Perustelut
Käsiteltävänä on Lissabonin
strategian välitarkasteluun liittyen yhtäältä valtioneuvoston
1. jatkokirjelmä, joka sisältää valtioneuvoston
kannan Wim Kokin työryhmän raporttiin, ja toisaalta
2. jatkokirjelmä, jossa esitetään kanta
komission kevätraporttiin ja siinä esitettyihin
ehdotuksiin sekä täydennetään
aikaisempia kannanottoja. Uuden komission antamassa kevätraportissa
on olennaiselta osin erilaisia painotuksia kuin Wim Kokin työryhmän
raportissa. Wim Kokin työryhmän raportissa painotettiin
Lissabonin strategian eri pilareiden välistä tasapainoa,
sen sijaan komission kevätraportissa talous ja työllisyys
on nostettu selkeästi etusijalle.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että työllisyys nostetaan entistä keskeisempään
asemaan kaikessa päätöksenteossa niin
Euroopan unionissa kuin Suomessakin. Valiokunta yhtyy komission näkemykseen,
jonka mukaan työllisyysaste ei ole noussut toivotulla tavalla
ja työttömyys on edelleen sietämättömän
korkealla tasolla monissa maissa, muun muassa Suomessa.
Valiokunta korostaa kuitenkin, että Euroopan unionissa
ei tule ottaa tavoitteeksi työllisyysasteen nostamista
keinolla millä hyvänsä. Valiokunta yhtyy
Wim Kokin työryhmän näkemykseen, jonka
mukaan Euroopan malli ei voi olla kopio Yhdysvaltojen
mallista. Työllisyyden nostoa ei tule Euroopassa rakentaa
halpatyölle ja sosiaaliturvan purkamiselle eikä piittaamattomuudelle
ympäristön tilasta ja ihmisten terveydestä.
Tuottavuus on noussut Euroopassa selvästi Yhdysvaltoja
enemmän viimeisten vuosikymmenien aikana. Erot henkeä kohden
lasketussa bruttokansantuotteessa johtuvat muun muassa siitä,
että osa kasvusta on kulutusmahdollisuuksien kasvattamisen
sijasta käytetty elämisen laadun parantamiseen
työaikaa lyhentämällä.
Valiokunta katsoo, että välitarkistuksessa tulee
pitää kiinni Lissabonin strategian perusajatuksesta
asettaa Euroopan unionin kokonaistavoitteeksi tehdä vuoteen
2010 mennessä Euroopan unionista maailman dynaamisin ja
kilpailukykyisin, kestävään kehitykseen
perustuva osaamistalous, joka synnyttää lisää ja
parempia työpaikkoja ja jossa vallitsee suurempi yhteiskunnallinen
koheesio. Euroopan Unionin toiminnan työllisyyden ja kilpailukyvyn
parantamiseksi tulee perustua korkealle koulutustasolle
ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyödyntämiselle sekä yhteiselle
näkemykselle siitä, millaisen Euroopan
ja maailman haluamme rakentaa ja millaisen elämisen laadun
nykyisille ja tuleville sukupolville turvata.
Mietittäessä toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi
tulee pystyä katsomaan riittävän pitkälle
tulevaisuuteen ja tehdä systemaattista työtä uusien
mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.
Vaikka toimilla ilmastonmuutoksen vastustamiseksi ja kemikaaleihin
liittyvien vaarojen vähentämiseksi uuden
REACH-asetuksen avulla voidaan lyhyellä tähtäyksellä pelätä olevan
Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä vähentäviä vaikutuksia,
pitkällä tähtäyksellä ne
on mahdollista kääntää Euroopan
vahvuudeksi. Tämä edellyttää,
että niihin liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta
osataan hyödyntää tukemalla tehokkaasti
uuden entistä ympäristöystävällisemmän
teknologian käyttöönottoa ja levittämistä.
Parempi kemikaaliturvallisuus ja puhtaampi ympäristö merkitsevät
paitsi säästöjä terveys- ja
sosiaalikustannuksissa myös parempaa huolenpitoa työntekijöiden
terveydestä, mikä parantaa osaltaan työntekijöiden
mahdollisuuksia jatkaa työelämässä nykyistä pitempään
ja nostaa siten työllisyysastetta.
Kilpailukyvyn parantamisessa valiokunta korostaa
laajemminkin panostamista työelämän laatuun.
Tutkimuksissa on todettu, että tuottavuutta voidaan nostaa
parantamalla työhyvinvointia, johon liittyvät
muun muassa työilmapiiri, työntekijöiden
mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä ja
kehittyä työssään, hyvä johtaminen
ja tasa-arvon toteutuminen työpaikalla. Parhaan tuloksen
tuottavat työhönsä ja työpaikkaansa sitoutuneet
työntekijät, jotka kokevat myös työnantajan
sitoutuneen heihin ja arvostavan heitä. Panostaminen työelämän
laatuun luo edellytyksiä myös innovatiivisuudelle.
Tuottavimpia ovat työpaikat, joissa työntekijät
voivat vaikuttaa työhönsä ja kehittää työtään.
Valiokunta edellyttää, että Suomi
Lissabonin strategian välitarkastelussa nostaa esiin Euroopan
kilpailukyvyn parantamisen kiinnittämällä nykyistä enemmän huomiota
työelämän laatuun ja erityisesti niihin
toimiin, jotka samalla parantavat myös tuottavuutta.
Valiokunta katsoo, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta työmarkkinajärjestöjen
aidolle
vuoropuhelulle perustuvine sopimusjärjestelmineen tuottaa
hyviä tuloksia ja sitä voidaan monelta osin käyttää mallina
Euroopan unionin politiikkaa kehitettäessä. Valiokunta
toteaa, että markkinamekanismia korostavat suositukset,
joita muun muassa Maailmanpankki, OECD ja joiltain osin myös
Euroopan unioni ovat viime vuosina antaneet, eivät kaikin
osin ole olleet sopusoinnussa tämän
mallin kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että suositusten perustelut
ja vaikutukset selvitetään nykyistä paremmin,
jotta tiedetään, mihin suuntaan ne pitkällä tähtäyksellä kehitystä johtavat,
ennen kuin niiden pohjalta tehdään poliittisia
ratkaisuja.
Lissabonin strategian hallinnoinnissa valiokunta korostaa prosessien
selkiyttämisen ja yksinkertaistamisen
tärkeyttä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Lissabonin strategian hallinnointia kehitettäessä kansalliset
parlamentit ja työmarkkinajärjestöt kytketään
tiiviisti mukaan Lissabon-prosessiin.