Perustelut

Talousvaliokunta on aiemmissa ehdotuksista antamissaan lausunnoissa käsitellyt seikkaperäisesti sekä ilmasto- ja energiapaketin kokonaisuutta että yksittäisiä ehdotuksia. Talousvaliokunta uudistaa aiemmin lausutun painottaen erityisesti järjestelyn kustannustehokkuuteen liittyviä kysymyksiä. Kansainvälinen taloustilanne huomioon ottaen on entistäkin tärkeämpää, että uusi sääntely on omiaan edistämään markkinaehtoisia ratkaisuja ja että se sisältää joustoelementtejä päästövähennysten aikaansaamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Valiokunta kiinnittää jäljempänä huomiota yksittäisiin, valtioneuvoston esillenostamiin, kysymyksiin.

Uusiutuvan energian käyttöä koskevan RES-direktiiviehdotuksen (U 7/2008 vp) Suomelle asettamat tavoitteet ovat muodostumassa entistäkin haasteellisemmiksi metsäteollisuuden tuotannon supistumisen myötä. Valtioneuvoston tapaan talousvaliokunta painottaa ehdotukseen sisältyvän force majeure -lausekkeen tärkeyttä. Varmuutta lausekkeen soveltamisalasta ei kuitenkaan vielä ole. Näitä keskusteluja on aiheellista edelleen jatkaa.

Suomelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on myös erittäin tärkeää, että kestävyyskriteerien osalta löydetään Suomen talousmetsien asianmukaisen hyödyntämisen mahdollistavat selkeät ja helposti todennettavat määritelmät.

Valtioneuvosto esittää, että sekä taakanjakoon (U 8/2008 vp) että päästökauppaan (U 9/2008 vp) liittyvien esitysten osalta siirtyminen tiukempaan (-30 %) päästövähennystavoitteeseen tarpahtuisi kansainvälisen sopimuksen ratifioinnin jälkeen komitologiamenettelyä noudattaen. Valtioneuvosto toteaa, että näin voidaan varmistaa EU:n sisäisten taakanjaon periaatteiden ja kriteerien pysyminen ennallaan. Talousvaliokunta olettaa, että korkeampaa päästövähennystavoitetta on tarkoitus ryhtyä soveltamaan samanaikaisesti muiden kansainväliseen ilmastosopimukseen liittyneiden maiden kanssa. Suomen kantaa harkittaessa on aiheellista kuitenkin ottaa huomioon myös tilanne, jossa joudutaan mahdollisesti arvioimaan, vastaako EU:n tiukentuva päästövähennystavoite kilpailijamaille tulevaa velvoitetta. Komitologiamenettely ei sovellu tämänkaltaisen harkinnan tekemiseen.

Talousvaliokunta pitää hyvänä, että päästökauppaa koskevan ehdotuksen osalta Euroopan parlamentin valiokuntakäsittelyssä Suomelle erittäin tärkeät päästökaupan viitevuotta ja teollisuustuotantoprosessin yhteydessä tuotettua sähköä koskevat kannat ovat myötäilleet Suomen esittämää linjaa. Näiltä osin tehtävien ratkaisujen taloudellista merkittävyyttä kuvaa, että mikäli vuosi 2005 valittaisiin komission esittämällä tavalla ainoaksi viitevuodeksi, edellyttäisi se terästeollisuudelta päästöjen vähentämistä 45 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Prosessisähkön merkitystä puolestaan kuvaa se, että metsäteollisuudessa noin 80 prosenttia päästöistä syntyy prosessien yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta. Vastaavasti malmipohjaisessa teräksenvalmistuksessa prosessikaasujen osuus on lähes puolet terästehtaan kokonaispäästöistä. Luvut osoittavat, ettei ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen näille sektoreille riitä turvaamaan kansainvälistä kilpailuasemaa, mikäli laitokset joutuvat kuitenkin hankkimaan päästöoikeudet sähköntuotannosta aiheutuville päästöille. Perusoletuksena luonnollisesti on, että Suomen keskeiset energiaintensiiviset teollisuudenalat pääsevät ilmaisjaon piiriin. Valitettavaa on, ettei tästä ole vielä varmuutta vaan direktiiviesitysten osalta pyritään etenemään jo ennen tietoa ratkaisuista näinkin keskeisiin kysymyksiin.