oppilaille jatkossa sopiva ryhmä ja opettajien jaksaminen suurissa ja heterogeenisissa ryhmissä.

Edellä todetuista syistä valiokunta pitää välttämättömänä harkita tämän muutoksen vaikutukset vielä ennen lopullisia päätöksiä.

Vapaa sivistystyö

Kehyspäätöksen mukaan vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 milj. eurolla vuonna 2015 ja yhteensä 18,5 milj. eurolla kehyskaudella. Vastaavien kustannussäästöjen mahdollistamiseksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenteen ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus. Vapaan sivistystyön oppilaitoksia koskevat lisäksi uudistukset ja supistukset toisen asteen rahoitusjärjestelmässä ja järjestäjäverkossa sekä tutkintoon johtamattoman ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen lopettaminen.

Valiokunta on huolissaan siitä, että säästövaatimus on 20 prosenttia vapaan sivistystyön valtiontuesta. Vuonna 2015 valtionrahoituksen vähennys on 10 miljoonaa euroa ja 8,5 miljoonaa euroa vuonna 2017. Lisäksi tulevat kunnallisen tuen leikkaukset. Ilmeistä on, että suuri julkisen rahoituksen leikkaaminen supistaa koulutustarjontaa ja nostaa kurssihintoja, mikä puolestaan heikentää eri puolella maata asuvien ihmisten osallistumismahdollisuuksia opintoihin ja pudottaa mm. vähävaraisia ihmisiä pois opintojen piiristä.

Valiokunta painottaa, että vapaa sivistystyö on ollut pitkään tärkeä osa ihmisten omaehtoista opiskelua ja siten se on täydentänyt ansiokkaasti muuta koulutusjärjestelmäämme. Samalla vapaa sivistystyö on ollut hyvinvointipalvelu, jonka avulla on lisätty ihmisten henkistä, kulttuurista ja sosiaalista hyvinvointia.

Oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitus

Tarkoituksena on, että valtio ei jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen, mistä säästö valtiontaloudessa kehyskaudella on n. 12—22 milj. euroa. Määräraha on vähäinen valtionosuuksien kokonaismäärään nähden. Nykyjärjestelmäkin on ollut ongelmallinen, koska valtion rahoitusosuuden odottaminen on monissa tapauksissa saanut kunnat siirtämään tarpeellisia ja kiireellisiäkin korjaushankkeita. Valtion tuen loppuminen kokonaan johtaisi siihen, ettei valtiolla ole jatkossa mitään instrumenttia tukea kuntien peruskorjaushankkeita. Sivistysvaliokunta on kuitenkin huolissaan koulurakentamisen kokonaisuudesta, sisäilmaongelmista rakentamisosaamiseen.

Laajat homevauriot ja muut rakennusten kunto-ongelmat osoittavat, että Suomessa puuttuu osaamista suunnitella, rakentaa, valita materiaalit jne. Pätevöityneitä erikoisosaajia on maassamme liian vähän korjausvelan pysyvän vähentämisen tarpeeseen nähden. Niin rakennusalan peruskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa kuin esimerkiksi kuntien rakennusvalvonnassa on puutteita. (SiVL 14/2012 vp — TRO 11/2011 vp)

Valiokunta viittaa myös tarkastusvaliokunnalle antamaansa lausuntoon homekouluista   (SiVL 14/2012 vp — TRO 1/2011 vp). Valiokunta pitää välttämättömänä rakentamisosaamisen lisäämistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakentamiseen liittyvät eri osaamisalat myös yhdistetään tavoitteena luoda terve, mutta kuitenkin energiaa säästävä rakentaminen ja korjausrakentaminen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että kuntia rohkaistaan perustamaan sisäilmatyöryhmiä. Samalla tulee antaa riittävää ohjeistusta tai tarvittaessa jopa velvoittavia säännöksiä niin, että kunnissa myös käytännössä asianmukaisesti hoidetaan tilat terveellisiksi työskentelytiloiksi niin oppilaille kuin työntekijöillekin.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Valiokunta korostaa, että korkeakoulutuksella ja tieteellisellä tutkimuksella on keskeinen merkitys maamme tulevaisuudelle, sen kansalaisten hyvinvoinnille ja kestävälle kasvulle. Osaavat ihmiset ovat yksi harvoista omassa päätösvallassamme olevista voimavaroista. Heikentämällä tätä henkistä pääomaa heikennämme yhteiskuntamme mahdollisuuksia kohdata tulevaisuuden haasteet.

Osaamiseen ja tietoon pohjautuva toiminta on kokonaisuus: korkeatasoinen perustutkimus ja opetus, soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta hyödyttävät kaikki toisiaan. Jos jokin näistä ei toimi, muutkin kokonaisuuden osat kärsivät. Kansainvälisesti on paljon esimerkkejä siitä, miten uusi ja merkittävä kasvu saa alkunsa hyvistä tutkimus- ja koulutusympäristöistä.

Korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi uudistetaan opiskelijavalintajärjestelmää ja lisätään määräaikaisesti korkeakoulutuksen aloituspaikkoja vuosina 2014—2016. Kuluvana vuonna ja kehyskaudella hakijasuman purkuun kohdistettava rahoitus on yhteensä 103,5 milj. euroa ja kehyskauden jälkeen yhteensä 20 milj. euroa. Tavoitteena on lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja määräaikaisesti yhteensä n. 3 000:lla vuosina 2014—2016. Valiokunta pitää tärkeänä, että aloituspaikkalisäykset kohdennetaan aloille, joilla on todellista työvoimatarvetta, ja aloille, joilla on merkitystä tulevaisuuden kasvupotentiaalin kannalta.

Valiokunta pitää oikeana päätöstä siitä, että valmistumisaikojen nopeuttamiseksi yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kannustetaan järjestämään ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet ja yli 55 opintopistettä vuodessa suorittavien osuutta lisätään korkeakoulujen rahoituksen määräytymisperusteissa.

Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valiokunta viittaa tältä osin myös lausuntoonsa rahankeräyslakia koskevasta hallituksen esityksestä (SiVL 3/2014vp — HE 6/2014 vp).

Yliopistojen perusrahoituksesta siirretään 50 milj. euroa asteittain vuosien 2015—2019 aikana Suomen Akatemian kautta kilpailtuihin tutkimusmäärärahoihin. Tämä kasvattaa Suomen Akatemian myöntövaltuutta 50 milj. eurolla vuodesta 2015. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoissa vuosittaista myöntämisvaltuutta alennetaan 20 milj. eurolla vuosina 2015 ja 2016 sekä 10 milj. eurolla vuodesta 2017 alkaen. Valiokunta pitää myönteisenä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukseen on voitu osoittaa määrärahoja eikä korotusta ole kokonaan jouduttu jäädyttämään.

Tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistus.

Valtioneuvosto teki 5.9.2013 periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Periaatepäätös vaikuttaa kehyskauden kaikkiin vuosiin. Hallitusohjelman mukainen 4 milj. euron tutkimustoimintaan kohdistuva säästö toteutetaan vähentämällä 1 milj. euroa vuodesta 2015 lukien valtioneuvoston kanslialle siirretyistä eristä.

Periaatepäätöksen mukaisesti kehyskaudella toteutetaan useita organisaatiouudistuksia. Tutkimuslaitoksia liitetään yhteen suuremmiksi tutkimuslaitoskokonaisuuksiksi. Valtioneuvoston kanslian hallinnonalalle on valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja selvitystoiminnan vahvistamiseksi koottu rahoitusta eri tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista. Strategisen tutkimuksen rahoitusväline perustetaan Suomen Akatemian yhteyteen siten, että Suomen Akatemia voi tehdä ensimmäiset rahoituspäätökset strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä v. 2015. Strategisten tutkimushankkeiden rahoitukseen on vuosittain myönnettävissä n. 57 milj. euroa huomioiden päätetyt sopeutustoimet ja sisältäen hallinnointikulut.

Valiokunta pitää kannatettavina myös suunnitelmia, että kansallista vastinrahoitusta voitaisiin myöntää kansainvälisistä rahoituslähteistä saadulle tutkimusrahoitukselle.

Sivistysvaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys Suomen Akatemiaa koskevaksi laiksi (HE 25/2014 vp). Valiokunta tulee sen käsittelyn yhteydessä ottamaan kantaa strategisen tutkimuksen osalta.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveyspalvelut.

Sivistysvaliokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys ammattikorkeakouluja koskevaksi lainsäädännöksi. Valiokunta ottaa siinä yhteydessä yksityiskohtaisemmin kantaa myös opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon on vihdoin löydettävä toimiva ratkaisu.

Opetushallituksen toiminnan rahoitus

Suomalainen koulutus on isojen haasteiden edessä. Oppimistulosten lasku, erojen lisääntyminen koulujen ja alueiden välillä sekä globalisaation ja teknologisen kehityksen tuottamat uudet osaamisvaatimukset edellyttävät vahvaa kansallista koulutuksen kehittämisotetta. Lisäksi meneillään on mittavia hankkeita, kuten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteiden uudistaminen, varhaiskasvatuslainsäädännön ja ohjauksen uudistaminen, nuorten koulutustakuun toteuttaminen sekä opiskelijavalintajärjestelmien uudistaminen, joiden läpivieminen vaatii koulutuksen huippuasiantuntemusta. Näiden uudistusten toimeenpano kuuluu merkittäviltä osin Opetushallituksen vastuulle. Uudistusten onnistuminen edellyttää, että Opetushallitukselle osoitetaan riittävät resurssit niiden toteuttamiseen.

Laadukas varhaiskasvatus ja esiopetus luovat oleellisen pohjan perusopetuksessa menestymiselle. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuslainsäädännön uudistus toteutetaan niin, että luodaan perusta koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle jokaisen alle kouluikäisen lapsen kohdalla. Varhaiskasvatuslainsäädännön toteuttaminen tarkoittaa, että luodaan sisällöllisesti myös uutta. Tässä ohjaus- ja kehittämistyössä opetushallituksella on oleellisen tärkeä rooli.

Myös monet kehyspäätökseen sisältyvät uudistukset lisäävät Opetushallituksen tehtäviä ja vastuita. Jo aikaisempien päätösten perusteella Opetushallituksen käyttöön osoitetuissa määrärahoissa on nykyiset ja uudet tehtävät huomioon ottaen selkeä vaje. Valiokunta pitää välttämättömänä valtion talousarvioissa ottaa huomioon, että Opetushallitukselle luodaan myös käytännössä mahdollisuudet hoitaa sille osoitetut lakisääteiset ja tulossopimuksissa osoitetut tehtävät asianmukaisesti.

Valiokunta viittaa myös Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukseen, jonka mukaan Opetushallituksen kyky tukea koulutuksenjärjestäjiä uudistusten, kuten tutkintojen perusteiden uusimisen, toimeenpanossa on heikentynyt. Vuodesta 2011 lukien säästötavoite on ollut 5,0 henkilötyövuotta vuotta kohden, vaikka Opetushallituksen tehtävien määrä on koko ajan lisääntynyt.

Kulttuuripolitiikan toimiala

Kulttuurin, nuorison ja liikunnan toimialoilla tulee olemaan myös vaativat vuodet. Kehyspäätöksen pysyvät säästöt vuosille 2015—2018 ovat 5—15 milj. euroa vuosittain kulttuurin toimialalla. Päätökseen ei sisälly kohdennusta edes vuotta 2015 koskien. Kehyksen ulkopuolisista varoista Veikkauksen tuloutus valtion talousarvioon vähenee arvioiden mukaan 10 milj. euroa vuonna 2015 verrattuna vuoden 2013 kehyspäätökseen.

Kirjastojen osalta huolestuttavin on valtionosuusuudistukseen liittyvä päätös, että kunnan peruspalvelujen valtionosuuksiin siirretään kirjastojen perustamiskustannuksiin myönnettävät valtionavustukset. Valiokunta pitää kirjastojen kannalta vaarana, että uudistuksen jälkeen kirjastojen perustamishankerahat käytetään kunnissa muihin investointeihin. Kipeimmin tämä koskee pienten kuntien kirjastohankkeita. Kirjastoautohankinnat ovat vaarassa muuallakin kunnan koosta riippumatta. Valiokunta tulee ottamaan tähän asiaan yksityiskohtaisemmin kantaa lausunnossaan hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 38/2014 vp).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2013 kuntien kirjastoissa käytiin 51,3 miljoonaa kertaa, tapahtumissa oli kävijöitä 0,8 miljoonaa, näyttelyitä oli n. 6 700. Kirjasto fyysisenä tilana ei siten ole menettänyt merkitystään, vaikka samaan aikaan verkkokäyntejäkin oli 53,2 miljoonaa. Kirjastot ovat kyselyin ja erilaisilla mittareilla mitattuna kuntien käytetyimpiä ja suosituimpia palveluja.