Emme voi hyväksyä hallituksen esitystä kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä, joka tarkoittaa käytännössä ihmisten perusturvaetuuksien leikkaamista. Hallitus on toimillaan heikentänyt pienituloisten ihmisten asemaa, lisännyt eriarvoisuutta ja syventänyt köyhyyttä. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korotukset ovat olleet jäässä koko hallituskauden, ja etuuksiin on tehty myös tasoleikkaus. Jäädytykset kohdistuvat kaikkiin perusturvaetuuksiin ja leikkaavat ensi vuonna perusturvaa noin 68 miljoonalla eurolla. Vuodesta toiseen kasautuvat indeksijäädytykset ja muut heikennykset esim. lääkekorvauksiin ja asumistukeen sekä asiakasmaksujen korotukset osuvat kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle. 

Hallituskauden leikkaukset ovat kohdistuneet kipeimmin työttömyysturvaan, jota on myös ansiosidonnaisen kestolta leikattu ja jonka tasoa leikkaa myös melko sattumanvaraisesti ns. aktiivimalli. Myös kansaneläkettä ja sen lisiä, leskeneläkkeitä, lasten eläkkeitä, vammaistukia, useimpia hoitotukia, sotilasavustuksen perusosia ja asumistukia on heikennetty. Erityisen irvokasta hallituksen leikkauspolitiikassa on jäädytysten kohdentaminen myös rintama- ja veteraanilisiin. Tämä tarkoittaa, että huolimatta elinkustannusten noususta veteraaniemme rintama- ja veteraanilisät, samoin kuin heidän kansaneläkkeensä ja hoitotukensa, ovat vuonna 2019 yhtä suuria kuin ne olivat vuonna 2016. 

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan nyt ehdotettavat indeksijäädytykset yhdessä aiempien indeksileikkausten kanssa lisäävät pitkäaikaista tarvetta viimesijaiselle toimeentulotuelle sekä heikentävät heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien mahdollisuutta kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. Perusturvan määrä on alhainen niin suhteessa toimeentulotukeen kuin minimibudjettiin. Vuonna 2018 yksinasuvan työmarkkinatuen saajan tulot jäävät noin 20 prosenttia kohtuulliseksi katsotusta vähimmäiskulutuksesta. Nyt esitetyt indeksijäädytykset heikentävät edelleen työmarkkinatuen saajan kulutusmahdollisuuksia 1—2 prosentilla. Hallituksen toistuvat indeksijäädytykset ja leikkaukset siirtävät pidemmällä aikavälillä sosiaaliturvan painopistettä viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tarkoitetun toimeentulotuen suuntaan. Kehitystä vahvistaa asumistuen enimmäisasumismenojen indeksitarkastusten jäädyttäminen vuodesta 2015 ja tarkistuksen sitominen vuokraindeksin sijasta elinkustannusindeksiin. Pitkäaikainen, arjen toimeentuloa paikkaava riippuvuus tarveharkintaisesta toimeentulotuesta heikentää myös työnteon kannustimia, lisää työttömien kohtaamaa byrokratiaa ja sitoo ihmisiä köyhyysloukkuun, jopa yli sukupolvien. 

Hallituksen politiikka on yhä heikommin perusteltavissa hallituksen omillakaan argumenteilla, sillä Suomen talouskasvu on ollut vireää vuoden 2015 nollakasvun jälkeen ja työllisyys on vahvistunut. Lisäksi on huomattava, että myös heikomman kasvun vuosina hallituksella oli varaa tehdä erilaisia verovähennyksiä hyvin toimeentuleville ihmisille. 

Emme voi hyväksyä hallituksen jatkuvia perusturvaleikkauksia, jotka osuvat toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajavat ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi. Esitämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään pysyvän lainsäädännön mukaisesti, jolloin vuoden 2019 pisteluku olisi 1681.  

Esityksessä ehdotetaan annettavaksi laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksitarkistuksista vuonna 2019. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkeindeksistä annettua lakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Kansaneläkeindeksi jäädytettäisiin vuoden 2018 tasolle. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei pidä kannatettavana sellaisia ehdotuksia, jotka vaikuttavat eläkkeensaajien ja perheiden saamien etuuksien vähenemiseen. Tämä etuuksien väheneminen mainitaan myös hallituksen esityksessä (HE 160/2018 vp, s. 9—10). Toisaalta esitykseen ei sisälly päätöksenteon tarpeisiin riittävää arviointia ehdotusten vaikutuksista kansalaisten asemaan. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä ei myöskään ole asianmukaisesti huomioitu perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa todetaan, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettavat indeksijäädytykset yhdessä aikaisempien indeksileikkausten kanssa lisäävät pitkäaikaista tarvetta viimesijaiselle toimeentulotuelle (PeVL 40/2018 vp — HE 160/2018 vp). Samansuuntainen viesti on tullut valiokunnan tietoon myös asiantuntijalausunnoista. 

Perussuomalaiset katsovat, että koska ehdotukset aikaisempien indeksijäädytysten kanssa vaikuttavat edelleen samoihin ihmisiin ja samalle väestöpohjalle, lisää tämä edelleen köyhtymisen riskiä, jollaista mielestämme tulee välttää. 

Hallitus esitti syksyllä 2016 lakia kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2017 indeksitarkistuksista. Esitetyn lain mukaisesti kansaneläkeindeksi jäädytettiin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2016 tasolle, minkä lisäksi kansaneläkeindeksiä alennettiin 0,85 prosentilla vuoden 2017 talousarviossa siten, että indeksi laskee 1 631 pisteestä 1 617 pisteeseen. Talousarviossa 2019 hallitus esittää edelleen indeksin jäädytyksen jatkamista vuoden 2016 indeksileikatulla tasolla. 

Muutos koskee laajasti suomalaisia pienituloisia. Indeksin jäädytys koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Tällaisia muita etuuksia ovat vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha, työmarkkinatuki sekä lapsikorotus. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. 

Valtiontalouden tilinpidossa indeksileikkaukset kohdistuvat seuraaviin luokkiin: valtionosuudet kunnille, lapsilisät, sairausvakuutuslain valtionosuudet (vähimmäispäivärahat), kansaneläkelain valtionosuus (asumismenot), kansaneläkelain valtionosuus, vuorottelukorvauksen valtionosuudet, aikuiskoulutustuen valtionosuudet, työmarkkinatuen valtionosuudet, peruspäivärahan valtionosuudet, ansiopäivärahan valtionosuudet, asumistuki, rintamalisät, kansaneläkelain valtionosuus (asumismenojen alennuksen poisto) sekä työmarkkinatuen valtionosuudet.  

Indeksitarkistuksia koskeva 0,85 prosentin leikkaus tarkoitettiin pysyväksi, eikä sitä kompensoida muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kyseessä oli siis pysyvä heikennys pienituloisten arkeen. 

Vihreiden mielestä hallituksen indeksileikkauksille ja jäädytyksille ei ole kestäviä perusteita eikä niitä pidä hyväksyä. Emme pidä kestävänä emmekä kohtuullisena sitä, että indeksisäästöillä kuritetaan erityisesti lapsiperheitä, työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, vammaisia, asevelvollisuuden suorittajia sekä sairaita suomalaisia samaan aikaan, kun hallituksen ajama kilpailukykysopimus veronalennuksineen suosii suurituloisia ja ympäristöä saastuttavalle toiminnalle esitetään monenlaisia verotukia. Toimet heikentävät pienituloisten ostovoimaa, mikä heikentää kotimaista kysyntää ja kotimaisten yritysten kasvunäkymiä.  

Vuodeksi 2017 useita perusturvaetuuksia leikattiin noin 0,85 prosentilla. Tämä koski mm. työttömien peruspäivärahaa, kansaneläkkeitä, vammaistukia, lasten kotihoidon tukea ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia. 

Lisäksi hallitus antoi vuonna 2016 KEL-indeksin suuruuden pienentyä, mikä on Suomen historiassa erittäin harvinaista. Myös vuosien 2018 ja 2019 osalta hallitus on jäädyttänyt indeksin eli jättänyt pysyvän lainsäädännön mukaiset korotukset tekemättä. Kun tarkastellaan koko hallituskauden eli vuosien 2016—2019 toimien yhteisvaikutusta, huomataan, että useimpia kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia on reaalisesti leikattu 3,4 prosenttia suhteessa normaaliin kehitykseen. Mikäli kansaneläkeindeksiä olisi korotettu vaalikaudella normaaliin tapaan, pidetty se vuonna 2016 edellisvuoden tasoisena ja jätetty vuoden 2017 tasoleikkaus tekemättä, olisi indeksin arvo ensi vuonna 1674. Hallituksen päätösten seurauksena tämä ns. pisteluku on kuitenkin vain 1617. Lisäksi on huomattava, että eri etuuksia yhteen sovitettaessa leikkaus voi olla huomattavasti suurempikin kuin yllä mainittu 3,4 prosenttia.  

Ehdotan, että perusturvaa heikentäneet indeksileikkaukset ja -jäädytykset perutaan ja etuuksia korotetaan. Tämä tarkoittaa huomattavaa korotusta esimerkiksi työmarkkinatukeen, peruspäivärahaan, kansaneläkkeeseen sekä vammaistukeen.  

Eläkeläisköyhyyden ja eläkeläisten eriarvoistumisen kitkemiseksi ehdotan kansaneläkettä ja takuueläkettä korotettavaksi 50 eurolla kuussa (takuueläkkeen korotus 41 euroa suhteessa hallituksen budjettiesitykseen, johon sisältyy 9 euron korotus). Vasemmistoliiton mallissa korotukset toteutetaan siten, että KEL-indeksin palauttamisen lisäksi takuueläkkeeseen on tehtävä 14,67 euron tasokorotus ja kansaneläkkeeseen 27,83 euron tasokorotus vuoden 2019 tasossa. Näin niiden suuruudet olisivat ensi vuonna 825,27 ja 678,85 euroa kuukaudessa. (Vastalauseen lausumaehdotus) 

Ehdotan 1. lakiehdotuksen muuttamista siten, että vuosilta 2016—2019 kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien jo tehdyt ja nyt ehdotettavat indeksileikkaukset palautetaan etuuksiin muuttamalla ehdotettua kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (3) määrättyä pistelukua. Indeksin pisteluku ilman hallituksen leikkauksia olisi 1674. 

Lisäksi ehdotan 2. lakiehdotusta muutettavaksi siten, että kansaneläkeindeksin määrittämisessä käytettävä jakaja olisi 1,192. Tällä kansaneläkeindeksiä määrittävällä jakajan muutoksella haluan estää tulevien vuosien indeksin heikentymisen.  

Hallituksen leikkaukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea pienituloisimpiin kotitalouksiin ja lisänneet perusturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyyttä. Aikaisemmin esitetyillä sairausvakuutuslain muutoksilla on haluttu parantaa perusturvaa, mutta tämä esitys heikentää perusturvan tasoa oleellisesti. 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa tämän takia kansaneläkkeen korottamista. Toimenpide kohdistuisi niihin eläkeläisiin, joita takuueläkkeen nosto ei koske, mutta jotka kuitenkin elävät hyvin pienillä eläketuloilla. Korotus vastaa puuttuvaa 0,9 prosentin indeksikorotusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansaneläke jätettäisiin hallituksen vuodelle 2019 kaavaileman tulonsiirtoja ja sosiaalietuuksia koskevan indeksin jäädytyksen ulkopuolelle. Ehdotamme tämän vuoksi 76 miljoonaa euroa lisää kyseiselle momentille. 

Takuueläke takaa nykyisellään 775,27 euron vähimmäiseläkkeen kuukaudessa Suomessa asuville henkilöille. Takuueläkkeen määrä on takuueläkkeestä annetun lain mukaan tällä hetkellä 624,24 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen varassa olevat eläkeläiset kuuluvat yhteiskuntamme kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin. Vuoden 2019 talousarviossa hallitus ehdottaa takuueläkkeen korotusta 9 eurolla kuussa. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tällainen korotus ei riitä. Me haluamme korottaa takuueläkettä vielä 10 eurolla kuukaudessa hallituksen ehdottaman korotuksen lisäksi. Ehdotamme tämän vuoksi 11 miljoonaa euroa lisää kyseiselle momentille.  

Suomessa myös lapsiköyhyys on kasvussa. Samanaikaisesti kun yleinen tulotaso on noussut, lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt. Vähävaraisissa perheissä asuvien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut 20 vuodessa.  

Lapsiköyhyys on tavallisinta perheissä, joissa on ainoastaan yksi huoltaja. Noin 20 % kaikista perheistä on yksinhuoltajaperheitä, ja enemmistössä näistä, 86 %:ssa, huoltajana on äiti. Nykyään 20 % yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia, kun taas 1990-luvun puolivälissä osuus oli noin 10 %. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että kahden huoltajan perheistä 7 % kuuluu pienituloisten ryhmään. Syynä yksinhuoltajien pienituloisuuteen on sekä työttömyys että tulonsiirtojen indeksijäädytys. Universaalit edut ja palvelut ovat perusta lapsiperheiden köyhyyden torjunnassa. Haluamme parantaa yksinhuoltajien tilannetta osoittamalla 17 miljoonaa euroa lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen.  

Tällä hetkellä yksinhuoltajakorotus vaikuttaa myös toimeentulotuen määrään. Kunta siis ottaa sen, mitä valtio antaa. Selvitysten mukaan yksinhuoltajatalouksien toimeentulo on muiden lapsiperheiden toimeentuloa riippuvaisempaa toimeentulotuesta. Jotta erityisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa olevat yksinhuoltajataloudet hyötyisivät lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostosta, yksinhuoltajakorotuksen kytkentä toimeentulotukeen on purettava. Koska toimeentulotukilain muutoksesta aiheutuu lisämenoja kunnille maksettujen toimeentulotukikustannusten nousuna, tämä on kompensoitava kunnille korottamalla vastaavasti valtionosuutta perustoimeentulotuen kustannuksiin. Haluamme tehdä tämän muutoksen tukeaksemme yksinhuoltajia, jotka ovat yksi yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä. Esitämme siksi 28 miljoonan euron lisäpanostuksen perustoimeentulotukeen.