Yleisperustelut
Hallituksen esitys perustuu toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean
ehdotuksiin (KM 2001:9). Esityksen tavoitteena on vahvistaa työttömyysturvalautakunnan
asemaa itsenäisenä ja riippumattomana lainkäyttöelimenä.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan organisaatiota
muutetaan nykyistä joustavammaksi muun muassa lisäämällä mahdollisuuksia
jaostokäsittelyyn. Valiokunta pitää tärkeänä,
että toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestelmää selkeytetään
ja yhdenmukaistetaan ja että asioiden käsittelyaikoja
pyritään lyhentämään.
Toimeentuloturvan muuoksenhakukomitea piti järjestelmän
kehittämisen tavoitteena sitä, että päätökseen
tyytymätön asianosainen voisi saada asiansa käsitellyksi
oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä mahdollisimman
aikaisessa käsittelyn vaiheessa. Muutoksenhakulautakunnassa
voitaisiin esityksen mukaan järjestää suullinen
käsittely myös asianosaisen pyynnöstä. Asianosaisen
pyytämä suullinen käsittely voitaisiin
jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta
tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely
on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.
Valiokunta toteaa, että ehdotus edistää oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten täyttymistä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena
toimivassa muutoksenhakulautakunnassa.
Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan selkeimpänä,
että laissa suljettaisiin pois etuuden maksamisen keskeyttämisperusteista
tilanteet, joissa virheellisyys on johtunut etuuden saajasta riippumattomasta
syystä. Perustuslakivaliokunnan mukaan ennen keskeyttämistä tulisi
aina tehdä arvio siitä, onko asianosaisen toimeentulo
keskeyttämisen aikana turvattu. Päätöksen
poistamiselle yli viiden vuoden jälkeen ei ole lakiehdotuksessa
esitetty muita perusteita kuin erityisen painavat syyt. Perustuslakivaliokunta
katsoi, että 12 luvun 7 §:n 5 momentin jälkimmäistä virkettä on
syytä täsmentää tai poistaa
se (vastaavasti 2. lakiehdotuksen 25 §). Lakiehdotus vastaa
tältä osin vuoden 2003 alusta voimaan tullutta
työttömyysturvalakia ja vuoden 2007 alusta voimaan
tulevaa työntekijän eläkelakia, joita
koskevista hallituksen esityksistä perustuslakivaliokunta
antoi lausuntonsa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että nykyisten
säännösten ja lakiehdotuksen mukaan on mahdollista
ottaa huomioon muun ohella se, mistä lainvoimaisen päätöksen
virheellisyys on aiheutunut ja miten etuuden maksamisen keskeyttäminen
vaikuttaa asianosaisen toimeentuloon. Poistoesityksen peruste on
oikeuskäytännössä otettu huomioon.
Erityisen painavana syynä päätöksen
poistamiselle on pidetty esimerkiksi hakijan vilpillistä menettelyä,
toisaalta poistaminen ei ole ollut mahdollista, kun virhe on johtunut
etuuslaitoksen omasta toiminnasta. Käytännössä on
myös tilanteita, joissa on vaikea selvittää,
kenen syystä virhe on johtunut. Säännös on
nykyisin vastaavassa muodossa sekä vakuutusoikeuslaissa
että useissa eri etuuslaeissa. Säännösten
perusteella voidaan erilaiset poistotilanteet ottaa asianmukaisesti
huomioon. Valiokunta ei pidä tarpeellisena eikä etuuslaisäädännön
yhtenäisyyden vuoksi tarkoituksenmukaisena erityisen painavan
syyn määrittelemistä täsmällisesti
laissa ja ehdottaa 1. lakiehdotuksen hyväksymistä tältä osin
muuttamattomana.
Lakiehdotuksen mukaan työttömyyskassan, kansaneläkelaitoksen
ja koulutusrahaston päätösten poistamista
koskevat asiat käsiteltäisiin työttömyysturvan
muutoksenhakulautakunnassa, jonka päätöksestä ehdotetaan
valitusoikeutta vakuutusoikeuteen. Valiokunta toteaa, että lakiehdotusten
vaikutuksia vakuutusoikeuden työmäärään
on tarpeen seurata ja arvioida mahdolliset vakuutusoikeuslain muutostarpeet,
jotta asioiden kokonaiskäsittelyajat eivät uudistuksen
vuoksi pitene.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
2 §. Puheenjohtaja ja jäsenet.
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 4 momentin, jossa säädetään
lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten velvollisuudesta
tuomarinvalan vannomiseen muita muutoksenhakulautakuntia vastaavasti.
5 §. Asian käsittely.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella
sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1 momentin muuttamista sen
selkeyttämiseksi, ettei lainkohdassa ole tarkoitettu säätää asetuksenantovaltuudesta.