Perustelut
Yleistä
Talousarvioesityksen yleisperustelujen mukaan vuonna 2005
kuntien rahoitustilanne pysyy kireänä, vaikka
verotulojen kasvu nopeutuukin selvästi. Myös valtionosuuksia
maksetaan viime vuotta enemmän, joten kuntien tulot kasvavat edellisvuotta nopeammin.
Kuntien
kokonaismenojen kasvun arvioidaan lisäksi hidastuvan. Kuntien
rahoitusasema paranee, mutta pysyy edelleen selvästi
alijäämäisenä, mikä lisää kuntien velkaantumista.
Vuonna 2006 kuntatalouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä ja
kuntien velan määrän kasvavan. Kuntien
rahoitustilanne kuitenkin kohenee hieman, mikä johtuu sekä verotulojen
ja valtionosuuksien yhteensä noin 5 prosentin kasvusta
että menojen kasvun arvioidusta hidastumisesta. Kuntatalouden kokonaistilanteen kohenemisesta
huolimatta kuntien väliset taloudelliset erot pysyvät
suurina. Alijäämä on muodostunut pysyväksi
yhä useammalle kunnalle, mikä korostaa rakenteellisten
uudistusten tarvetta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarvioesityksestä antamassaan
lausunnossa
(StVL 13/2004 vp) laajasti huomiota köyhyyteen
ja syrjäytymiseen liittyviin kysymyksiin. Vuoden 2006 talousarvioesitykseen liittyen
hallitus on sopinut köyhyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevistä toimenpiteistä,
joihin sisältyy muun muassa hallituksen esitys toimeentulotuen
määrään alentavasti vaikuttavan
asumiskustannusten 7 prosentin omavastuun poistamisesta. Valiokunta
katsoo, että toimeentulotukea saavien ja erityisesti köyhien
lapsiperheiden ja yksinhuoltajien asemaan tulee edelleen kiinnittää huomiota
ja pyrkiä toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen
ensisijaisten etuuksien tasoa korottamalla. Valiokunta on myös
useissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota työttömyysturvaetuuksien
tason korotustarpeeseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän
edistämiseen tietoteknologian avulla esitetään
2,2 miljoonaa euroa (momentille 33.01.29). Määrärahasta
todetaan, että sitä voidaan käyttää muun
ohella terveydenhuollon kansallisen sähköisen
arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn
ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen
arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin.
Valiokunta toteaa, että arkistojärjestelmän
kehittämisessä on syytä ottaa huomioon myös
sosiaalihuollon mahdolliset tarpeet ja selvittää huolellisesti
toimintojen keskittämisen ja hajauttamisen väliset
edut ja haitat.
Terveyden edistäminen
Terveyden edistämisen määräraha
on vuoden 2006 talousarvioesityksessä 7 500 000
euroa pysyen tasoltaan samana kuin kuluvana vuonna. Samanaikaisesti
kun terveydenhuollon ja erityisesti lääkehuollon
menot ovat kasvaneet, ovat terveyden edistämiseen osoitetut
varat pysyneet nimellisesti samalla tasolla useita vuosia. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta on esimerkiksi vuoden 2005 talousarvioesityksestä antamassaan
lausunnossa korostanut terveyden edistämisen merkitystä kansanterveyden
kannalta. Valiokunta toistaa näkemyksensä siitä,
että terveyden edistämisellä voidaan
pitkällä tähtäyksellä saavuttaa
parempaa elämän laatua ja merkittäviä kustannussäästöjä sekä sairauspoissaolojen
vähentymisen että sairaanhoito- ja kuntoutuskustannusten
pienentymisen kautta. Näihin voidaan vaikuttaa myös
työhyvinvointia edistämällä.
Aikuisväestön ja ikääntyneiden
terveyden edistämiseen tähtäävinä ja
hallinnonalojen rajat ylittävinä hyvinä esimerkkeinä voidaan
mainita muun muassa "Terveyttä kulttuurista", "Voimaa vanhuuteen"
sekä "Terveyttä kaikille" -hankkeet.
Monet terveyden edistämisen haasteet liittyvät
lasten ja nuorten terveyteen. Tämä koskee muun
muassa tupakointia, alkoholia, ravintoa, liikuntaa ja ylipainoa.
Nuorten tupakointi ja humalahakuisuus on edelleen huolestuttavan
yleistä; ylipainon lisääntyminen ja liikunnan
väheneminen muodostavat merkittävän kansanterveydellisen
uhkatekijän. Perinteiset lasten ja nuorten terveyttä edistävät
tekijät, kuten neuvolatoiminta, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu
ja ravitsemustietouden opetus kaipaavat kipeästi vahvaa
asiantuntijapohjaista taustatukea, jota muun muassa Kansanterveyslaitos
voi tarjota. Tärkeää olisi myös
vahvistaa lasten ja nuorten ehkäisevää mielenterveystyötä sekä terveyden seurantaa.
Valiokunta korostaa edelleen myös järjestöjen
merkitystä terveyden edistämisen ja ehkäisevän
toiminnan toteuttamisessa. Järjestöjen rooli on
merkittävä erityisesti elintapoihin liittyvien
sairauksien ehkäisyssä, jossa asenteisiin vaikuttamalla
voidaan saavuttaa hyviä tuloksia kustannustehokkaasti.
Edellä olevan perusteella valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta lisää terveyden
edistämiseen momentille 33.53.50 osoitettua määrärahaa.
Erityisvaltionosuudet
Kokonaisuutena erikoissairaanhoidon tutkimuksen ja lääkärikoulutuksen
valtion korvauksiin ehdotetaan noin 131 miljoonaa euroa, mikä vastaa
tämän vuoden tasoa. Koulutuksen valtion korvausta
kuitenkin esitetään vähennettäväksi kahdeksan
miljoonaa euroa ja tutkimuksen korvauksia lisättäväksi
samalla summalla. Kahdeksan miljoonan euron siirrossa on kyse kansalliseen
terveyshankkeeseen liittyvän kolmevuotisen siirron palautuksesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että valtion korvaukset
tutkimukseen ja koulutukseen ovat vuosien ajan jääneet
jälkeen inflaatiokehityksestä. Koulutuksen valtionkorvauksen
väheneminen pakottaa koulutusta antavia sairaaloita kattamaan
koulutuskustannuksia hoitotoimenpiteiden hinnoittelussa. Tämä puolestaan
aiheuttaa ongelmia kuntien toiminnan kannalta ja asettaa koulutusta
antavat yksiköt kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan muihin
julkisiin ja yksityisiin palvelujen tuottajiin nähden.
Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyy
tavoite tutkimustoiminnasta ja opetuksesta aiheutuvien kustannusten
korvausten saattamisesta todellisten kustannusten tasolle. Peruspalveluohjelmaa
valmistelevan ministeriryhmän asettama valtion korvauksia
terveydenhuollon toimintayksiköille tutkimukseen ja koulutukseen
pohtinut työryhmä ehdotti viime kesäkuussa
yksimielisesti, että lääkäri-
ja hammaslääkärikoulutuksesta terveydenhoitojärjestelmälle
aiheutuvien kustannusten korvaustasoa nostetaan asteittain vastaamaan
koulutuksen laajentumista ja koulutuksen rakenteelliselle järjestelmälle
asetettuja vaatimuksia (STM:n työryhmämuistioita
2005:10). Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityksen mukaan
tavoitteen toteuttaminen tulee aloittaa jo vuoden 2006 aikana. Sosiaali-
ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä,
että EVO-tutkimusrahoja voidaan enenevästi suunnata
perusterveydenhuollon tutkimukseen.
Edellä olevan perusteella valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta lisää momentille
33.32.33 lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta
terveydenhuollon toimintayksiköille aiheutuviin kustannuksiin osoitettuja
määrärahoja.
Sosiaalialan osaamiskeskukset
Valiokunta korostaa sitä, että sosiaalialan
kehittämishankkeen tukemiseen osoitetut määrärahat käytetään
hanketta perustettaessa päätettyihin keskeisiin
kehittämisalueisiin, jotta sosiaalityötä voidaan
vahvistaa nykyisestä. Valiokunta on pitänyt tärkeänä myös
sitä, että sosiaalialan kehittämishankkeen
toteuttamiseen kunnissa osoitetaan määrärahat
kehyspäätösten mukaisesti. Hankkeen onnistumiseen
ja sen työn jatkumiseen vaikuttavat merkittävästi
sosiaalialan osaamiskeskusten toimintamahdollisuudet. Yhdeksän
sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan on myönnetty kuluvalle
vuodelle kolmen miljoonan euron kiinteä määräraha,
joka on pysynyt tasoltaan samana osaamiskeskusten perustamisesta
vuonna 2002 alkaen. Vuoden 2006 talousarvioesityksessä määräraha
ehdotetaan vähennettäväksi 2,5 miljoonaan
euroon. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti määrärahan
nostamista 4 miljoonaan euroon. Valtiovarainvaliokunta totesi vuoden
2005 talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä (VaVM
41/2004 vp), että osaamiskeskusten rahoitukseen
tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Valtiovarainvaliokunnan mukaan
osaamiskeskuksille myönnetyn perusrahoituksen taso on varsin
vaatimaton osaamiskeskuksien tehtäviin ja niihin kohdistuviin
odotuksiin nähden. Toiminnan rahoittamisen hankerahoituksella
katsottiin vaikeuttavan toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua.
Rahoituksen lyhytkestoisuuden todettiin johtavan myös työntekijöiden
jatkuvaan vaihtumiseen ja vaikeuttavan pätevän
henkilökunnan rekrytointia. Mietinnön mukaan jatkuvat
projektit ja hankkeet lisäävät henkilökunnan
uupumusta, etenkin kun kehittämistyön tuoma lisäresurssi
ei helpota tavallista palvelutyötä. Myös
rahoitusjärjestelmien hallinnoinnin todettiin niiden monimuotoisuuden vuoksi
olevan työlästä ja hankalaa. Valtiovarainvaliokunnan
mielestä perusrahoitusta tulisi vahvistaa, mikä antaisi
nykyistä paremmat mahdollisuudet pitkäjänteisempään
toimintaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää valtiovarainvaliokunnan
jo viime vuonna esittämiä näkökohtia edelleen
ajankohtaisina ja katsoo määrärahan pienentämistä koskevan
esityksen vain pahentavan mainittuja ongelmia.
Edellä olevan perusteella valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta lisää momentille
33.32.39 sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnasta aiheutuviin kustannuksiin
osoitettuja määrärahoja.
Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että hoitoon
pääsyn turvaamista koskeneiden lainsäädäntömuutosten
vaikutusten alustavissa arvioissa on eniten ongelmia todettu lasten
ja nuorten psykiatrisen hoidon toteutumisessa. Eduskunta on vuodesta
2000 alkaen osoittanut valtionavustuksen näiden palvelujen
järjestämiseen. Sittemmin määrärahaa
on pienennetty ja sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut, ettei
ole tarkoituksenmukaista osoittaa psykiatristen palveluiden järjestämiseen
jatkuvasti erillistä määrärahaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että mielenterveystyön
edellyttämän pitkäjänteisyyden
vuoksi sen tulee olla kiinteä ja merkittävä osa
muuta terveyden- ja sairaanhoitoa. Tämän tulee
näkyä myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
käytännön toiminnassa siten, että mielenterveystyön
asema on yhdenvertainen muun terveydenhuollon kanssa. Valiokunta pitää perusteltuna
erillisen valtionavustuksen poistamista, mutta katsoo, että määräraha
tulee siirtää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin
tarkoitettuun määrärahaan.
Edellä olevan perusteella valiokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta lisää momentille
33.32.30 kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin
osoitettuja määrärahoja.