Yleistä
Hallitukselta odotettiin kehysriihestä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista, työllisyystoimista sekä talouskasvua vahvistavista uudistuksista. Hallitus jätti kuitenkin nämä tekemättä. Hallituksen tekemättä jättäminen on vahingollista Suomen taloudelle ja työllisyyden edistämiselle.
Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi talouskasvuun ja työllisyystilanteeseen. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne, Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan, vaikuttaa myös talouden näkymiin. Näkymät ovat epävarmat.
Useiden elinkeinojen osalta on ollut käytössä voimakkaita rajoitustoimenpiteitä, mikä on lisännyt lomautuksia ja irtisanomisia. Uusi kasvu edellyttää hallitukselta päämäärätietoista politiikkaa ja reformeja, joilla työllisyysaste nostetaan pohjoismaiselle tasolle.
Hallitus ei ole luonut uskottavaa kuvaa, jolla talouskasvua vauhditetaan ja uusia työpaikkoja luodaan. Haasteemme eivät ole kadonneet mihinkään: väestömme ikääntyy ja ikäsidonnaisten menojen kasvu jatkuu.
Työllisyyden edistämisen linjaukset
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että hallituksen linjaukset työllisyyden edistämisestä jäävät kauaksi hallituksen itse itselleen asettamista tavoitteista. Hallituksella ei ole uskottavaa näkymää siitä, millä tavalla Suomeen luodaan uusia työpaikkoja.
Mikäli suuntaa ei saada käännettyä, on edessämme velkaantumisen ja näivettymisen tie. Emme voi hyväksyä, että kerta toisensa jälkeen pääministeri Marinin hallitus ei kykene tekemään todellisia työmarkkinauudistuksia.
Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan tällä vaalikaudella merkittäviä työllisyysuudistuksia, joilla Suomen työllisyysastetta nostetaan. Kokoomus haluaa varmistaa, että Suomi on hyvinvointiyhteiskunta tulevaisuudessakin.
Kokoomuksen valiokuntaryhmä painottaa, että lisäämällä paikallista sopimista voitaisiin luoda uusia työpaikkoja. Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostettaisiin. Henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannettaisiin lainsäädäntöuudistuksin. Neuvotteluasetelman on oltava tasapainoinen.
Työn on oltava aina sosiaaliturvalla oloa kannattavampaa. Kokoomus porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa siten, että turva on työttömyyden alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Jopa 60 prosenttia työttömyysjaksoista päättyy ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tuen parantaminen ensimmäisten tukikuukausien aikana parantaa muutosturvaa ja tukee työvoimavirtoja ja siten edelleen tuottavuutta. Tuen porrastamisella on kyselyiden mukaan suomalaisten enemmistön tuki.
Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että kannustinloukkuja puretaan. Kannustinloukkuja on nykyjärjestelmässämme niin toimeentulotuessa kuin yleisessä asumistuessa.
Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää kannatettavana hallituksen tavoitetta työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Hallitus on tämän tavoitteen saavuttamiseksi ottanut pieniä askelia eteenpäin.
Hallituksen keinot ovat kuitenkin vielä vaatimattomat. Kokoomus on esittänyt, että luodaan reilun työnantajan sertifikaatti yrityksille, joilla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. Sertifikaatin saava yritys sitoutuu omavalvontaan sekä raportointiin. Työlupahallintoa on automatisoitava ja digitalisoitava.
TE-palveluiden siirto kuntiin
Kokoomuksen valiokuntaryhmä pitää kannatettavana, että jatkossa kunnat vastaavat yhä enenevässä määrin työllisyydenhoidon palveluista. Samaan aikaan, kun hallitus valmistelee TE-palveluiden siirtoa kunnille, on hallitus siirtänyt kaikkein vaikeimmin työllistyvien palvelut perustettaville hyvinvointialueille.
Kuntakokeilussa on edellä esitetyin perustein tavoitteena tehostaa nimenomaan vaikeimmin työllistyvien asiakasryhmien työllisyyspalveluita. Nämä ovat usein henkilöitä, jotka vaativat myös muita palveluita, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vahvistaakseen omaa työkykyisyyttään.
Pelkästään TE-palveluiden siirrolla kuntien järjestämisvastuulle ei voida saavuttaa riittävää työllisyysasteen nostoa. Tällä uudistuksella ei myöskään luoda uusia työpaikkoja tai edellytyksiä kasvulle.
Lopuksi
Kokoomuksen valiokuntaryhmä painottaa, että pelkät tavoitteet eivät riitä vaan tarvitaan päätöksiä, joilla työllisyysastetta nostetaan. Työllisyysasteen nostaminen on edellytys talouskasvulle sekä edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kestävälle rahoitukselle. Meidän on myös varmistettava, että Suomi on tulevaisuudessa houkutteleva maa investoida. Tarvitsemme lisää pääomia ja innovaatioita uuden kasvun luomiseksi.
Hallituksen työllisyyspolitiikkaa voidaan luonnehtia kunnianhimottomaksi. Tämä ei ole Suomen eikä suomalaisten etu. On myös ristiriitaista, että hallitus ei päätöksillään tule saavuttamaan itselleen asettamiaan tavoitteita.