Perustelut

Yleistä

Hallitusohjelman mukaan hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta. Suomi tähtää kansainväliseen kärkeen niin ammattiosaamisessa, korkeakoulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Valiokunta painottaa sitä, että koulutus on yhteiskunnan kannalta ennen kaikkea investointi tulevaisuuteen. Taloudellisesti epävarmoina aikoina koulutuksesta ja osaamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää.

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä sitä, että opetuksen järjestämisessä ensisijaisena on lapsen etu. Valiokunta on aiemmin todennut (mm. SiVL 3/2010 vp — VNS 9/2009 vp), että lähtökohtana tulee olla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteys siten, että ne muodostavat yhteisen oppimisen ja kasvamisen polun. Sen vuoksi valiokunta on tyytyväinen, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään         sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Hallitusohjelman mukaisesti kehyskaudella vahvistetaan maailman parasta peruskoulua tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaajana. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että kehyskaudella parannetaan edelleen esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä taiteen perusopetuksen laatua. Tätä tukevista toimenpiteistä valiokunta pitää tärkeinä erityisesti panostuksia perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja opiskeluhuollon vahvistamiseen. Perusopetuksen kansallisten laatukriteerien avulla voidaan turvata opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa. Valiokunta on aiemmin linjannut, että käytännössä toiminnan laatua turvataan muun muassa perusopetuslain mukaisella lähikouluperiaatteella, tarkoituksenmukaisilla opetusryhmillä, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla ja oppilaiden yhdenvertaisuudella (SiVL 3/2010 vp — VNS 9/2009 vp).

Valiokunta pitää hyvänä hallitusohjelman mukaista yhteiskuntatakuuta, joka toteutetaan selonteon mukaan täysimääräisesti vuonna 2013. Siinä tarjotaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen määrärahaa lisätään 60 milj. euroa vuodessa vuosina 2013—2015. Vuosittaisesta lisäyksestä kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 30 milj. euroa vuosina 2013—2015. Kehyskaudella yhteiskuntatakuun toimeenpanoon kohdennetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuositasolla 30 milj. euroa. Valiokunta korostaa sitä, että yhteiskuntatakuun onnistumiseksi on välttämätöntä panostaa oppilaanohjaukseen ja opinto-ohjaukseen nykyistä enemmän. Yhteiskuntatakuun toteuttamista tukee myös ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen kehittäminen.

Toisen asteen koulutus

Valiokunta yhtyy hallitusohjelmassa oleviin näkemyksiin toisen asteen koulutuksesta. Ohjelmassa todetaan mm, että toisen asteen koulutusjärjestelmä antaa nuoren rakentaa oman opinpolkunsa ja että ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Rahoitukseen liittyen todetaan, että lukioiden rahoituspohja uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Lukiorahoituksen perusteisiin liitetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Ammatillisessa koulutuksessa uudistetaan rahoitus tukemaan nykyistä paremmin koko ikäluokan kouluttamista, koulutuksen läpäisyn parantamista ja nopeampaa siirtymistä työelämään. Myös näitä oppilaitoksia palkitaan koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta.

Valiokunta pitää hyvänä myös sitä, että nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen parannetaan.

Yliopistot

Vuoden 2010 alusta voimaan tulleen yliopistouudistuksen ja sen rahoitusjärjestelmän mukainen valtionrahoituksen ensimmäinen indeksitarkistus tehtiin vuodelle 2011. Indeksikorotus tapahtuu korottamalla yliopistoille edellisen vuoden talousarviossa osoitettua määrärahaa, kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta, yliopistoindeksin vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoindeksin kustannusvaikutus vuodelle 2012 olisi 56 milj. euroa, mutta eduskunnalle on annettu hallituksen esitys yliopistolain muutokseksi ja tällä muutoksella indeksitarkistus puolitetaan väliaikaisesti vuoden 2012 osalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kehyspäätöksessä on varauduttu yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksujen korvaamiseen täysimääräisesti vuodesta 2012 lähtien. Kehyspäätöksessä on lisäksi otettu huomioon hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen osalta 86,2 milj. euron vuotuinen menosäästö vuoteen 2015 mennessä. Menosäästö on 30 milj. euroa vuonna 2012 ja täysimääräinen vuonna 2014.

Valiokunta viittaa eduskunnan yliopistolain säätämisen yhteydessä vuonna 2009 hyväksymään lausumaan, jossa se edellyttää, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi ja laadun turvaamiseksi yliopistoille turvataan riittävä perusrahoitus. Rahoitusta tulee kanavoida tasapuolisesti kaikille tieteenaloille. Eduskunta on myös edellyttänyt, että hallitus seuraa yliopistouudistuksen toteutumista sekä vaikutuksia ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Valiokunta tulee tässä yhteydessä tarkastelemaan yliopistojen tilannetta kokonaisuudessaan.

Ammattikorkeakoulut

Korkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen jatkamiseen liittyen hallitus on päättänyt käynnistää valmistelun ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtämiseksi hallituskauden aikana kokonaan valtiolle. Samalla ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Kehyspäätöksessä on otettu huomioon hallitusohjelman mukaisena valtion menosäästönä ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen perusteella 51 milj. euroa. Säästö toteutetaan vuodesta 2012 alkaen asteittain siten, että vuonna 2012 säästö on 2 milj. euroa ja vuonna 2015 täysimääräinen eli 51 milj. euroa.

Valiokunta pitää kehyspäätöksen linjauksia välttämättöminä, mutta yksityiskohtaisesti valiokunta ottaa kantaa ammattikorkeakoulujärjestelmään tätä koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä.

Tutkimus

Valiokunta painottaa, että opetuksen ja tutkimuksen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Muuten ei ole mahdollista saavuttaa asetettuja tavoitteita tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden vahvistamisesta kehyskaudella tai opiskelijoiden ja opettajien lukumäärän suhteen parantamisessa.

Valiokunta on useasti kiinnittänyt huomiota tarpeeseen vahvistaa tutkimuksen infrastruktuureja ja edistää kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Valiokunta pitääkin myönteisenä, että kasvua edistävänä toimena tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen on varauduttu 8,5 milj. euron lisärahoituksella vuodesta 2012 alkaen. Tästä panostuksesta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuonna 2012 on 4 milj. euroa, vuonna 2013 5 milj. euroa, ja Suomen Akatemian valtuuden kokonaistasoon tehdään hallituksen päätösten mukaisesti vajaan 12 prosentin vähennys vuosina 2012—2015. Muiden toimenpiteiden johdosta Suomen Akatemian kokonaisvaltuuden määrä pysyy selonteon mukaan jatkossa samana, kun se aikaisemmin vaihteli vuosittain.

Valiokunta toteaa, että tutkimuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään mm. niin, että se kannustaa korkeakouluja erikoistumaan niiden vahvuusalueilla.

Opintotuki

Valiokunta pitää tärkeänä, että opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 lukien.

Kulttuuri, nuoriso ja liikunta

Kehyskauden aikana ollaan toteuttamassa monia niistä tavoitteista, joita eduskunta asetti viime vaalikaudella kulttuuripoliittisen selonteon käsittelyn yhteydessä (SiVM 11/2010 vp — VNS 4/2010 vp).Tarkoitus on edistää kulttuurin ja luovan alan työllistävyyttä, lisätä kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja kulttuurin kansantaloudellista vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä vahvistaa kaikkien väestö- ja kansalaisryhmien kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia. Tarkoitus on parantaa paikallisesti ja alueellisesti kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperinnön saatavuutta ja saavutettavuutta sekä edistää kulttuurisen moninaisuuden kehitystä.

Merkittävä osa kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan toimialoista rahoitetaan kehyksen ulkopuolella olevilla veikkausvoittovaroilla. Veikkausvoittovarojen myönteinen kehitys turvaa näille toimialoille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Valiokunta kuitenkin jälleen edellyttää, että lakisääteiset valtionosuudet myös näillä toimialoilla tulee rahoittaa yleisistä budjettivaroista. On muistettava, että taide ja kulttuuri sekä liikunta edistävät väestön hyvinvointia ja elämänlaatua, mikä puolestaan osaltaan vähentää kustannuksia terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin kohdistuu 10 milj. euron säästö jo vuodesta 2012 alkaen. Valiokunta toteaa, että   teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuudet ovat kehittyneet kokonaistasolla vuodesta 2007 viime vuoteen asti erittäin voimakkaasti eli noin 90 prosentilla. Ensi vuodelle museoiden valtionosuudet laskevat noin 12 prosentilla ja teattereiden ja orkestereiden valtionosuudet noin 6 prosentilla. Koko kehyskautta ajatellen valiokunta katsoo, että taidelaitosten rahoitus tulee kireässäkin taloustilanteessa olla riittävä.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös sitä, että liikunnan asemaa peruspalveluna vahvistetaan kehyskaudella tavoitteena liikunnallisen elämäntavan vahvistuminen, yhdenvertainen palvelujen saatavuus sekä menestys kansainvälisessä huippu-urheilussa.

Aktiivinen kansalaisuus ja sosiaalinen vahvistaminen säilyvät nuorisopolitiikan keskiössä. Yhteiskuntatakuun toimeenpanolla pidetään työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön nykytaso. Nuorisotyöhön hallitusohjelmassa kohdistettu 6 milj. euron säästö toteutetaan kohdentamalla uudelleen veikkaus- ja raha-arpajaisten voittovaroja nuorisotyön edunsaajien kesken. Valiokunnan mielestä määräraharatkaisuissa on otettava huomioon se, että nuorisotyölle on tulossa lisävelvoitteita nuorten työllistämisestä, yhteiskuntatakuun toteuttamisesta sekä pitkäaikaistyöttömyyden poistamisesta. Valiokunta muistuttaa siitä, että myös vuoden 2011 alusta voimaan tulleiden nuorisolain muutosten toimeenpano on tärkeää. Näillä muutoksilla on tavoitteena parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja tehostaa nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.