Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuen momentin määrärahaa käytetään päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta säädetyn lain mukaisten tukien maksamiseen.  

Hallituskaudella 2011—2015 päästökauppaoikeuksien huutokauppa kohdennettiin Suomen kehitysyhteis- ja ilmastotyön rahoitukseen, ja menettely sai myönteistä kansainvälistä huomiota. Hallitus haluaa nyt sen sijaan kohdentaa päästökaupan tuotot energiaintensiiviselle teollisuudelle. Näin siitä huolimatta, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus lyttäsi työ- ja elinkeinoministeriön muutokset päästökauppaa koskevaan lakiin. VATT on myös tehnyt selvityksen energiaverotukien kielteisistä vaikutuksista. Nyt hallitus haluaa hallitusohjelman mukaisesti rahoittaa tuen päästökauppaoikeuksien huutokauppatuloilla.  

Momenttia perustellaan mm. sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamistavoitteella. Myös tästä VATT on todennut, että se ei pidä paikkaansa, koska yritysten kilpailukyvyn ei ole osoitettu olevan riippuvainen energiaverotuista, ja että nämä tuet ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.  

Se, että hallitus siirtää tulot Suomen kehitysyhteis- ja ilmastotyöstä, vahingoittaa Suomen kansainvälistä mainetta, koska päätämme sen sijaan tukea teollisuutta, joka on suurin energiankuluttaja. Suomi-kuva kärsii kehitysyhteistyön suurista leikkauksista ja siitä, että Suomi Pariisin sopimuksen hyväksymisen jälkeen ryhtyy toimenpiteisiin, jotka eivät edistä ilmastopolitiikkamme.  

Haluamme Suomen olevan vahva ja luotettava kansainvälinen toimija sekä kansainvälisessä kehitysyhteistyössä että ilmastopolitiikassa. Ainoastaan pitkän aikavälin yhteisillä toimenpiteillä voimme ennaltaehkäistä globaaleja levottomuuksia tulevaisuudessa ja parantaa ihmisten arkipäivää ja elinympäristöämme. Tämän vuoksi haluamme kohdentaa päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaationtuen toisin kuin hallitus tekee.