Kulttuuriviennin edistäminen kuuluu opetusministeriön
vuoden 2009 talousarvion keskeisiin tavoitteisiin, johon sisältyy
myös tuki taiteen tiedotuskeskusten ja Suomen ulkomailla
toimivien kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kehittymiselle vienninedistäjiksi.
Tästä huolimatta, ja vastoin sivistysvaliokunnan
lausuntoon vuonna 2005 kirjattua toivetta instituuttien taloudellisten
toimintamahdollisuuksien turvaamisesta, on valtion talousarvion momentilta
29.80.50 opetusministeriöltä tuleva avustus kulttuuri-instituuteille
vuonna 2009 täysin muuttumaton. Avustukset instituuteille
ovat polkeneet paikallaan vuodesta 2003.
Suomen instituuttiverkosto on kulttuuriviennin tukirakenteiden
keskeinen osa. Instituutit ovat kulttuuriviennin kannalta tärkeässä asemassa
kohdemaan kulttuurikysynnän asiantuntijoina ja verkostojen
luojina kotimaisille kulttuurin toimijoille. Ne toteuttavat yhdessä muiden
ulkomaantoimijoiden kanssa Suomen etujen kannalta merkittäviä tehtäviä.
Säätiömuodosta johtuen ne voivat toimia
joustavammin kuin julkishallinnon Suomi-toimijat ja täydentävät
kulttuurialan asiantuntemuksellaan ja yksityisellä, kansalaistoimintaan
perustuvalla toimintamallillaan valtiollisten toimijoiden ponnisteluja
kulttuuriviennin edistämiseksi. Monet instituutit ovat
viime vuoden aikana toteuttaneet menestyksellisiä kulttuurivientihankkeita
yhteistyössä paikallisten ja kotimaan toimijoitten
kanssa. Tiedeinstituutit ovat myös soveltuvin osin kulttuuriviennin
toimeenpanijoita. Instituutit tuottavat yhteistyökumppaniensa
panostuksen ja oman rahoituksensa monipuolistamistoimien kautta
huomattavaa taloudellista lisäarvoa Suomen kulttuurin,
taiteen, tieteen ja koulutuksen kansainvälistämiselle.
Instituutit toimivat hyvin vähäisin henkilövoimavaroin
(keskimäärin 4 työntekijää).
Uusia tehtäviä syntyy jatkuvasti Suomen kulttuuriviennin kehittämispyrkimysten
kautta. Samalla de facto vuosittain pienentyneet avustukset kaventavat jatkuvasti
instituuttien toiminnallisia edellytyksiä. Irtisanomisiin
on jo jouduttu.
Instituutti-verkosto on Suomen kansalaisyhteiskunnalle ominainen
ainutlaatuinen ulkomaantoimintaverkosto. Instituutit ovat yksityisiä,
pääosin säätiöiden
perustamia ja ylläpitämiä laitoksia.
Ne ovat syntyneet kansalaisaloitteiden perusteella. Instituutit
ja niitä ylläpitävät säätiöt toimivat
kukin itsenäisesti, mutta ovat yhteistyöhakuisesti
verkottuneet keskenään.
Suomella on 17 kulttuuri- ja tiedeinstituuttia, joista yksi
on Suomessa (Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus)
ja 16 Suomen rajojen ulkopuolella.
Tiedeinstituutteja on neljä: Ateenassa, Roomassa, Lähi-idässä ja
Japanissa. Kulttuuri-instituutteja on 12: Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa,
Berliinissä, Lontoossa, Brysselissä, Pariisissa,
Madridissa, Pietarissa, Budapestissa, Tallinnassa-Tartossa ja New
Yorkissa.Lähes kaikissa kulttuuri-instituuteissa tehdään
työtä Suomen ja kohdemaan tiede- ja koulutusyhteistyön
kehittämiseksi, ja tiedeinstituuteissa on myös
kulttuuritoimintoja.
Opetusministeriön strategisia linjauksia instituuttien
tukemiselle laadittaessa nousi esille tarve entistä parempaan
yhteistyöhön instituuttien kesken. Vuonna 2006
perustettiin Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, jonka tehtävänä on edistää
kulttuuri-
ja tiedeinstituuttien keskinäistä yhteistyötä ja
vuorovaikutusta sekä suhteita kansallisiin ja kansainvälisiin
toimijoihin. Myöntäessään yhdistykselle
harkinnanvaraisen valtionavustuksen vuonna 2006 opetusministeriö teki periaatepäätöksen
sen rahoittamisesta kolmena ensimmäisenä vuonna.
Syksyllä 2008 ministeriö tulee arvioimaan uudelleen
yhdistyksen rahoitustarpeena. Yhdistyksen perustoiminta on nyt saanut
vakiintuneet muodot. Verkoston yhteinen strategia on laadittu. On
hyvin tärkeätä, että yhteistyöyhdistys
pystyy jatkamaan ja kehittämään toimintaansa äskettäin
tehdyn itsearvioinnin tuottamien tulosten mukaisesti. Yhdistyksen avustukseen
sisältyy myös kulttuuriviennin tukiverkon koordinaatiosta
syntyvät kustannukset.
Instituuteille osoitetut avustukset ovat tasokorotusten puuttuessa
vuodesta toiseen yhä riittämättömämpiä kattamaan
instituuttien toimintamenojen kasvupaineita ja kulttuurivientiin
liittyvästä yhteistyöstä aiheutuvaa
lisääntyvää rahoitustarvetta.
Jotta instituuttien talous edes osittain korjautuisi vastaamaan
niille asetettua tehtävää ja alkuperäistä tasoa,
niiden tulee saada vähintään 10 prosentin
tasokorotus avustuksiin vuoden 2009 talousarvioon. Myös
instituuttien yhteistyöyhdistyksen toiminnan jatkuvuus
ja kehittäminen tulee turvata.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon
momentille 29.80.50 lisäyksenä 703 000
euroa, josta osoitetaan 613 000 euroa Suomen ulkomailla toimivien
kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnan rahoituksen nostamiseen
tarkoituksenmukaiselle tasolle ja 90 000 euroa niiden yhteistyöyhdistyksen,
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry:n, toiminnan rahoittamiseen.