Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa opintotuen ja sairauspäivärahan ensisijaisuusjärjestystä siten, että sairauspäiväraha estää opintotuen myöntämisen eikä päinvastoin. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on johdonmukainen syyperusteisen sosiaaliturvan perusperiaatteiden kanssa. Nykyjärjestelmä, jossa opiskelijalla on oikeus sairastuttuaan sairauspäivärahaan, jos hän lakkauttaa opintotuen, johtaa usein toimeentulon katkoksiin. Uudistus selkeyttää ja helpottaa merkittävästi siirtymistä opintotuelta sairauspäivärahalle ja siten kannustaa opiskelijaa sairastuttuaan hakemaan ensisijaista etuutta.

Opiskelijan kannalta on tarkoituksenmukaista, että hän hakee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sairauspäivärahaa, joka on nimenomaisesti tarkoitettu korvaamaan työkyvyttömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahan mahdollisimman varhainen hakeminen on tärkeää esimerkiksi siksi, että Kansaneläkelaitos voi ajoissa selvittää, olisiko hakijan kuntouttaminen mahdollista. Sairauspäivärahan alkamisajankohdalla on merkitystä myös määriteltäessä mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa. Lisäksi opiskelijan kannalta on tärkeää, ettei hän sairastaessaan kuluta opintorahaan oikeuttavia tukikuukausia.

Uudistus yksinkertaistaa ja selkeyttää etuuksien toimeenpanoa, koska opiskelija voi nostaa opintotukea, kunnes sairauspäiväraha on myönnetty, ja Kansaneläkelaitos lakkauttaa opintotuen myöntäessään päivärahan. Esityksen perusteluissa on tuotu esiin, että etuuksien yhteensovituksessa saattaa syntyä ongelmia, kun sairauspäivärahalle siirtyminen tapahtuu kesken kalenterikuukauden ja opintotuki on kuukausikohtainen etuus. Mahdollinen päällekkäinen maksaminen ja siitä seuraava takaisinperintä estettäisiin siten, että samalta ajalta jo maksettu opintotuki vähennetään sairauspäivärahan määrästä. Sen sijaan sairauspäivärahalta takaisin opintotuelle siirryttäessä saattaa opiskelijan toimeentuloon syntyä katkos, koska opintotuki myönnetään vasta sen kuukauden alusta, johon ensimmäisen kerran sisältyy 18 opiskelupäivää.

Opintotuen asumislisää saanut opiskelija siirtyy sairastuessaan opintotuen lakkauttamisen jälkeen yleisen asumistuen piiriin. Opintotuki ja yleinen asumistuki ovat kuukausiperusteisia etuuksia, joten opiskelijan oikeus saada yleistä asumistukea alkaa opintotuen lakkauttamiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien ja päättyy opintotuen maksun taas jatkuessa. Yleisen asumistuen hakemusten käsittelyajat voivat kuitenkin aiheuttaa viivettä asumistuen maksuun ja johtaa siten opiskelijan toimeentulotuen tarpeeseen, koska opiskelija opintojen keskeydyttyä ei myöskään voi saada opintolainaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeentulotuen ohjeistuksessa huomioidaan uudistuksen vaikutus tuen myöntämiseen.

Esityksellä ei muuteta sairauspäivärahan määräytymisperusteita. Jos opiskelija on neljän kuukauden ajan ennen sairastumistaan nostanut opintorahaa, sairausvakuutuslain mukaan opiskelijan sairauspäiväraha on opintorahan suuruinen eli korkeakouluopiskelijoilla 11,92 euroa/päivä. Sairauspäivärahan yleinen omavastuuaika on sairastumispäivä ja seuraavat 9 päivää. Omavastuuajalta opiskelijalle maksetaan opintorahaa ja se katkaistaan vasta, kun omavastuuaika päättyy.

Opiskelijoista useat työskentelevät opintojen ohella. Sairauspäiväraha voi määräytyä opintorahan sijasta opiskelijan työtulojen perusteella, jos päiväraha tulojen perusteella nousee opintorahaa suuremmaksi. Opintorahaa suuremmaksi päiväraha nousee noin 5 000 euron ylittävillä vuosituloilla. Vähimmäispäivärahan suuruisen päivärahan 22,04 euroa/päivä opiskelija saa, jos hänen vuositulonsa ovat noin 9 500 euroa. Tuloihin perustuva päiväraha voi määräytyä edellisen verotusvuoden tulojen sijasta myös sairautta edeltäneiden kuukausitulojen perusteella. Vähimmäispäivärahan suuruiseksi päiväraha joka tapauksessa nousee 55 sairauspäivän jälkeen.

Sairauspäivärahan saaminen edellyttää, että opiskelija lääkärintodistuksen mukaan on täysin työkyvytön. Työkyvyttömyys tarkoittaa samalla sitä, ettei opiskelija voi sairausloman aikana suorittaa opintojaan. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esimerkiksi mielenterveydellisistä syistä pitkään jatkuneen sairausloman lopulla olisi kuntoutumisen kannalta hyvä vähitellen päästä uudelleen kiinni opintoihin ja suorittaa vähäisessä määrin opintoja, vaikka sairausloma vielä jatkuu. Valiokunnan näkemyksen mukaan tällainen menettely olisi tarkoituksenmukainen. Tämä edellyttäisi kuitenkin sairausvakuutuslain työkyvyttömyys-käsitteen uudelleentarkastelua.

Kuten sivistysvaliokuntakin lausunnossaan toteaa, uudistuksen jälkeen nykyistä harvemmin syntyy tilanteita, joissa opiskelija sairastuessaan jäisi kokonaan etuuksien ulkopuolelle ja toimeentulokatkokset olisivat nykyistä lyhytkestoisempia. Valiokunta pitää sivistysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia opiskelijoiden sairauden aikaiseen toimeentuloon seurataan. Samoin on tärkeä seurata sitä, missä määrin etuuksien ensisijaisuusjärjestyksen muuttaminen tosiasiallisesti lisää opiskelijoiden sairauslomia ja siten parantaa opiskelijoiden sosiaaliturvaa tarkoitetulla tavalla. Kaiken kaikkiaan valiokunta pitää tarpeellisena, että opiskelijoiden ensisijaista toimeentuloturvaa kehitetään niin, että opiskelijoiden toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää.