TALOUSARVIOALOITE 435/2004
vp
TAA 435/2004
vp - Esa Lahtela /sd
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen velkaneuvonnan
toteuttamiseen Pohjois-Karjalassa
Eduskunnalle
Ainakin Joensuun alueen talous- ja velkaneuvojat ovat
olleet huolestuneita kunnille osoitetuista määrärahoista
talous- ja velkaneuvontaan vuodelle 2005. Määrärahan
suurus on vuoden 2005 talousarvioesityksessä 4 811 000
euroa, kun vuoden 2004 talousarviossa määrärahan
suuruus oli 5 860 000 euroa. Vähennys
on huomattava.
Pohjois-Karjalan alueella on kaksi talousaluetta, joissa asiakkaat
voivat saada talous- ja velka-neuvontaa (Joensuu ja Nurmes). Asukkaita tällä alueella
on yhteensä 169 181 (tieto 1.1.2004). Nyt perusmääräraha
on ollut asukasluvun mukaan 0,73 euroa/asukas, ja lisäksi
on saatu velkasovintokorvausta 0,26 euroa/asukas. Tämä summa
on kattanut koko alueen kustannukset. Lisäksi käytössä on
ollut vielä pieni ns. lisäkorvaus. Laki velvoittaa
valtion järjestämään talous-
ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla Suomessa.
Talous- ja velkaneuvojia alueella on yhteensä neljä,
joista yksi on palkattu määräaikaisesti
nimenomaan näillä velkasovintorahoilla. Velkasovinto-ohjelma
loppuu 31.8.2004, ja tähän ohjelmaan varattua
rahaa ei siis tule vuodelle 2005. Tämä tarkoittaa
sitä, että palkattua henkilökuntaa on
vähennettävä 25 %. Pelkällä perusmäärärahalla
alueemme ei tule selviytymään. Vähintään
velkasovintorahan suuruinen määräraha
peruskorvauksen lisäksi olisi varattava toiminnan tehokkaaseen
jatkamiseen.
Asiakasmäärät ovat vuosi vuodelta
nousseet, vaikka velkajärjestelylain voimaantulon aikoihin,
vuonna 1993, ajateltiin ylivelkaantuneiden henkilöiden
asioiden tulevan hoidetuiksi muutamassa vuodessa. Velkaneuvonta-asiat
ovat tulleet entistä vaativammiksi, ja niissä tarvitaan vankkaa
osaamista ja ammattitaitoa. Käräjäoikeuteen
menevien hakemusten määrä on ollut viime
vuosina myös nousussa, vaikka koko ajan tehdään
myös vapaaehtoisia velkajärjestelyjä sekä velkasovintoja.
Talous- ja velkaneuvontaa työllistävät
edelleenkin vanhat hakemukset lisätilityslaskelmineen ja
maksuohjelman muutoksineen. Myös uuden sukupolven velkaantuminen on
tulevaisuudessa suuri ongelma.
Kuluttajavirasto on kurssittanut "vanhoja" neuvojia sekä myös
uusia velkasovintoprojektiin palkattuja henkilöitä siten,
että ainakin 126 neuvojaa tai toimistotyöntekijää on
osallistunut jatko- ja/tai peruskurssille vuosina 2002—2004.
Onkin välttämätöntä,
että ainakin tämänhetkinen talous- ja
velkaneuvojien määrä pitäisi
pysyttää ennallaan. Koko alue on muuttotappioaluetta,
ja työttömyysaste on maan korkeimpia. Tämä tarkoittaa
sitä, että valtion korvauksetkin tulevat tältä osin
pienenemään. Alueelta lähtevät sellaiset
henkilöt, jotka työllistyvät muualla,
ja heillä ei yleensä ole ollut talousongelmia.
Vastaavasti maakuntaan jäävät useasti
ne henkilöt, joilla on vaikeuksia ja jotka ovat näin
velkaneu-vonnan tarpeessa. Asiakasmäärät
tulevat varmasti tulevaisuudessa tämän vuoksi
kasvamaan.
Laissa talous- ja velkaneuvonnasta edellytetään
myös talousneuvontapalvelujen järjestämistä sekä ylivelkaantumisen
ennaltaehkäisyä. Käytännössä sitä on
ollut hyvin vaikeaa toteuttaa, koska varsinainen velkaneuvonta on
vienyt neuvojien koko työajan. Tämä tulisi
ottaa jollakin tavalla huomioon vuoden 2005 määräraha-asiassa. Eikö ns.
velkasovintorahan suuruinen määräraha voitaisi
lisätä vuoden 2005 talousarvioesitykseen vaikkapa
talousneuvontamäärärahana? Näin turvattaisiin
nykyinen järjestelmä ja resurssit.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon
momentille 32.40.31 lisäyksenä 1 000 000
euroa velkaneuvonnan riittävyyden ja rahoituksen turvaamiseen.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta
2004