Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 906/2008 vp - Jacob Söderman /sd
Tarkistettu versio 2.0
Venäjänkieliset ovat suomen- ja ruotsinkielisten jälkeen maamme suurin vieraskielinen väestöryhmä. Vuonna 2006 Suomessa asui yhteensä lähes 40 000 äidinkielenään venäjää puhuvaa henkilöä. Venäjänkielisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa kaipaa kuitenkin parannuksia, jotta väestöryhmän kieli, kulttuuri ja uskonto säilyvät elinvoimaisina. Myös venäjänkielisten mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sen tasa-arvoisina jäseninä on tuettava.
Tiedonvälityksellä on venäjänkielisen vähemmistön aseman parantamisessa keskeinen rooli. Suomessa ei ilmesty tällä hetkellä venäjänkielistä viikkolehteä. Se lopetettiin keväällä taloudellisista syistä. Lehdessä käsiteltiin Suomen uutisia ja maailman tapahtumia, esiteltiin Suomen ja Venäjän tv-ohjelmien tarjontaa sekä kerrottiin eri kaupunkien kulttuuritapahtumista. Nyt maamme venäjänkielisille suunnattu lehti ilmestyy kerran kuussa ja toinen, lähinnä matkailijoille tarkoitettu lehti, vain muutaman kerran vuodessa koeluontoisesti. Venäjänkielisten yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi maassamme on venäjänkielisen viikkolehden toimintaa tuettava jatkossa valtion budjetista.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2009 talousarvioon momentille 31.40.42 lisäyksenä 400 000 euroa venäjänkielisen viikkolehden julkaisemiseen, jotta maamme kolmanneksi suurimmalla vieraskielisellä väestöryhmällä on nykyistä paremmat mahdollisuudet osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan sen tasa-arvoisina jäseninä.
Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008