Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 721/2004 vp - Leena Rauhala /kd
Tarkistettu versio 2.0
Pitkäaikaistyöttömistä miltei 60 prosenttia elää peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Tämän taso on kuitenkin niin matala, että se ei anna minimitoimeentuloa noin 37 prosentille pitkäaikaistyöttömistä, ja siksi he joutuvat hakemaan toimeentulon täydennystä viimesijaisesta kunnan toimeentulotuesta. Pitkäaikaistyöttömät muodostavatkin miltei puolet kaikista toimeentulotuen saajista. Tämä tilanne ei ole tyydyttävä työttömien eikä sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta.
Korottamalla peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 1,5 eurolla ja tarkistamalla asumistuen enimmäismäärän tuloraja näin korotetun työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle yksin asuvan kohdalla saadaan reilu kolmannes nykyisin toimeentulotukea saavista kotitalouksista pois tuen piiristä. Näin lievitetään kuntien sosiaalitoimen työpaineita ja siirretään heidän työpanostaan hakemuskäsittelyistä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön. Näin luodaan tilaa sosiaalityön ydinalueille — aktiiviselle sosiaalityölle; sosiaaliseen kuntoutumiseen ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tämän päivän sosiaalityön haasteet ja tarpeet ovat siellä.
Tämän lakialoitteen julkisiin menoihin kohdistuva nettolisäys yhdessä ehdotettujen asumistukea koskevien muutosten kanssa olisi vuositasolla noin 47 milj. euroa Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin laskelmien mukaan. Työmarkkinatuen korotuksen osuus tästä on n. 35 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saataisiin siis vähennettyä sosiaalitoimen byrokratiaa ja työttömien turhaa toimeentuloasiakkuutta sekä lisää resursseja kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön, johon tarvetta on entistä enemmän lisääntyneiden sosiaalisten vaikeuksien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeuksien vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 34.06.52 lisäyksenä 35 000 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseen 1,5 eurolla ja sosiaalityön työpanoksen siirtämiseen hakemuskäsittelystä kuntouttavaan ja ennalta ehkäisevään sosiaalityöhön.
Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2004