TALOUSARVIOALOITE 480/2004 vp

TAA 480/2004 vp - Annika Lapintie /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen kehitysyhteistyöhön

Eduskunnalle

Maailman hyväosainen vähemmistö vaurastuu päivä päivältä ja maailman kasvava köyhien joukko jatkaa elämää jatkuvasti kurjistuvissa olosuhteissa. Suomi ja koko ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan aiemmin. Maailmassa vallitsevaa nälänhätää, epäinhimillisiä elinolosuhteita ja turvattomuutta ei ole pystytty silti poistamaan.

Tekemällä enemmän työtä köyhyyden ja kehitysmaiden muiden vakavien ongelmien vähentämiseksi voimme poistaa maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden poistaminen estää samalla tehokkaasti konflikteja, jotka heikentävät maailmanlaajuista turvallisuutta. Ihmisten eriarvoisuus on pohjimmiltaan se syy, miksi esimerkiksi Sudanin Darfurissa ja Irakissa taistellaan ja miksi terrori-iskuja tehdään. Köyhyyden vähentämisellä on suorat vaikutukset paitsi kehitysmaiden kansalaisten ihmisoikeuksien toteutumiseen, myös teollisuusmaiden kansalaisten turvallisuuteen, ympäristön tilaan, kaupankäynnin mahdollisuuksiin sekä globalisaation etenemiseen.

Koulutuksen lisääminen on tärkein keino, jolla voidaan vaikuttaa maailman ihmisiä jakavaan eriarvoisuuteen. Suomen on työskenneltävä aktiivisesti yhdessä muiden EU-maiden kanssa inhimillisempien elinolosuhteiden puolesta kaikkialle maailmaan. Tekemällä työtä globaalin hyvinvoinnin eteen voimme samalla estää pakolaisvirtoja, huumeongelmia, HIV:n ja AIDSin leviämistä ja kansainvälistä rikollisuutta sekä puuttua kansainvälisen terrorismin syihin. On koko Euroopan unionin velvollisuus huolehtia siitä, että tuleville sukupolville on luotavissa nykyistä oikeudenmukaisempi ja turvallisempi maailma. Lisäksi Suomessa on yleisen mielipiteen laaja tuki kehitysyhteistyön kasvattamiselle (STT, helmikuu 2003) sekä kattava poliittisten puolueiden kannatus ja yhteisymmärrys.

Talousarvioesityksessä vuodelle 2005 hallitus sanoo, että sen tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä, ottaen kuitenkin huomioon yleinen talouskehitys. Kehitysyhteistyön arvioidaan olevan tässä talousarvioesityksesä noin 0,39 prosenttia BKTL:sta. Hallituksen maaliskuussa 2004 tekemän kehyspäätöksen perusteella Suomen julkisen kehitysyhteistyön määrärahat tulevat vastaamaan tällä hetkellä käytössä olevien BKTL-ennusteiden mukaan noin 0,41 prosenttia BKTL:sta vuonna 2006 sekä noin 0,44 prosenttia vuonna 2007. Nykyinen aikataulu siirtää ison osan Suomen määrärahakasvusta seuraavan hallituksen vastuulle.

Tässä, kuten edellisenkin vuoden budjetissa, hallitus puhuu kauniilla sanoilla kehitysyhteistyömäärärahojen puolesta, mutta teot ovat toista maata. Hallituksen valitsemalla rahoituksella 0,7 prosentin tavoitteeseen ei päästä tämän vuosikymmenen kuluessa. Hallituksen maaliskuussa 2003 hyväksymä kehys vuosille 2005—2008 pysäyttää kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun vuoden 2007 jälkeen samalle tasolle.

Vähentämällä ja lykkäämällä puolustusvoimien hankintamenoja vuosina 2005—2010 yhteensä 100 milj. eurolla voimme osoittaa rahat suoraan kehitysyhteistyöhön. Vuoden 2005 budjetissa se tarkoittaisi 10 milj. euroa. Euroopassa ei ole näköpiirissä sellaista sotilaallista uhkaa, miksi puolustusvoimien hankintamenoja ei voitaisi pienentää. Sen sijaan kehitysyhteistyöhön panostaminen on välttämätöntä.

Kehitysyhteistyön lisäksi Suomen tulee pyrkiä myös maailmankaupassa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökulmasta tasapainoisempiin ratkaisuihin. Näin Suomi osallistuu yhdessä muiden EU-maiden kanssa maailman epävakauden ja turvallisuusuhkien poistamiseen tehokkaammin kuin se onnistuu Suomen puolustusvoimien lisävarustamisella.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille  24.30.66 lisäyksenä 10 000 000 euroa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamiseen.