Perustelut

Tilintarkastustuomioistuin katsoo, että Euroopan unionin vuoden 2010 tilinpäätös antaa olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot unionin taloudellisesta asemasta sekä toimien tuloksista ja rahavirroista päättyneeltä varainhoitovuodelta. Myös varainhoitovuoden 2010 tilien perustana olevat EU:n tulot ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset. Samoin tilintarkastustuomioistuin katsoo, että varainhoitovuoden 2010 tilien perustana olevat sitoumukset ovat olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset.

Tilintarkastustuomioistuin toteaa, että valvontajärjestelmillä kyettiin varmistamaan tilien perustana olevien maksujen laillisuus ja asianmukaisuus kaiken kaikkiaan osittain vaikuttavasti. Maatalouden ja luonnonvarojen toimintalohkoryhmän virhetaso (2,3 %) sekä koheesiopolitiikan, energian ja liikenteen toimintalohkoryhmän virhetaso (7,7 %) oli olennainen (yli 2 %). Tilintarkastustuomioistuimen arvion mukaan tilien perustana olevien maksujen todennäköisin virhetaso on 3,7 prosenttia.

Tilintarkastustuomioistuin katsoo edellisessä kohdassa kuvattujen tekijöiden merkittävyyden perusteella, että varainhoitovuoden 2010 tilien perustana olevien maksujen virhetaso on olennainen, ja päätyy tältä osin kielteiseen lausumaan tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Vuosikertomukseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa arvioita ja tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia EU:n talousarviosta rahoitetun toiminnan tuloksellisuudesta (Luku 8). Komission pääjohtajien ja pääosastojen raportointia, tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan tuloksellisuutta on arvioitu moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunta pitää uutta lähestymistapaa hyödyllisenä ja katsoo, että unionin toiminnan tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointia on edelleen syytä vahvistaa.

Unionin tuki- ja rahoitussääntöjen sekä hallinnon yksinkertaistamista on valiokunnan mielestä edelleen syytä määrätietoisesti jatkaa. Monivuotisen rahoituskehyskauden taite on juuri se hetki, jolloin unionin ja sen ohjelmien taloushallintoon ja tuloksellisuuteen voidaan tehdä merkittäviäkin parannuksia. Suomi voisi myös nykyistä enemmän hyödyntää Euroopan unionilta saatavan lisärahoituksen mahdollisuuksia rakennemuutosten hoidossa. Globalisaatiorahastosta on myönnetty rahoitusta muissakin EU-maissa tapahtuneille vastaaville rakennemuutoksille. Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän tarkastuksen perusteella rahoituksen hakuprosessi on monimutkainen ja työläs. Valiokunnan mielestä näihin ongelmiin tulee etsiä ratkaisua myös kansallisin keinoin.

Etenkin maataloustuessa, mutta myös muilla sektoreilla sähköistä hallintoa on tarpeen lisätä ja päätöksenteon perustana olevien tietokantojen ja mittausten laatua parantaa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä osa-alueena maatalouden peltolohkokarttojen ja niiden mittausaineistojen ja mittaustapojen kehittämistä. Esimerkiksi peltojen pinta-alojen laskennassa sovellettavasta mittaustavasta johtuvat poikkeamat ja mittausvirheet ovat johtaneet maanviljelijöiden kannalta kohtuuttomiin oikeudellisiin seuraamuksiin ja taloudellisiin menetyksiin.

Valiokunta pitää tärkeänä Euroopan unionin hankintalainsäädännön käynnissä olevaa kokonaisuudistusta ja painottaa sen tarjoamia mahdollisuuksia hankintamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi sekä kilpailun ja markkinoille pääsyn lisäämiseksi.

Tarkastusvaliokunta on jo aiemmin mietinnössään valtion vuoden 2010 tilinpäätöskertomuksesta (TrVM 1/2011 vp — K 10/2011 vp, K 12/2011 vp) ja valtion talousarviosta vuodelle 2012 antamassaan lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle (TrVL 5/2011 vp — HE 59/2011 vp) kiinnittänyt huomiota Euroopan unionin pysyvän vakausmekanismin (EVM) ulkoisen valvonnan ja tarkastuksen vakaviin puutteisiin. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on omassa kannanotossaan (toukokuu 2011) todennut, että aina kun julkista rahaa käytetään (suoraan tai välillisesti), mukana on oltava myös riittävä julkinen valvonta, tilivastuu ja läpinäkyvyys.

Valiokunta pitää onnistuneena toimintaa, jossa euroalueen jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten (Suomessa Valtiontalouden tarkastusvirasto) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyön ja aloitteellisuuden tuloksena on Euroopan vakausmekanismista tehdyn valtiosopimuksen artikloihin 28—30 otettu uudistetut säännökset vakausmekanismin sisäisestä valvonnasta sekä ulkoisesta tarkastuksesta. Uudistetut artiklat vastaavat olennaisilta osin myös kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vastaavia menettelyitä.

EVM-valtiosopimuksen 28 artiklan mukaan EVM:ssä tulee olla kansainvälisten standardien mukainen sisäinen tarkastus, 29 artiklan mukaan EVM:llä on riippumattomat ulkoiset tilintarkastajat, jotka antavat kertomuksen tilinpäätöksestä, ja 30 artiklan mukaan EVM:llä on riippumatonta tarkastusta varten lisäksi 5-jäseninen tarkastuslautakunta, joka raportoi havainnoistaan johtokunnalle ja antaa lisäksi vuosikertomuksen EVM:n hallintoneuvostolle eli euroalueen valtiovarainministereille. Vuosikertomus toimitetaan myös jäsenvaltioiden parlamenteille ja tarkastusvirastoille. Euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) kohdalla ei vastaavaa julkista tarkastusta ja valvontaa ole järjestetty, mitä on pidettävä epätyydyttävänä tilana.