Perustelut

Esityksen taustaa

Hallituksen esitys perustuu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan isyysvapaata pidennetään kahdella viikolla ja uudistus toteutetaan vuoden 2010 budjetin yhteydessä. Esityksen tavoitteena on kannustaa isiä käyttämään vanhempainvapaata. Isyysvapaan pidennys merkitsee, että isällä on oikeus pitää isyysvapaata 24 arkipäivää aiemman 12 päivän sijasta välittömästi vanhempainvapaan päätyttyä, mikäli hän on pitänyt viimeiset 12 arkipäivää vanhempainvapaata. Näin nk. isäkuukausi pitenee 36 arkipäivään. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena pienten lasten hoitojärjestelyjen kehittämiseksi sekä isien kannustamiseksi hoito- ja kasvatusvastuun jakamiseen perheessä.

Isäkuukausi otettiin käyttöön vuonna 2002 hyväksytyllä uudistuksella. Tuolloin oletettiin, että alkuvaiheessa noin 20 prosenttia isistä käyttäisi mahdollisuutta uuteen isäkuukauteen. Vaikka isäkuukauden käyttöehtoja joustavoitettiin vuonna 2006 hyväksytyillä muutoksilla, käyttää isäkuukautta edelleen vain vajaat 1/6 syntyvien lasten isistä. Sen sijaan isyysvapaata lapsen syntymän yhteydessä tai äidin äitiys- tai vanhempainrahakaudella käyttää jo 5/6 isistä.

Miesten vanhempainvapaan käytön esteenä tutkimusten mukaan ovat ensisijaisesti taloudelliset syyt. Sillä, että isä pitäisi osan vanhempainvapaasta, ei kuitenkaan ole niin merkittävää vaikutusta perheen talouteen kuin aikaisemmin on arvioitu taikka mikä perheiden oletus on. Vanhempain- ja isyysvapaan ajalta maksettavaa korvausta korotettiin vuoden 2007 alusta enimmillään 75 prosenttiin palkasta. Lisäksi menetettävää palkanosaa pienentää lievempi verotus. Tutkimuksissa muina syinä isyysvapaan pitämättä jättämiseen on mainittu työesteet, uralla eteneminen sekä työnantajien ja työtovereiden asenteet. Valiokunta katsoo, että vanhempain- ja isävapaata koskevaa tiedotusta on uudistuksen voimaantullessa lisättävä, koska virheellisten käsitysten on havaittu olevan yleisiä.

Isäkuukauden pidennys

Nyt ehdotettavan pidennetyn isyyskuukauden myötä miesten vanhempainvapaan käytön arvioidaan yleistyvän niin, että käyttäjiä nykyisen vajaan 10 000 sijasta olisi 15 000. Valiokunta pitää tavoitetta tärkeänä ja toteaa, että isäkuukauden käytön yleistyminen olisi myönteistä isän ja lapsen kiintymyssuhteen vahvistamiseksi ja hoitovapaiden tasapuolisemman käytön edistämiseksi.

Asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin, että vaikka isäkuukauden pidennys on myönteinen uudistus, sen pitämisen nykyistä joustavammat ehdot lisäisivät mahdollisuuksia isäkuukauden käyttöön erilaisissa perhetilanteissa. Isäkuukausihan tulee pitää täsmälleen määriteltynä aikana eikä vapaasti perheen tarpeiden mukaan valittavana ajankohtana. Isäkuukauden ehto 12 vanhempainrahapäivän pitämisestä, siirtomahdollisuuden rajaus lapsen noin vuoden ja neljän kuukauden ikään ja edellytys lapsen kotihoidosta vanhempainpäivärahan päättymisen ja isäkuukauden pitämisen välillä rajoittavat tosiasiallisesti erilaisessa elämäntilanteessa olevien perheiden mahdollisuutta isäkuukauden käyttöön. Edellä mainitut ehdot yhdistettynä velvollisuuteen ilmoittaa yli 12 päivän perhevapaista 2 kuukautta aiemmin työnantajalle tekevät isäkuukauden käyttämisestä erityisen vaikean niille perheille, joissa vanhemmat tekevät pätkätöitä.

Valiokunta pitää uudistusta tervetulleena, mutta katsoo, että järjestelmä olisi pidemmällä aikavälillä tehtävä ehdoiltaan joustavammaksi ja sitä olisi kehitettävä niin, että isällä olisi mahdollisuus itsenäiseen isäkuukauteen tai itsenäisiin isäkuukausiin ilman sitä lisäedellytystä, että jakso sijoittuu välittömästi vanhempainrahakauden jatkoksi. Valiokunta viittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossakin esiin tuotuihin pohjoismaisiin kokemuksiin ja eri selvityksiin, joiden mukaan isät pitävät ne vapaat, jotka on osoitettu nimenomaan isille ja jotka menetetään, ellei isä käytä niitä. Valiokunta korostaa, että erilaisia kannusteita, joilla isien osallistumista lasten hoitoon voidaan lisätä, tulee edelleen pyrkiä kehittämään.

Valiokunta pitää myönteisenä, että viime vuosina joissakin työehtosopimuksissa, muun muassa rakennusalalla, on jo sovittu myös isyysvapaapäivien palkallisuudesta. Aiemmin osalla isistä siihen on ollut työsopimuksen perusteella oikeus. Isyysvapaan saaminen palkanmaksuvelvollisuuden piiriin tulee varmasti lisäämään isyysvapaan käyttöä ja tasaamaan myös eroja nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. Työmarkkinaosapuolten välisissä työehtosopimusneuvotteluissa asiaa on valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeen edistää.

Vanhempainvapaiden kehittäminen

Sosiaali- ja terveysministeriössä on asetettu työryhmä, joka selvittää vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen mahdollisuudet laajasti ja tekee selvitystyön perusteella ehdotukset järjestelmän uudistamiseksi. Hallituksen kannanoton mukaan uudistamisen tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, isien kannustaminen nykyistä enemmän perhevapaiden pitoon sekä vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvien kustannusten korvausten parantaminen.

Valiokunta katsoo, että vanhempainvapaajärjestelmää kehitettäessä tavoitteeksi on syytä asettaa järjestelmän joustavoittaminen vastaamaan entistä paremmin erilaisten perheiden tarpeita, vanhemmuuden tukemista ja lasten hyvinvointia. Suomalaiset vanhemmat tekevät yleensä kokopäivätyötä. Suomi poikkeaakin monista Euroopan maista naisten kokopäiväisen työssäkäynnin yleisyyden suhteen. Lapsiperheiden vanhemmat tekevät myös pitkää työviikkoa. Heidän yhteenlaskettu viikoittainen työaikansa on jopa pidempi kuin lapsettomilla pariskunnilla. Tästä syystä vanhempainvapaiden joustava järjestäminen helpottaisi pienten lasten vanhempia työn ja perhe-elämän vaatimusten yhteensovittamisessa. Vanhempainvapaiden kehittämisessä onkin otettava huomioon niiden kytkeyminen osaksi pienten lasten hoitojärjestelmää.

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös monikkoperheiden asemaan. Kun lapsia syntyy samalla kertaa useampia kuin yksi, vanhempainrahakautta pidennetään 60 arkipäivällä kutakin yhtä useampaa lasta kohden. Perhe voi itse valintansa mukaan käyttää vanhempainrahakauden pidennysjakson joko vanhempainrahakauden jälkeen taikka osittain tai kokonaan äitiys- tai vanhempainrahakauden aikana. Isyysvapaa on sen sijaan edelleen raskauskohtainen. Vaikka vanhempainvapaan pidennys mahdollistaa molempien vanhempien yhtäaikaisen osallistumisen lasten hoitoon, on monikkoperheiden aseman helpottamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä tarpeen selvittää, tulisiko myös isyysrahakautta ja isäkuukautta pidentää silloin, kun perheeseen syntyy yhdellä kertaa useampi kuin yksi lapsi.

Valiokunta — viitaten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon — huomauttaa vielä, että yksinhuoltajien lasten tasa-arvoisen aseman kannalta olisi tärkeää, että yhden huoltajan perheessä oikeus vanhempainvapaisiin olisi tasavertainen kahden vanhemman perheiden kanssa. Yksinhuoltajien asemaan on tarpeen kiinnittää huomiota järjestelmää uudistettaessa.

Perhevapaiden kustannukset

Työelämä ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa on käsitelty perhevapaiden tasaisemman jakautumisen vaikutusta tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja perheiden ja lasten hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa tältä osin lausunnossa esiin tuotuihin perusteisiin ja toteaa, että vanhempainvapaiden epätasainen jakautuminen käytännössä edelleen muodostaa piiloesteitä nuorten naisten työllistymiselle.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt lausunnossaan myös perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Perhevapaista työnantajille aiheutuvia suoria kustannuksia on Suomessa tasattu jakamalla ne työnantajien kesken.

Sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2007 tehdyn selvityksen mukaan perhevapaalla olevien työntekijöiden työnantajille kohdistuu perhevapaista tilastollisesti tarkastellen vain vähän suoria kustannuksia. Kustannusten vaikutukset kohdistuvat lähinnä niille naisten työnantajille, joilla on sopimusperusteinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta. Palkanmaksusta johtuvaa kustannusvaikutusta pienentää se, että sairausvakuutuksesta korvataan suurelta osin nämä päivät yritykselle. Äitiysrahakaudelta korvaus on enimmillään 90 prosenttia. Korvauksen korottaminen on vaikuttanut siihen, että palkanmaksuvelvollisuudesta on sovittu nyt entistä kattavammin työehtosopimuksissa.

Kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, perhevapaista aiheutuu työnantajille kuitenkin myös muita kuin suoria kustannuksia, ja nämä kustannukset rasittavat perhevapaiden epätasaisen jakautumisen vuoksi erityisesti naisvaltaisia aloja. Epäsuoria kustannuksia naisten työnantajille syntyy muun muassa sijaisten rekrytoinnista, perhevapaalla olevan työntekijän työn organisoinnista sekä sijaisen ja pitkältä perhevapaalta palaavan työntekijän perehdyttämisestä. Lisäksi kustannuksia naisten työnantajille aiheutuu raskauden aikaisista sairauslomista ja sairaan lapsen hoidosta johtuvista poissaoloista. Nämä epäsuorat perhevapaista aiheutuvat kustannukset laskevat yrityksen kannattavuutta naisvaltaisilla aloilla. Kustannuksilla voi olla myös perhevapaita pitävien naisten palkkatasoa alentava vaikutus. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työnantajille perhevapaista syntyvät ylimääräiset kustannukset muodostavat ns. äitiriskin, mikä saattaa muodostua esteeksi tarvittavan lisähenkilöstön palkkaamiselle, todetaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä parhaillaan selvitetään kustannusten jakautumista tasapuolisemmin mies- ja naisvaltaisten alojen kesken.

Voimaantulo

Laki tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Lakiehdotusta sovelletaan niiden lasten osalta, joiden perusteella ensimmäinen äitiyspäiväraha maksetaan vuoden 2010 puolella. Näin ensimmäiset pidennetyt isäkuukaudet tulevat pidettäviksi lokakuun lopulta alkaen. Tästä syystä esityksen kustannusvaikutus vuonna 2010 on vajaat 1,2 miljoonaa euroa.