Perustelut

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi valtionosuusprosenteista, jotka määrittelevät valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon koko maan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetustoimessa ja kirjastossa vuosina 2008—2011. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan hallintovaliokunnalle ottanut kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Hallituksen esityksen mukaisesti ko. valtionosuus laskisi koko maan tasolla laskettuna 31,77 prosenttiin sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisista kustannuksista. Kun prosentti tällä hetkellä on 33,88, merkitsisi esityksen toteutuminen valtionosuusprosentin laskua 2,11 prosenttiyksiköllä. Tätä ei voi pitää kuntien nykyisessä taloudellisessa tilanteessa perusteltuna. Siksi esitimme valiokunnassa, että valtionosuusprosentti ehdotettaisiin pidettäväksi ennallaan.

Esityksen mukaan valtion ja kuntien välinen kustannusten jako säilyisi nykyisellään. Asia ei kuitenkaan ole näin. Kuntien osuus nousisi 66,12 prosentista 68,23 prosenttiin. 31,77 prosentin suhde 68,23 prosenttiin ei ole sama kuin 33,88 prosentin suhde 66,12 prosenttiin, vaan se on kunnille epäedullisempi.

Edellä mainittuja valtionosuusprosentteja määriteltäessä on valtionosuusprosentin alennuksena otettu sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että opetustoimessa ja kirjastossa huomioon kustannustason muutoksen eli indeksitarkistuksen toteuttaminen valtionosuuksissa täyttä määrää alempana ennen vuotta 2008. Tällä esityksellä aiempina vuosina toteutetut indeksitarkistusten leikkaukset sementoidaan pysyviksi, vaikka hallitusohjelmassa kerrotaan, että vastaisuudessa tarkistukset tehdään täysimääräisinä. Näin hallitus nyt tekeekin, mutta pienemmällä prosentilla. Näin viedään kunnilta se hyöty, joka kustannustarkistusten tekemisestä täysimääräisenä syntyy.

Valtionosuusprosentin alennuksena on myös otettu huomioon se verotulojen lisäys, jonka kunnat saavat hyvitettäessä edellisessä kustannustenjaon tarkistuksessa vuodelle 2008 maksettavaksi jaksotettu erä lisäämällä kuntien verotuloja pysyvästi vuodesta 2007. Tätäkään ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa valtionosuusprosenttia alentavana tekijänä on otettu huomioon toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-uudistus sekä rajanvedon poistaminen avo- ja laitoshoidon välillä. Asiakasmaksukorotusten lisätulojen "takaisinperintä" kunnilta tässä yhteydessä on käsittämätöntä, etenkin kun hallitusohjelmassa ilmoitetaan asiakasmaksuja korotettavan "palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamiseksi". Leikkaus valtionosuuksista johtaa juuri päinvastaiseen lopputulemaan.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin tehdään ensi vuonna noin 577 miljoonan euron lisäykset vuoden 2007 talousarvioon verrattuna. Lisäyksestä 226 miljoonaa euroa liittyy kuitenkin valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistamiseen ja 215 miljoonaa euroa kustannustason muutoksesta johtuvaan valtionosuuksien korottamiseen. Hallitusohjelman mukaista korotusta valtionosuuksiin kunnat saavat kuitenkin vain 21,3 miljoonaa euroa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistäneen puitelain tarkoituksena oli vahvistaa kuntien veropohjaa. Hallitus ei nykyisillä ratkaisuilla vahvista kuntien tilannetta.

Talouskasvu on jatkunut tänä vuonna varsin suotuisana, ja sen arvioidaan pysyvän hyvänä myös ensi vuonna. Talouden hyvä veto kohentaa työllisyyttä ja vahvistaa julkista taloutta. Vaikka kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat, kuntien menot ovat kasvamassa ennakoitua enemmän.

Kuntatalouden kustannusten ennakoitua suurempi nousu kiristää kuntien taloutta laajamittaisesti. Valtio ei helpota kuntien tilannetta, vaan ne jäävät haasteidensa kanssa yksin.

Kuntatalouden tilanteen kiristyminen johtaa siihen, että kunnat eivät lähivuosina kykene rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Mahdollista on, että sielläkin, missä tämä olisi välttämätöntä, työvoiman saanti vaikeutuu.

Kunnat joutuvatkin lähivuosina turvautumaan ennakoitua enemmän veroprosenttien korotuksiin. Näin tulee käymään siitä huolimatta, että kuntien verotulot kasvavat tänä vuonna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti pitää ensi vuonna säilyttää tämän vuoden 33,88 prosentissa. Valtionosuusprosentin säilyttämisen kustannusvaikutus olisi arviolta 458 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionosuusprosentin säilyttäminen nykytasolla on linjassa sen kanssa, että haluamme vahvistaa kuntien veropohjaa puitelain mukaisesti.

Kustannuspaineet lisääntyvät kaikissa kunnissa. Talousvaikeuksiin joutuvat ensin muuttotappioiset ja vanhusvoittoiset kunnat, joiden on vaikeampi kompensoida kunnan omarahoitusosuuden kasvua veronkorotuksin. Oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät ovat tehneet yhteisen talousarvioaloitteen (TAA 52/2007 vp) 600 miljoonan euron määrärahalisäyksestä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin. Tämä 600 miljoonan euron panostus kuntien valtionosuuksiin jakautuu asukasluvun mukaan tasaisesti kuntien kesken, mikä varmistaisi eri asemassa olevien kuntien yhdenvertaisuuden toteutumisen.

Esittämämme valtionosuusrahoituksen lisäys antaisi mahdollisuuden hoito- ja hoiva-alan oikeudenmukaiseen palkkaratkaisuun ja palveluiden laadun parantamiseen mm. henkilökunnan määrän lisäämisellä. Näin voitaisiin vahvistaa niitä perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon sekä lapsiperheiden palveluita, joissa nyt on puutteita. Vammaisten palvelutarjontaan, mm. henkilökohtaiseen avustajapalveluun, mielenterveyspalveluihin, omaishoitajien palveluihin ja päihdepalveluihin tarvitaan lisäresursseja. Sosiaalityön vahvistamiseen ja lastensuojelulakiuudistuksen toteuttamiseen tarvitaan lisärahoitusta.

Hallituksen tavoitteena on kehittää ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää ja tehdä se ymmärrettävämmäksi. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan toteutunut riittävän hyvin. Valtionosuusjärjestelmä on edelleen vaikeaselkoinen. Järjestelmän luettavuutta ja ymmärrettävyyttä tulisi parantaa huomattavasti.