Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja yhdyskuntarakenteen
leviämisen rajoittaminen edellyttävät valtion
toimien lisäksi myös kunnilta väkeviä otteita
kaupunkiasumisen tarjonnan monipuolistamiseksi. Kaupunkirakenteen
tiivistäminen ja houkuttelevien urbaanien perheasumisen
muotojen kehittäminen ovat maanlaajuisesti kovia, ajankohtaisia
haasteita.
Kaupunkirakenteen tiivistyessä taajamissa keskeisillä alueilla
sijaitsevia pilaantuneita teollisuus-, satama-, sotilas-, varikko-
ja varastoalueita otetaan uuteen käyttöön.
Alueiden aiempaa käyttöhistoriaa ja mahdollisesti
pilaantuneen maan aiheuttamia ympäristö- ja taloudellisia
riskejä ei yleensä suunnittelussa oteta riittävästi huomioon.
Usein vasta rakennusvaiheessa paljastuu pilaantuneita maa-alueita,
joille joudutaan tekemään nopeita ja kalliita
kunnostusratkaisuja. Ylimääräisiä ja
yllättäviä kustannuksia aiheuttavat erityisesti
pilaantuneiden maamassojen poiskaivu, loppusijoitus sekä rakennushankkeiden viivästyminen.
Näiden ylimääräisten pilaantuneiden
maa-alueiden aiheuttamien maanrakennuskustannusten on arvioitu nousevan
kansallisella tasolla vuosittain kymmeniin, jopa sataan miljoonaan
euroon.
Hämeenlinnan Vanaja-Kantola on laajuudeltaan yli 130
hehtaarin laajuinen niemi osana Hämeenlinnan keskustaa
kiertävää kehävyöhykettä.
Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tulevaisuuden kaupunkiasumiselle
lähes ydinkeskustan kupeessa. Kaupungissa ei ole muita
yhtä laajoja ja yhtenäisiä keskustan
laajenemisalueita. Jo kertaalleen käytettynä (teollisuuskäyttö)
alue on myös ekologiselta kannalta parempi rakentamisalue
kuin neitseellinen, rakentamaton luonnonympäristö.
Alueen maaperä on aiemman käytön
pilaamaa. Pilaantumisasteen ja pilaantumisen laajuuden selvittäminen
on välttämätöntä maankäytön jatkosuunnittelun
kannalta. Vastaavanlaisia muutosalueita on muissakin kaupungeissa
ja puhdistuskustannukset kaatuvat usein viime kädessä näiden
kaupunkien vastattaviksi. Maaperän puhdistamisen kustannuksia
ei Kantolassakaan pystytä kohdistamaan alkuperäisille
saastuttajille alueen pitkästä teollisuushistoriasta
ja moneen kertaan muuttuneista omistussuhteista johtuen. Ilman valtion
tukea puhdistuskustannukset hidastaisivat alueen uudelleenkäytön
aikataulua: kaupungin olisi pakko jakaa kustannuksia pidemmälle
aikavälille. Tämä haittaisi hyvin sijoittuneen
alueen kokonaisvaltaista kehittymistä ja kaupunkirakenteen
eheytymistä.
Hämeen ympäristökeskuksen vetämänä on elokuussa
2008 käynnistynyt uudenlaiseen yhteistyöhön
perustuva pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleenkäyttöhanke
PIUHA. Muita osapuolia hankkeessa ovat Lahden, Hämeenlinnan
ja Porvoon kaupungit, Osuuskunta Tradeka, Ramboll Finland Oy, Suomen
ympäristökeskus, Kuntaliitto, Helsingin kaupunki
ja ympäristöministeriö.
PIUHA-hanke yhdistää kaupunkisuunnittelun ja
ympäristötutkimuksen pohjoismaalaisittain ainutlaatuisella
ja uraauurtavalla tavalla. Pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus
on hankkeessa keskeisellä sijalla. Tavoitteena on saada
kohdealueille aikaan ympäristömyönteisiä ja
kustannustehokkaita, nykyaikaisia aluekokonaisuuksia. Pilaantuneiden
maa-alueiden aiheuttama riski ympäristölle ja
asukkaille suunnitellaan poistettavaksi taloudellisesti, hallitusti
ja ekotehokkaasti. Vanaja-Kantola on nimetty hankkeessa suunnittelukohteeksi.
Kantolaa tarkasteltiin myös EU-hankkeessa Hämeenlinna — Asumiskaupunki,
jossa Vanaja-Kantola valittiin hämeenlinnalaisen kaupunkiasumisen
"koelaboratorioksi". Kantolan tulevaisuuskuvan laatiminen onnistui
EU-rahoituksella. Normaalisti kaavoitusprosessit olisivat käynnistyneet
yleiskaavan pohjalta, osa-alue kerrallaan. Tällöin
olisi kuitenkin hukattu mahdollisuus laatia alueelle vahva kokonaisvisio.
Vanaja-Kantola on erinomaisesti sijoittunut, maisemallisesti
ja kulttuurisesti omaleimainen monien mahdollisuuksien alue, josta
voi muodostua jopa kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus,
mikäli lähtökohdat osataan oikein hyödyntää.
Alueen kehittämisessä vaaditaan samanaikaisesti
sekä herkkyyttä että rohkeutta, jolloin lopputuloksena
voidaan parhaimmillaan saada aikaan paratiisimainen, uusi urbaani
asumiskonsepti. Osia Vanaja-Kantolasta liitetään
tulevaisuudessa Kansallisen kaupunkipuiston eteläiseen
laajennusosaan. Pilaantuneiden maamassojen puhdistaminen pitäisikin
nähdä paitsi rasitteena, myös lisäarvona
alueelle. Kokonaisvaltaisen käsittelyn kautta maamassojen
puhdistus ohjannee rantavyöhykkeen jalostumista kiinnostavaksi
kokonaisuudeksi erilaisia vesistöaiheita: lähtien
urbaanista ja rohkeasti rakennetusta aina herkkiin kosteikkorantoihin
saakka.
Maaperän puhdistaminen tapahtuisi PIUHA-hankkeen tulosten
pohjalta, jolloin kunnostukset saataisiin toteutettua innovatiivisella,
kokonaisvaltaisella ja siten myös kustannustehokkaalla
tavalla. Jo käynnistyneen hankkeen olemassa olevaa panosta
hyödynnettäisiin täysipainoisesti: PIUHA-hankkeen
hankerahalla rahoitetaan tutkimuksia sekä erilaisia riskiarvioita
ja kunnostusvaihtoehtojen vertailuja. Talousarvioaloitteessa esitetty
määräraha osoitettaisiin kokonaisuudessaan
itse toteutukseen.
Tämä Keski-Euroopassa jo käytössä oleva
toimintatapa olisi pyrittävä saamaan käyttöön
myös Suomessa. Vanaja-Kantola-alue tarjoaa tarkoitukseen
erinomaisen pilottikohteen. Vanaja-Kantola toimisi siis hankkeen
toteutuksen pilottina ja esimerkkikohteena muille vastaaville alueille.
Tämä aloite on tehty yhteistyönä Hämeen
liiton ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa.