Yleistä

Lausunnossaan talousvaliokunta ottaa kantaa niihin valtioneuvoston E-kirjelmässä esille tuotuihin näkökohtiin Pariisin sopimuksen jatko- ja täytäntöönpanotoimista, joilla on erityistä merkitystä valiokunnan toimialalla. Valtioneuvoston kantaan yhtyen valiokunta pitää komission tiedonannossa esitettyjä näkemyksiä sopimuksen EU-tason täytäntöönpanotoimista kannatettavina, joskin vielä varsin alustavalla ja yleisellä tasolla ilmaistuina. Valiokunta tulee ottamaan täytäntöönpanotoimien yksityiskohtiin kantaa valtioneuvoston asiaa koskevien erillisten esitysten pohjalta ja esittää tässä lausunnossaan vain joitain yleisiä näkökohtia sopimuksen toimeenpanon jatkovalmistelusta ja Suomelle tärkeistä kysymyksistä.  

Sopimuksen merkityksestä ja toimeenpanosta

Talousvaliokunta katsoo, että Pariisin sopimus on merkittävä edistysaskel kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Sopimus on ensimmäinen ilmastonmuutosta koskeva monenvälinen sopimus, joka sisältää velvoitteita kaikille osapuolille, ja sen täysimääräinen toimeenpano maailmanlaajuisesti on tärkeätä niin ilmastonmuutoksen hillinnän kuin Suomen ja EU:n kilpailukyvyn ja kestävän kasvun näkökulmasta.  

Talousvaliokunta toteaa, että Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden celsiusasteen ja tavoite pyrkiä toimiin, joilla rajoitetaan lämpeneminen 1,5 asteeseen, vaatii nopeita, kustannustehokkaita ja maailmanlaajuisia päästövähennystoimia. Valiokunta katsoo, että Suomen tulisi osana EU:ta varmistaa sopimuksen toimeenpanon riittävä kunnianhimo ja tasapuolisuus globaalilla tasolla. Valiokunta painottaa, että EU:n toimet yksissään eivät ole riittäviä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, vaan tarvitaan globaalia sitoutumista, jossa kaikki suurimmat saastuttajat ovat mukana. Vain kattava ilmastosopimus, jossa kaikki toimijat tosiasiallisesti vähentävät yhtäläisesti päästöjä, johtaa vähäpäästöisen ja ilmastonmuutoksen kannalta kestävän talouden saavuttamiseen ja tasoittaa yritysten kilpailuolosuhteita maailmanlaajuisesti. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että EU jatkaa aktiivista ilmastodiplomatiaa sopimuksen täysimääräiseksi toimeenpanemiseksi, kansallisten panosten toteuttamiseksi ja sitoumuksien muuttamiseksi konkreettisiksi toimenpiteiksi.  

Talousvaliokunta pitää viiden vuoden välein tehtävää tapahtuneen kehityksen arvioimista, päästövähennysten edistymistä ja päästötavoitteiden uudelleentarkastelua koskevaa mekanismia tärkeänä osana Pariisin sopimusta. Asiantuntijakuulemisissa on esitetty arvioita siitä, että toistaiseksi annetut sitoumukset eivät riitä sopimuksen alle kahden asteen tavoitteen saavuttamiseen. Asiantuntijakuulemisissa on myös korostettu tarvetta huolehtia siitä, että sopimukseen nyt sitoutuneet maat pitävät lupauksensa myös jatkossa ja toimeenpanevat ne kansallisin toimin. Asiantuntijakuulemisissa on lisäksi tuotu toisaalta esille näkemyksiä siitä, että erityisesti G20-maiden olisi välttämätöntä kiriä omia päästötavoitteitaan kohti EU:n tasoa, jotta kuilu EU:n ja muun maailman ilmastotoimien välillä ei entisestään kasva, ja toisaalta siitä, että EU:n nykyiset vuotta 2030 koskevat lyhyen aikavälin tavoitteet eivät välttämättä toimi riittävän vahvoina kannustimina yrityksille toteuttaa vähähiilistä teknologiaa koskevia investointeja etupainotteisesti. Valtioneuvoston tavoin valiokunta pitääkin tärkeänä, että sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla käynnistetään hyvissä ajoin valmistautuminen Pariisissa vuodelle 2018 sovittuun dialogiin päästövähennysten kokonaistasosta ja osallistutaan aktiivisesti myös Pariisin sopimuksen toimeenpanon säännöistä käytävään keskusteluun. 

Talousvaliokunta painottaa, että sopimuksen onnistunut toimeenpano edellyttää läpinäkyvyys- ja laskentasääntöjen kehittämistä, jotta nykyistä paremmin voitaisiin vertailla yhteismitallisesti keskenään kansallisia lähtötasoja ja päästövähennyssitoumuksia, sitoumusten perusteella toteutettuja toimia sekä niiden laatua. Samanaikaisesti on tärkeätä laajentaa ilmastorahoituspohjaa, luopua fossiilisten polttoaineiden tukemisesta ja edistää hiilipäästöjen hinnoittelua. Valiokunta on aikaisemmissa yhteyksissä arvioinut, että EU:n tulisi ennakolta varautua siihen, että eri maiden päästövähennysjärjestelmiä pyritään tulevaisuudessa kytkemään toisiinsa ja yhtenäistämään  (TaVL 8/2015 vp). 

Kasvupotentiaalin hyödyntäminen

Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn arvioon siitä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja avaa vientimahdollisuuksia suomalaiselle cleantechille, biotaloudelle, innovatiivisille energiaratkaisuille ja muille ilmastomyönteisille vihreän talouden ratkaisuille. Sopimuksella tavoiteltu muutos kohti vähähiilistä taloutta luo markkinoita kyseisille teknologioille ja niiden ympärillä olevalle palvelutoiminnalle.  

Talousvaliokunta katsoo, että kansalliset varsin korkeat uusiutuvan energian, puhtaan teknologian, energiatehokkuuden ja biotalouden tavoitteet asemoivat Suomea hyvin Pariisin sopimuksen mukaiseen toimintaympäristöön ja luovat pohjaa suomalaisten yrityksien vientimahdollisuuksille. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että alan alati kiristyvä globaali kilpailutilanne otetaan nykyistä paremmin huomioon kansallisesti ja EU-tasolla ja varmistetaan, että yrityksillä on riittävät kannustimet liiketoiminnalle, investoinneille ja kansainvälistymiselle. Samoin edellytyksenä on, että panostamista osaamiseen ja teknologian kehittämiseen jatketaan. Valiokunta arvio myös, että cleantech-ratkaisujen edistäminen julkisissa hankinnoissa on nähtävä osana tätä kokonaisuutta kannustimena ja referenssinä uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. 

Ilmasto- ja energiapolitiikan sääntelypuitteet

Valtioneuvoston tavoin talousvaliokunta katsoo, että EU:n sisällä on ripeästi jatkettava vuoden 2030 ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komissio valmistelee parhaillaan useita Pariisin sopimuksen toimeenpanoon kytköksissä olevia lainsäädäntöehdotuksia. Näistä Suomen kannalta keskeisimpinä on pidettävä ehdotusta taakanjakopäätöksestä päästökauppasektorin ulkopuolella sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF). Komissio on myös ilmoittanut valmistelevansa esityksiä, joilla se pyrkii edistämään EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa uusiutuvan energian alalla.  

Talousvaliokunta tulee ottamaan näihin kysymyksiin erikseen kantaa valtioneuvoston esityksien pohjalta ja arvioimaan esityksiä sekä Pariisin sopimuksen että kansallisen tavoitteenasettelun kannalta. Valiokunta uudistaa kuitenkin jo tässä yhteydessä näkemyksensä siitä, että päästökaupan ulkopuolista sektoria koskeva taakanjako tulee toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti (TaVL 10/2014 vp) ja oikeudenmukaisesti jäsenmaiden erilaiset lähtötasot huomioiden. Komission esityksessä siitä, miten maankäyttösektori sisällytetään osaksi päästövähennyskehikkoa, on puolestaan varmistettava, että hiilinielujen laskentasäännöt ovat Suomelle oikeudenmukaisia niin, että ne eivät muutu laskennallisiksi päästölähteiksi. Valiokunta painottaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää valtioneuvostolta aktiivista vaikuttamistyötä kansallisten intressiemme turvaamiseksi. 

Jo käsittelyssä olevan päästökauppadirektiivin muutosehdotuksen osalta talousvaliokunta uudistaa lausunnossaan (TaVL 8/2015 vp) esittämänsä ja katsoo, että oikein toimiessaan päästökaupan tulisi kyetä ohjaamaan päästöjen vähentämistä ja uusiutuvan energian lisäämistä. Valiokunta pitää päästökaupan hiilivuotosääntöjen uudistamista Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeisenä kysymyksenä ja katsoo, että hiilivuotosääntöjen tulisi turvata osaltaan energiaintensiivisen vientiteollisuutemme tasapuolisia kilpailuolosuhteita.  

Lopuksi talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenvaltioiden erilaiset sähkön hinnan noususta johtuvat epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmät tai niiden puuttuminen ovat johtaneet EU:n sisällä kilpailutilanteen vääristymiseen eri maiden energiaintensiivisen teollisuuden välillä. Valiokunta muistuttaa, että Suomen sähköintensiivisten teollisuudenalojen osuus kansantuotteesta on EU-maiden suurin, ja kiirehtii päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmän käyttöönottoa hallitusohjelman mukaisesti.