Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Ehdotuksen tavoitteena on varmistaa väestön toimeentulolle tai elinkeinoelämän toimivuudelle ja huoltovarmuudelle keskeisten kuljetusten riittävä vakuutusturva valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai väestön toimeentuloa ja talouselämän toimintaa vakavasti vaarantavissa normaaliolojen häiriötilanteissa. Lisäksi ehdotuksen tavoitteena on ottaa lainsäädännössä huomioon kaupan ja kuljetusten kansainvälistyminen ja yhdenmukaistaa eri valtioissa kotipaikkaa pitävien vakuutustakuun hakijoiden asema. 

Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta (408/2007) sisältää säännökset valtioneuvoston oikeudesta antaa poikkeusoloissa tai vakavissa normaaliolojen häiriötilanteissa takuu vakuutuslaitoksen myöntämälle vahinkovakuutukselle. Voimassa oleva laki on vuodelta 2007. Sitä ei ole koskaan sovellettu. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia poikkeusolojen vakuutustakuusta (408/2007). Laki tuli voimaan vuonna 2007, minkä jälkeen sekä Suomen turvallisuusympäristön muutos, kaupan ja kuljetusten kansainvälistyminen että muihin lakeihin tehdyt muutokset ovat aiheuttaneet tarpeen uudistaa poikkeusolojen vakuutustakuuta koskeva lainsäädäntö. 

Ehdotuksessa selkiytetään poikkeusolojen vakuutustakuisiin liittyviä menettelyjä ja täsmennetään vakuutustakuun kestoa. Laista poistettaisiin kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden välinen erottelu. Vakuutustakuuseen perustuvan vaatimuksen esittäminen ehdotetaan annettavaksi sosiaali- ja terveysministeriölle, joka tekee myös päätöksen vakuutustakuun perusteella tehtävästä suorituksesta. Ehdotuksessa myös selkeytetään säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnon päätettäviksi kuuluvista asioista. Lisäksi Valtiokonttorille ehdotetaan poikkeusolojen vakuutustakuisiin liittyviä tehtäviä. 

Talousvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita perusteltuina ja puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin. 

Keskeisten ehdotusten arviointia

Harkinta Suomen kansainvälisen aseman perusteella

Ehdotuksen 4 a §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi evätä poikkeusolojen vakuutustakuun perusteella tehtävän suorituksen, jos suorituksella olisi mahdollisia haitallisia vaikutuksia Suomen kansainväliseen asemaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Esimerkkinä hallituksen esityksessä tuodaan esiin tilanne, jossa vakuutustakuu rikkoo jonkin EU:n tai Suomen kanssa samansuuntaiseen pakotepolitiikkaan osallistuvan kolmannen maan asettamia pakotteita. EU:n pakoteasetukset ja YK:n turvallisuusneuvoston pakotteet ovat suoraan Suomea velvoittavia, mutta kolmansien maiden pakotesääntely ei suoraan sido Suomea. 

Lähes kaikissa asiantuntijalausunnoissa ehdotusta pidetään perusteltuna ja tärkeänä, koska säännös mahdollistaa sen, että kolmansien maiden pakotteet voidaan ottaa huomioon, kun tilannekohtaisesti arvioidaan mahdollisuutta evätä vakuutustakuun perusteella tehtävä suoritus, jos suorituksella on mahdollisia haitallisia vaikutuksia Suomen kansainväliseen asemaan. 

Yhdessä asiantuntijalausunnossa jälkikäteistä puuttumista vakuutusyhtiölle myönnettyyn takuuseen pidetään tarpeettomana ja lain toimivuutta vaarantavana. Perusteluina on todettu, että vakuutusyhtiöillä on lakisääteinen velvollisuus noudattaa pakotelainsäädäntöä, ja säännös todennäköisesti vähentää vakuutusyhtiöiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia osallistua poikkeusolojen vakuutustakuujärjestelyihin. 

Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja toteaa, että vaikka säännöksen keskeinen tarkoitus on turvata pakotesääntelyn noudattaminen, poikkeusolojen aikana voi ilmetä myös muita yksittäisiä tilanteita, joissa vakuutustakuuta koskevan suorituksen epääminen on perusteltua.  

Huoltovarmuus

Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus on riippuvainen kuljetuksista. Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi olennaista on erityisesti välttämättömien merikuljetusten turvaaminen. Kaikista Suomeen saapuvista ja sieltä lähtevistä tavaroista noin 90 prosenttia kuljetetaan meritse. Kansainvälisen vakavan kriisin tilanteessa kauppamerenkulku voi Suomen osalta häiriintyä. Tällaisessa tilanteessa vakuutusmaksut voisivat nousta kohtuuttomiksi tai vakuutuksia ei välttämättä olisi lainkaan saatavilla. Tämä heijastuisi nopeasti yhteiskunnan toimintaan.  

Asiantuntijalausunnoissa ehdotusta on pidetty huoltovarmuuden kannalta perusteltuna. Lisäksi on korostettu sitä seikkaa, että vakuutustakuuta tarvitaan poikkeusoloissa tai vakavassa häiriötilanteessa mahdollisesti hyvin nopealla aikataululla varsinkin, jos kansainvälinen toimintaympäristö on epävakaa. Tämän takia poikkeusolojen vakuutustakuuseen liittyviä menettelyjä tulisi jatkossa arvioida tarkemmin haku- ja käsittelyaikojen näkökulmasta. Lisäksi todetaan, että poikkeusolojen vakuutustakuuta koskevaa lainsäädäntöä tulisi edelleen kehittää ja yhteensovittaa se paremmin valmiuslain säännösten kanssa. Talousvaliokunta yhtyy edellä esitettyihin huomioihin ja katsoo, että poikkeusolojen vakuutustakuuta koskeva sääntely on välttämätöntä huolellisesti yhteensovittaa valmiuslain säännösten kanssa. 

EU:n valtiontukivalvonnan huomioiminen

Talousvaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset voivat olla merkityksellisiä EU:n valtiontukivalvonnan näkökulmasta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen mukaiset ehdotukset valtiontukinäkökulmasta ovat parhaillaan komission arvioitavina. Talousvaliokunta korostaa, että niin kauan kuin komission hyväksyntää poikkeusolojen vakuutustakuuta koskevasta järjestelmästä ei ole, tukea myöntävän viranomaisen on ennen kunkin vakuutustakuun myöntämistä varmistettava, että toimenpide on EU:n valtiontukisääntöjen mukainen. 

Kokoavat huomiot

Talousvaliokunta pitää poikkeusolojen vakuutustakuuta koskevan sääntelyn päivittämistä tärkeänä Suomen turvallisuusympäristössä ja kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus on riippuvainen kuljetuksista. Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi olennaista on erityisesti välttämättömien merikuljetusten turvaaminen. 

Talousvaliokunta kuitenkin toteaa, että Suomessa ehdollisten taloudellisten vastuiden määrä on korkealla tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kesäkuun 2022 loppuun mennessä Suomessa valtiontakausten ja -takuiden kokonaismäärä oli kasvanut 66,3 miljardiin euroon, kun vuonna 2010 niiden kokonaismäärä oli 23,2 miljardia euroa. Valiokunta korostaa, että kaikkia valtion taloudellisia velvoitteita ja niiden ehtoja tulee tarkastella suhteessa kasvaneeseen valtion velan ja ehdollisten vastuiden kokonaismäärään ja valtion vastuiden riskienhallintaan.