TALOUSARVIOALOITE 39/2008 vp

TAA 39/2008 vp - Thomas Blomqvist /r 

Tarkistettu versio 2.0

Suomennos

Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvontaan

Eduskunnalle

Suomessa maanviljelys- ja maatalousseurat antavat viljelijöille ja maaseutuyrittäjille neuvontaa ja suunnitteluapua. Maaseutuneuvontaa Suomessa antavat pääasiassa ruotsinkielinen maaseutuneuvontajärjestö Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF) ja vastaava suomenkielinen järjestö Pro Agria Maaseutukeskusten Liitto.

Maaseuturahoitukseen osoitettavien määrärahojen tarkoituksena on turvata alueellisesti ja sisällöllisesti kattava korkealaatuinen neuvonta, joka luo osaltaan edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko maassa. Ruotsinkielinen neuvonta on tarpeellista vuoden 2009 talousarvioesitykseen sisältyvän kirjauksen toteuttamiseksi. Kirjauksen mukaan valtionavulla turvataan tasokkaan sekä alueellisesti ja sisällöllisesti kattavan neuvonnan tarjonta. Maaseutuneuvonnalla halutaan parantaa maaseutuyrittäjien kilpailukykyä ja tuotteiden ja toiminnan laatua, kehittää ympäristöä ja maaseutua tekemällä mm. viljelysuunnitelmia, monipuolistamalla maaseutuelinkeinoja käsittämään esim. energiatuotannon, maaseutumatkailun ja urakoinnin. Maaseutuyritykset tulevat yhä suuremmiksi, jolloin viljelijän aika ja osaaminen muodostuu rajoitteeksi, minkä vuoksi tuen ja neuvonnan tarve kasvaa. Neuvontajärjestöjen valtionavun edelleen pienentäminen tuntuu tämän vuoksi perusteettomalta.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion tuki valtakunnallista maaseutuneuvontaa harjoittaville yhdistyksille ja yhteisöille on pienentynyt jatkuvasti, mikä jopa vaikeuttaa yhdistysten ja yhteisöjen sopimustenmukaisten palkankorotusten maksamista. Valtion vuoden 2009 talousarvioesityksessä momentille 30.10.50 ehdotetaan 9 840 000 euroa maaseudun elinkeinojen kehittämiseen, mikä on 750 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2008 talousarviossa. Maaseutuneuvontaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen kannalta tämä on kestämätöntä kehitystä.

Aikana, jona maaseutuyrittäjät tekevät yhä enemmän paperitöitä tukihakemusten, lupien ja raportoinnin vuoksi, neuvonnalla on maaseutuyrittäjille mitä suurin merkitys, jotta he pystyisivät vastaamaan viranomaisten yhä kasvaviin vaatimuksiin. Tällöin on myös kohtuullista, että valtio tulee vastaan lisäämällä tällaisen neuvonnan rahoitusta sen vähentämisen sijaan.

Uusi investointituki asettaa suuria vaatimuksia hankkeiden suunnittelulle ja lupien hakemiselle. Vaatimuksena on mm. se, että tukihakemusta koskevat asiakirjat ovat täydellisiä. Tämä tulee johtamaan toimivan ja helposti saatavan neuvonnan tarpeen kasvuun viljelijäkunnan keskuudessa. Neuvonnalla on jopa ratkaiseva rooli joustavalle tukihakemusmenettelylle. Yhdistysten ja yhteisöjen neuvontatoiminnan eri osat ovat erityisen tärkeitä, jotta EU:n Suomen kilpailukyvylle asettamiin haasteisiin voidaan vastata. Tämän vuoksi maatalousneuvonnan rahoitusta onkin vahvistettava ensi vuoden talousarviossa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille  30.10.50 lisäyksenä 800 000 euroa maaseutuneuvonnan kehittämiseen ja turvaamiseen.