Ehdotus

Lissabonin strategiaa on toteutettu Euroopan yhteisössä vuodesta 2000 lähtien. Eurooppa-neuvosto asetti maaliskuussa 2004 Wim Kokin työryhmän valmistelemaan Lissabonin strategian välitarkistusta. Työryhmän raportti julkistettiin 4.11.2004.

Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa, jolle komissio antoi ns. kevätraporttinsa 2.2.2005, keskitytään Lissabonin strategian välitarkistukseen. Välitarkistuksella pyritään vauhdittamaan strategian toimeenpanoa ja täsmentämään sen ydintavoitteita.

Kevätraportissaan komissio esittää, että uudistetun Lissabonin strategian tulisi keskittyä kasvuun ja työllisyyteen. Komissio perustelee strategian uudistamistarvetta tavoitteista jälkeenjäämisellä ja ikääntymisen ja globalisaation haasteisiin vastaamisella. Strategian kohdentaminen kasvuun ja työllisyyteen on komission mukaan täysin yhteensopiva kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Ehdotettujen toimien odotetaan vahvistavan EU:n kykyä edistää unionin ympäristö- ja sosiaalitavoitteita. Erityinen haaste on kuitenkin määrittää sellainen strategia, jonka avulla tartutaan niihin alueisiin, joilla EU suoriutuu heikosti: esimerkkeinä erityisesti pysähtynyt kasvu ja riittämätön työpaikkojen luominen. Tämä edellyttää tehokasta Lissabonin strategian toimeenpanoa ja sen hallinnointiin liittyviä radikaaleja uudistuksia.

Komissio korostaa, että vakaa makrotaloudellinen toimintaympäristö on perusedellytys kasvupotentiaalin lisäämiselle ja työpaikkojen syntymiselle. Julkisen talouden terveen rahoitusaseman saavuttaminen ja säilyttäminen on avainasemassa, jotta talouspolitiikka voisi tukea kasvua ja vakautta.

Komissio suosittelee kevään Eurooppa-neuvostoa käynnistämään uuden kumppanuuden, hyväksymään yhteisön Lissabon-toimintaohjelman ja pyytämään jäsenmaita laatimaan kansalliset Lissabon-toimintaohjelmat sekä hyväksymään ehdotetut Lissabonin strategian hallinnointiuudistukset.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvoston 1. jatkokirjelmä sisältää valtioneuvoston kannan Wim Kokin työryhmän raporttiin ja 2. jatkokirjelmässä esitetään kanta komission kevätraporttiin ja siinä esitettyihin ehdotuksiin sekä täydennetään aikaisempia kannanottoja.

Valtioneuvosto pitää komission esittämiä perusviestejä hyvinä ja yhtyy komission näkemykseen siitä, että keskittyminen nyt kasvuun ja työllisyyteen on sopusoinnussa sosiaali- ja ympäristötavoitteiden edistämisen kanssa.

Valtioneuvosto katsoo, että EU:n tulee olla valmis vastaamaan avoimen kansainvälisen kilpailun haasteeseen ja että samalla on panostettava avoimuuteen myös sisämarkkinoilla, jossa jäljellä olevia esteitä tavaroiden, palveluiden, työvoiman ja pääoman liikkuvuudelle on raivattava. Kilpailukyvyn vahvistamisessa on otettava huomioon pitkän aikavälin haasteet, jotka koskevat hyvinvointijärjestelmien rahoitusta ja julkisen talouden kestävyyttä.

Komission laatima erillinen Lissabon-toimintaohjelma on kuitenkin liian laaja ja sisältää toimenpidesuosituksia, jotka ovat osittain päällekkäisiä ja erimitallisia. Eurooppa-neuvoston ei tulisi hyväksyä Lissabon-toimintaohjelmaa sellaisenaan, vaan se tulisi analysoida ja käsitellä Eurooppa-neuvoston jälkeen, jotta siihen voidaan jatkossa sitoutua.

Suomen kannanotossa pidetään hyvänä, että toimielimet velvoitetaan saamaan aikaan lainsäädäntöä keskeisillä sisämarkkina-alueilla. Komission huomiot jatkokäsittelystä palveludirektiivin osalta (mm. alkuperämaaperiaatteeseen liittyvät huolet) ja REACH-asetuksen osalta ovat oikeita. Suomi pitää REACH-asetuksen käsittelyssä tärkeänä kilpailukyvyn sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta tasapainoisen lopputuloksen saavuttamista mahdollisimman pikaisesti.

Suomi yhtyy komission ajatukseen siitä, että paremmalla sääntelyllä on myönteinen vaikutus taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Sen lisäksi, että sääntelyn yksinkertaistamista aktiivisesti jatketaan, on kiinnitettävä myös enemmän huomiota markkinaperusteisten ratkaisujen kehittämiseen vaihtoehtoina sääntelylle. Komission ehdottamat hankkeet ovat kannatettavia. Vaikutusarvioinneissa on tasapuolisesti huomioitava taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Suomi painottaa, että riittävä sosiaalisten etuuksien taso ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen mahdollistavat ratkaisut ovat ennakkoehto sosiaaliseen osallisuuteen perustuvien työmarkkinoiden toiminnalle.

Kannanotossa muistutetaan myös, että terveellisten elinvuosien lisääminen on olennainen tekijä työllisyyden lisäämisessä ja että kysymys ei ole vain terveyspalveluista. Terveysnäkökohdat tulee ottaa huomioon kaikissa politiikoissa. Tämä on kustannustehokkain tapa lisätä terveitä elinvuosia. Erityisesti tulisi ottaa huomioon työolosuhteiden ja työterveydenhuollon rooli terveiden elinvuosien edistämisessä.

Kannanotossa pidetään olennaisena tavoitetta kaikkien kansallisten tahojen kytkemisestä mukaan Lissabonia koskevaan päätöksentekoprosessiin. Valtioneuvosto toteaa, että komission esitys ei ole kuitenkaan kaikilta osin selvä ja pohdittavaksi jää, miten uudistus käytännössä toteutetaan. Erityisesti on epätietoisuutta siitä, miten avoimen koordinaation menetelmää uudistetaan. On tärkeätä arvioida, miten tietyt relevantit osat avoimen koordinaation prosesseista pidetään jatkossa osana Lissabonin strategiaa.