TALOUSARVIOALOITE 937/2004 vp

TAA 937/2004 vp - Jutta Urpilainen /sd ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen

Eduskunnalle

Suomessa on ylivuosisatainen vahva kansalaisjärjestöperinne. Valtio ja kunnat ovat järjestelmällisesti tukeneet taloudellisesti merkittävää osaa kansalaisjärjestökentästä.

Sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja urheilualan järjestöt saavat Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen kautta varsin säännöllisen ja vakaanakin pidettävän tuen.

Maallemme tärkeätä kansainvälistä työtä tekevää järjestökenttää tuetaan paljolti valtion budjetista. Mm. STETE (Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) saa toimintaansa tukea pääsääntöisesti ulkoministeriön momentilta. Laaja rauhanjärjestökenttä puolestaan saa toiminta-avustuksensa opetusministeriön kulttuuribudjetista, josta vuonna 2004 myönnettiin tukea kaikkiaan 27 rauhanjärjestölle määrärahan ollessa kuitenkin vain 420 000 euroa.

1990-luvun taloudellisessa taantumassa järjestöjen tukia supistettiin, rauhanjärjestöjen valtionapuja vähennettiin kerralla peräti 70 % vuoden 1992 budjetissa. Vaikka pariin otteeseen on pieniä korotuksia tuon dramaattisen leikkauksen jälkeen saatu, ei niin kutsuttujen rauhanrahojen tasoa ole saatu nostettua takaisin kohtuulliselle tasolle, sellaiselle, joka takaisi pitkäjännitteisen rauhantyön jatkumisen moninaisessa rauhanjärjestökentässä.

Näiden järjestöjen työ kattaa paitsi yleisen aseidenriisunnan edistämisen sekä joukkotuhoaseiden ja pienaseiden vastaisen kansainvälisen toiminnan myös ihmisoikeuksien, taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta tapahtuvan työn. Niillä on ollut myös suuri merkitys kokonaisen sukupolven, kohta jo toisenkin, kouluttamisessa järjestelmällisesti tukemaan väkivallatonta toimintaa ja omaksumaan sille myötämielisen maailmankatsomuksen. Järjestöjen julkaisutoiminta ja myös kansainvälinen verkosto- ja kokoustoiminta on ollut mittavaa.

Järjestöt ovat tukeneet rauhanomaista ulkopolitiikkaa varsin vahvasti ja johdonmukaisesti sekä olleet aktiivisia edistämään konfliktien ennaltaehkäisyä ja siviilikriisinhallinta-ajattelua maassamme ja maailmalla.

Rauhanjärjestöissä tiedostetaan toiminnan ja toimintatapojen uusiutumisen tarve ja halutaan niitä kehittää, kuitenkaan luopumatta omasta, kullekin järjestölle ominaisesta perustoiminnasta, johon nykyisilläkään resursseilla ei ole riittävästi mahdollisuuksia. Siksi rauhanjärjestöjen avustusta on lisättävä olennaisesti. Samassa yhteydessä olisi irrotettava maamme ainoan Itämerikeskuksen taustayhteisön, Itämerikeskussäätiön, rahoitus rauhantyön rahoituksesta erilliseksi rahoitukseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille  29.90.50 lisäyksenä 200 000 euroa rauhantyön edistämiseen.