Ehdotus

Komissio julkaisi heinäkuussa 2005 kolmannen luonnoksen alueellisia valtiontukia koskeviksi suuntaviivoiksi vuosille 2007—2013. Valtioneuvosto on tämän vuoksi täsmentänyt joulukuussa 2004 julkaistun keskusteluasiakirjan perusteella muodostamaansa kantaa.

Valtioneuvoston 22.9.2005 päivätty jatkokirjelmä sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen komission tiedonantoluonnoksesta.

Valtioneuvoston kanta

1. Harvan asutuksen 87.3.c-alue / tukikelpoisuuden määrittelykriteerit

Valtioneuvosto on pääosin tyytyväinen komission esitykseen aluetukikelpoisten alueiden määrittelystä. Komission esitys antaa jäsenmaille riittävästi harkintavaltaa aluetukikelpoisten alueiden valinnassa.

Valtioneuvosto katsoo kuitenkin edelleen, että harvan asutuksen (väestötiheys < 12,5 as/km²) määrittelytasona tulisi olla joko NUTS II tai NUTS III -taso siten, etä jäsenvaltio voisi päättää, kumpaa tasoa sovelletaan. Väestötiheys tulisi laskea suhteessa alueiden kokonaispinta-alaan, ei maapinta-alaan.

Jotta paikalliset erityisolosuhteet tukialueiden määrittelyssä voitaisiin ottaa paremmin huomioon, valtioneuvosto esittää, että kohdan 27 soveltamiskriteeriä eli 20 000 asukkaan vähimmäispeittoa pienennetään esimerkiksi 15 000 asukkaaseen.

2. Toimintatuet

Valtioneuvosto kannattaa komission esitystä toimintatuiksi.

3. Korotettu investointituen tuki-intensitetti vähiten asutuilla alueilla

Valtioneuvosto uudistaa Suomen aiemman kannan, jonka mukaisesti vähiten asutuilla alueilla tulisi olla mahdollista myöntää myös investointitukea korotetulla tukitasolla (esim. 10 %-yksikön bonus) suhteessa harvaanasutun c-alueen yleiseen tukitasoon.

4. Muita Suomen yksityiskohtaisia linjauksia aluetukisuuntaviivojen uudistamisesta

Valtioneuvosto kannattaa komission esitystä uudesta tukimuodosta käynnistysvaiheen pienyrityksille. Esityksessä on erityisesti merkillepantavaa se, että ensimmäistä kertaa otettaisiin käyttöön pelkän tuki-intensiteetin lisäksi myös euromääräinen tukikatto yritystasolla.

Komission esityksessä hyväksyttävien kustannusten kirjo on hyvin laaja ulottuen myös toimintatuen tyyppisiin kustannuksiin. Esitetty melko alhainen tuki-intensiteetti vähentäisi riskiä kilpailunvääristymistä.

Valtioneuvosto katsoo lisäksi, että tukea tulisi voida myöntää myös tukikelpoisten alueiden ulkopuolella. Tällöin olisi loogista, että sekä tuki-intensiteetti että tuen enimmäismäärä olisi tukialueilla jonkin verran muita alueita korkeampi.

Valtioneuvosto uudistaa Suomen aiemman kannan, jonka mukaisesti suuryrityksille kohdistettava investointituki tulisi rajata esimerkiksi 30 %:iin aluetuen kokonaismäärästä jäsenvaltiotasolla. Esitys on linjassa Tukholman ja Barcelonan neuvoston tavoitteiden kanssa eniten kilpailua vääristävien tukien määrän vähentämiseksi. Valtioneuvosto kannattaa myös sitä, että "monialaiset puitteet suurista investointihankkeista" sisällytetään tulevaan aluetuen suuntaviivasääntöön. Sääntöä voitaisiin jopa tiukentaa siten, että investointituelle asetettaisiin hankekohtainen euromääräinen maksimimäärä.

Samoin valtioneuvosto esittää edelleen, että nykyisille 87.3.a-alueen mukaisille tuleville c-alueille olisi nykysäännön mukainen toimintatuki voimassa viiden vuoden siirtymäkauden ajan. Toimintatuki olisi perusteltu siirtymäkauden järjestely alueen sopeutuessa uuteen tilanteeseen.

Valtioneuvosto tukee aluetuen ryhmäpoikkeussäännön käyttöönottamista. Komission esitys on perusteltu hallinnollisten menettelyjen keventämiseksi tilanteissa, joissa kilpailun vääristymän uhka on vähäinen. Esimerkiksi kuljetustoiminnan kuljetustuki vähän kilpailua vääristävänä tukimuotona tulisi sisällyttää ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan. Valtioneuvosto uudistaa kuitenkin Suomen kannan siitä, että komission esitys tilapäistuesta (4. kategoria) jäisi ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Samoin bruttointensiteetin käyttö nykyisen netto-käsitteen sijaan on perusteltua.