Perustelut
Vuonna 2004 voimaan tulleiden palvelusetelin käyttöä koskevien
lainmuutosten tavoitteena oli kotipalveluja kehittämällä edistää ikäihmisten
ja vammaisten henkilöiden kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä (HE
74/2003 vp). Tarkoituksena oli säännellä palvelusetelin
käyttöä ensisijaisesti kotipalveluissa,
mutta samassa yhteydessä luotiin yhtenäiset toimintaperiaatteet
palvelusetelin käytölle myös muissa sosiaali-
ja terveyspalveluissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 12 §:n yleissäännöksen
mukaan
palvelusetelin käytön jälkeen asiakkaan maksettavaksi
jäävä omavastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua,
jonka kunta voisi periä itse järjestämistään vastaavista palveluista. Kotipalveluista
asiakkaalle jäävä omavastuuosuus voi sen sijaan
olla kunnan palveluista perittyä asiakasmaksua suurempi
tai pienempi. Jatkuvan ja säännöllisesti annettavan kotipalvelun
hankkimiseen tarkoitetun palvelusetelin arvo on laissa säädetty
ja määräytyy asiakkaan kotitalouden koon
ja tulojen mukaisesti siten, että setelin
vähimmäismäärä on 5—20 euroa.
Tulorajat määräytyvät sosiaalihuoltolain 29 b §:n
mukaan siten, että yksin asuvan henkilön kohdalla
setelin arvo alkaa pienentyä, kun tulot ylittävät
445 euroa kuukaudessa.
Lainmuutoksen vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa
on käynyt ilmi, että noin neljännes kunnista
järjestää palveluja palvelusetelin avulla
ja että kunnat myönsivät palveluseteleitä runsaalle
4 000 asiakkaalle vuonna 2006. Eniten palvelusetelin saaneita
asiakkaita oli kotipalveluissa ja siivoamisessa, molemmissa 1 300—1 400.
Omaishoidossa noin 1 000 asiakasta oli käyttänyt
palveluseteliä. Selvityksen mukaan monet kotipalvelun asiakkaat
tarvitsevat myös kotisairaanhoitoa ja lähes puolet
kunnista on käytännössä yhdistänyt kotipalvelun ja
kotisairaanhoidon. Kotipalvelun palvelusetelin käytölle on aiheutunut ongelmia
voimassaolevasta rajoituksesta, jonka perusteella kotipalveluun tarkoitettua palveluseteliä
ei
voi käyttää kotisairaanhoidossa. Selvityksen
mukaan palvelusetelin käytön laajentaminen kotisairaanhoitoon
koetaan välttämättömäksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erityisesti
asiakkaiden näkökulmasta tarpeellisena, että palvelusetelijärjestelmää kehitetään
ehdotetulla tavalla kotihoidon tarkoituksenmukaisen järjestämisen
mahdollistamiseksi. Valiokunta toteaa, ettei esityksessä ehdoteta
palvelusetelin käytön edellytyksiä muutettavaksi.
Jatkuvasti ja säännöllisesti annettavien kotipalvelujen ja
kotisairaanhoidon palvelusetelin arvo ehdotetaan säilytettäväksi
ennallaan. Uudistuksen jälkeen myös kotisairaanhoidosta
asiakkaalta perittävä maksu voi olla kunnan tuottamista
palveluista perittävää asiakasmaksua
suurempi tai pienempi. Asiakkaalla on edelleen oikeus kieltäytyä palvelusetelin
käytöstä ja vapaus valita kunnan omana
toimintanaan tai ostopalveluna järjestämät
kotisairaanhoidon palvelut ja niiden mukaiset asiakasmaksut. Tämä on
tärkeää myös sen vuoksi, etteivät
kotipalvelun ja kotisairaanhoidon omavastuuosuudet kuulu asiakasmaksulain 6 a §:n
mukaiseen maksukattoon.
Valiokunta korostaa, ettei uudistuksen tavoitteena ole nostaa
palveluiden käyttäjien omavastuuosuuksia.
Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuutta
ei ehdoteta muutettavaksi. Palvelusetelin käyttöön
ottaminen on edelleen kunnan vapaasti päätettävissä ja
edellyttää huolellista suunnittelua ja seurantaa.
Kunta myös päättää,
mitä palveluja palvelusetelillä järjestetään
ja kuinka laajasti. Palvelusetelin käyttö edellyttää käytännössä, että kunnan
alueella
on riittävästi palveluntuottajia, jotka täyttävät asetettavat laatuvaatimukset
ja jotka hinnoittelevat
palvelunsa siten, että niiden käyttäminen
on sekä kunnan että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaista.
Valiokunta toteaa, että palveluja järjestettäessä on
syytä ottaa huomioon myös tukipalvelujen tarve
ja harkita, onko tarkoituksenmukaisin tapa tuottaa tarvittavat tukipalvelut
kunnan omana toimintana vai palvelusetelillä kotipalvelun yhteydessä vai
erillisenä palveluna. Valiokunta pitää tärkeänä kotipalvelun
tukipalveluiden tasa-arvoisen saannin varmistamista
asiakkaille kohtuuhintaan. Kunnan on myös palvelusuunnitelmaa tehtäessä arvioitava,
soveltuuko palvelusetelin käyttö yksittäiselle asiakkaalle, ja tarvittaessa
neuvottava asiakasta parhaiten hänelle
sopivan vaihtoehdon valitsemisessa.
Palvelusetelillä tuotettavien palvelujen laadun tulee
vastata sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta
kunnalliselta toiminnalta. Sosiaalihuoltolain mukaan kunta hyväksyy
palveluntuottajat joko julkisista hankinnoista säädetyn lainsäädännön nojalla
kilpailuttamalla tai hyväksymällä palveluntuottajat
ilman kilpailuttamista. Palveluntuottajien valinnassa on erityistä huomiota kiinnitettävä
palvelujen laatuun, kuten henkilöstön määrään ja
kelpoisuusvaatimuksiin. Valiokunta korostaa, että kunnan vastuulla on palveluntuottajien
toiminnan valvonta, jonka
täydentämiseksi on pyrittävä kehittämään
toimintaa ohjaavaa palautekäytäntöä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa
tässä yhteydessä kantaa ainoastaan hallituksen
esityksessä ehdotettuun nykyisen järjestelmän
laajentamiseen kotisairaanhoitopalveluihin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että palvelusetelin käytössä otetaan
huomioon sen vaikutukset muun muassa asiakkaiden omavastuuosuuksiin,
palveluiden tasa-arvoiseen saatavuuteen, tietosuojaan
ja tarpeellisen tiedon välittymiseen kunnan ja yksityisten
palvelujen tuottajien välillä. Erityisesti kotisairaanhoitoa antavalla
taholla tulisi olla tieto potilaan sairauksista ja niiden edellyttämästä hoidosta,
jotta kotisairaanhoito vastaisi tarkoitustaan. Sen vuoksi on välttämätöntä,
että potilaan kanssa keskustellaan potilastietojen käyttötarpeesta ja häneltä
pyydetään lupa hoidon
järjestämisen kannalta tarpeellisten tietojen
luovuttamiseen sekä palvelun tuottajalle että palvelusetelin
antaneelle kunnalle.
Eduskunta edellytti vuoden 2004 lainmuutoksen
yhteydessä, että sosiaali- ja terveysministeriö järjestää lainsäädännön
vaikutusten seurannan ja arvioinnin. Tuolloin hyväksytyn lausuman mukaan seurannan
ja
arvioinnin tulee kohdistua muun muassa asiakaskunnan valikoitumiseen sekä lainsäädännön
vaikutuksiin kunnalliseen palvelutoimintaan sekä henkilöstöön ja työllisyyteen.
Valiokunta korostaa seurannan ja
arvioinnin jatkamista mainitun lausuman mukaisesti palvelusetelin käytön laajentuessa
kotisairaanhoitoon.