Oikeuskansleri on antanut perustuslain 108 §:n 3 momentin mukaisesti eduskunnalle ja valtioneuvostolle kertomuksen K 10/2023 vp oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuonna 2022. Kertomuksen eduskuntakäsittelyä on uudistettu viime vaalikaudella siten, että muut valiokunnat voivat antaa kertomuksesta lausunnon perustuslakivaliokunnalle. Vastaava lausunnonantomahdollisuus on eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että kertomukset antavat laillisuusvalvonnasta valiokunnan toiminnan sekä toimialan näkökulmasta merkityksellistä tietoa ja pitää lausunnonantamismahdollisuutta molempien laillisuusvalvojien kertomuksista periaatteellisesti tärkeänä.
Valiokunta pitää keskeisenä oikeuskanslerin roolia lainvalmistelun laadun ennakollisessa valvonnassa. Valiokunta korostaa sekä sisällöllisesti huolellisesti arvioidun että lainsäädäntöteknisesti viimeistellyn lainvalmistelun merkitystä valtioneuvostovaiheessa. Valiokunta on eräiden esitysten kohdalla kiinnittänyt huomiota siihen, että eduskuntakäsittelyn aikana on jouduttu tekemään lukuisia sellaisia korjauksia ja lisäyksiä, jotka asianmukaisessa valmistelussa tulee lähtökohtaisesi tehdä valtioneuvoston käsittelyn aikana (mm. StVM 48/2022 vp, s. 3). Esitysten eduskuntakäsittelylle sekä sääntelyn toimeenpanolle tulee myös varata riittävä aika.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialan osalta oikeuskanslerin kertomuksen keskeiset havainnot lainsäädäntöhankkeista liittyvät muun muassa itsemääräämisoikeutta, henkilötietojen suojaa sekä oikeusturvaa koskeviin kysymyksiin. Oikeuskanslerin lausunnoissa kiinnitetään säännönmukaisesti huomiota perusoikeuksien toteutumiseen sekä yleisesti esitysten perustuslainmukaisuuteen ja Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden noudattamiseen. Valiokunta pitää kertomuksen havaintoja tärkeinä ja kiinnittää huomiota julkisen vallan vastuuseen ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen erityisesti liittyen vammaisiin ja lapsiin.
Oikeuskansleri pitää kertomuksessaan (s. 90) toivottavana, että itsemääräämisoikeutta koskeviin kysymyksiin liittyvä selvitys- ja valmistelutyö etenee joutuisasti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mielenterveyslain muutosta koskevasta hallituksen esityksestä HE 14/2023 vp antamassaan mietinnössä (StVM 15/2023 vp) niin ikään kiinnittänyt asiaan huomiota. Valiokunta korostaa, että asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva säädöshanke on ollut valtioneuvostossa valmistelussa jo varsin pitkään. Valiokunta pitää tärkeänä, että itsemääräämisoikeutta koskevat lakiehdotukset saatetaan eduskunnan käsiteltäväksi viipymättä. Eduskunta hyväksyi mietinnön pohjalta tähän liittyvän lausuman. Valiokunta toteaa lisäksi, että itsemääräämisoikeuksiin puuttuva sääntely on tärkeää uudistaa kokonaisuutena, jotta varmistetaan mahdollisuudet säädöskokonaisuuksien yhteensovittamiseen ja laadukkaaseen lainvalmisteluun ja selkeyteen sekä päällekkäisen sääntelyn välttämiseen, joihin oikeuskansleri perustellusti kiinnittää huomiota.
Kertomuksessa tuodaan esiin useita sosiaali- ja terveyshallintoa koskevia ratkaisuja kantelujen tai muiden asioiden käsittelyn viipymisestä, tieto- ja asiakirjapyyntöjen käsittelystä, neuvonnasta, tiedusteluun vastaamisesta ja päätöksen perustelemisesta. Valiokunta pitää oikeuskanslerin tavoin tärkeänä hyvän hallinnon ylläpitämistä ja turvaamista uudistetussa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteessa. Valiokunta korostaa, että hyvinvointialueille tulee varata riittävät voimavarat ja resurssit myös asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvamenettelyjen asianmukaiseen hoitamiseen. Myös hyvinvointialueiden ja kuntien rajapinnassa olevien palvelujen toteutukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta asiakkaan oikeusturva ei vaarannu. Valiokunta yhtyy myös oikeuskanslerin näkemykseen (s. 90—91) omavalvonnan merkityksestä palvelujen laadun varmistamisessa ja toteaa, että omavalvonnan toimivuus tulee käytännössä varmistaa sekä palvelujen järjestäjien että tuottajien toiminnassa.
Oikeuskanslerin kertomuksessa käsitellään myös koronapandemian aikana säädettyä ja sovellettua lainsäädäntöä sekä oikeuskanslerin ratkaisuja, jotka liittyvät karanteeni- ja eristämispäätöksiin sekä muihin perusoikeuksien rajoitustoimiin pandemian aikana. Oikeuskanslerilta saadun selvityksen mukaan vuoden 2023 aikana on tehty lisää merkittäviä koronapandemiaan liittyviä ratkaisuja oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa. Ratkaisujen pohjalta on vuonna 2023 koottu koronapandemian aikaisista kokemuksista tietoja ja opetuksia, joita ei oikeuskanslerin näkemyksen mukaan saisi vastaisuudessa unohtaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on koronapandemian aikana korostanut tarvetta tartuntatautilain kokonaisuudistukselle (mm. StVM 21/2021 vp, s. 6). Valiokunta pitää tärkeänä, että pandemian aikaisista toimista saatua tietoa arvioidaan ja hyödynnetään tartuntatautilain kokonaisuudistuksen valmistelussa.