TALOUSARVIOALOITE 39/2011 vp

TAA 39/2011 vp - Lars Erik Gästgivars /r ym.

Tarkistettu versio 2.1

Suomennos

Määrärahan osoittaminen Merenkurkun maailmanperinnön kehittämiseen

Eduskunnalle

Suomen ainoa maailmanluonnonperintö Merenkurkun saaristo otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006. Merenkurkun saaristo on kansainvälisesti arvokas alue ja osoittaa ainutlaatuisella tavalla, miten menneiden aikojen jääkaudet ja maan kohoaminen on muovannut suomalaista maisemaa. Kuulumme hyvin ainutlaatuiseen noin 200 luonnonperinnön joukkoon maailmassa, kuten Suuri valliriutta ja Grand Canyon. Merenkurkun saaristo on yhdessä Korkean rannikon kanssa Ruotsin ja Suomen yhteistä maailmanperintöä.

Suomi on ratifioinut Unescon maailmanperintösopimuksen ja sitoutunut näyttämään, hoita-maan ja vaalimaan maailmanperintöä tuleville sukupolville. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa yleisesti maailmanperintöasioista ja ympäristöministeriö maailmanperinnön hallinnosta ja hoidosta. Ympäristöministeriö on delegoinut alueellisen hallinto- ja kehitystoiminnan koordinoinnin Merenkurkun saaristossa Metsähallitukselle.

Vuonna 2009 alueen hoito- ja kehityssuunnitelma valmistui Merenkurkun luonnonperintö-neuvottelukunnan johdolla. Suunnitelma sisältää kuvauksen maailmanperintösopimuksen velvoitteista ja alueen kehittämisen vastuunjaosta valtion ja kuntien välillä. Metsähallitus vastaa alueen hallinnosta, toiminnan koordinoinnista, seurannasta ja raportoinnista Unescolle sekä osittain tiedottamisesta ja infrastruktuurista. Merenkurkkua koskevan tiedon jakamiseksi tarvitaan tiedottamista, opastusta, markkinointia, ja tämä on ajateltu tehtäväksi läheisessä yhteistyössä valtion ja kuntien välillä. Kunnat edellyttävät riittävää valtion perusrahoitusta ennen sitoutumistaan alueen kehittämiseen.

Maailmanperintö aiheuttaa uusia tehtäviä Metsähallitukselle, joka Merenkurkun maailmanperinnön hallinto- ja kehityssuunnitelman mukaan tarvitsee vuosittain noin 300 000 euron määrärahan valtiolta. Lisätalousarviossa myönnettiin 600 000 euroa, ja ympäristöministeriö myönsi 210 000 euroa ns. VILMAT-määrärahoja. Nämä määrärahat on käytetty alueella tapahtuviin investointeihin ja toiminnan käynnistämiseen. Vuoden 2010 talousarviossa eduskunta päätti myöntää 200 000 euroa lisää Metsähallitukselle hallinto- ja kehityssuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen.

Vuoden 2011 talousarvioesityksessä Metsähallitus ei saanut enää varoja nimenomaan maail-manperintöön, mutta eduskunta vähensi Metsähallituksen säästövaatimuksia ja perusteli tämän kansallispuiston ja Merenkurkun maailmanperinnön tarpeilla. Tämän tuloksena Metsähallitus päätti keväällä 2011 palkata maailmanperintökoordinaattorin Merenkurkun saaristoa varten.

Valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä vuodeksi 2012 Metsähallituksen budjetista esitetään vähennettäväksi noin 0,5 miljoonaa euroa. Tämä on selvästi ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jossa ehdotettiin noin 3 miljoonan budjettilisäystä Metsähallitukselle. Vuoden 2012 talousarvioehdotukseen sisältyy varat kansallispuistojen hoitoon, mutta maailmanperintöä ei ole mainittu. Ehdotuksena on, että maailmanperinnön tarvitsemat 300 000 euroa sisällytetään valtion vuoden 2012 talousarvioon ympäristöministeriön hallinnonalalle momentille 35.10.52, jotta koko maakunnan ja Suomen kannalta tärkeän alueen vakaa rahoitus voidaan turvata ja jotta myönteinen kehitys ja yhteistyö alueen kuntien kanssa voi jatkua joustavasti ilman keskeytystä. Merenkurkun saaristo on saanut korkeimman mahdollisen kansainvälisen suojelutason, ja sen edellytetään olevan esimerkkinä kaikille luonnonsuojelualueille ja sillä edellytetään olevan huippuluokan hallinto.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 talousarvioon momentille  35.10.52 lisäyksenä 300 000 euroa Merenkurkun maailmanperinnön kehittämiseen.