Yleistä

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi palkkaturvalakiin ja merimiesten palkkaturvalakiin säännökset edellytyksistä, joiden perusteella palkkaturvana voidaan maksaa yksipuoliseen tuomioon ja tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon perustuvia saatavia. Lisäksi palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien saatavien tavanomaista pidemmästä hakuajasta.  

Työnantajan myötävaikutusvelvollisuutta palkkaturvavaatimuksen selvittämisessä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että oikeushenkilön tietojenantovelvollisuus ulotetaan koskemaan määrättyjä luonnollisia henkilöitä. Lisäksi tietojenantovelvollisuutta on tarkoitus tehostaa säätämällä palkkaturvaviranomaiselle oikeus asettaa tietojenantovelvolliselle uhkasakko.  

Esityksessä ehdotettavien muutosten tavoitteena on parantaa palkkaturvaviranomaisen edellytyksiä ratkaista palkkaturva-asiat sisällöllisesti oikein ja nykyistä nopeammin. Toisena keskeisenä tavoitteena on parantaa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrin mahdollisuuksia saada maksamatta jääneet työsuhdesaatavansa palkkaturvana. Lisäksi palkkaturvaviranomaisen tietojen saamista ja niiden antamista koskevilla muutosehdotuksilla tavoitellaan viranomaisten välisen tiedonkulun parantamista harmaan talouden ja muiden väärinkäytösten estämiseksi ja paljastamiseksi. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja tarkoituksenmukaisina ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.  

Yksipuoliseen tuomioon ja sovintoon perustuvat saatavat

Palkkaturvalain 4 §:n mukaan palkkaturvana voidaan maksaa ainoastaan sellaisia työntekijän työsuhdesaatavia, joiden peruste ja määrä on selvitetty. Palkkaturvaviranomaisen on huolehdittava palkkaturvahakemuksen riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. 

Palkkaturvana haetaan jonkin verran saatavia, jotka on vahvistettu yksipuolisella tuomiolla tai tuomioistuimen vahvistamalla osapuolten välisellä sovinnolla. Yksipuolinen tuomio perustuu vastapuolen passiivisuuteen oikeudenkäynnissä, eikä siinä yleensä ole selvitetty saatavan perustetta. Sovintosopimuksessa sovittu suoritus koostuu usein kokonaissummasta, eikä sovinnossa yleensä eritellä summaan sisältyviä saatavalajeja, niiden täsmällisiä kertymisaikoja tai saatavien eräpäiviä. Koska saatavien perustetta tai määrää ei ole oikeusprosessissa tutkittu, niillä ei ole lisäarvoa palkkaturvaviranomaisen selvittäessä saatavien perustetta ja määrää. 

Oikeustilan selkiyttämiseksi palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a § ja merimiesten palkkaturvalakiin 3 a §. Ehdotetun säännöksen mukaan yksipuoliseen tuomioon tai tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon perustuva saatava voidaan maksaa palkkaturvana, jos palkkaturvaviranomainen on voinut muun selvityksen perusteella varmistua saatavan perusteesta ja määrästä. Sovintoon perustuvien saatavien maksaminen palkkaturvana edellyttää, että palkkaturvaviranomainen saa selvityksen siitä, mihin työsuhteesta johtuviin saataviin sovinto perustuu. Yksityiskohtaisten perustelujen (s. 18) mukaan muuna selvityksenä voivat tulla kysymykseen esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyn aikana esitetty aineisto taikka asianosaisilta tai muilta tahoilta palkkaturvamenettelyssä saadut selvitykset. 

Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ei ole esitetty arvioita siitä, miten ehdotetut muutokset vaikuttavat palkkaturvan maksamiseen työntekijälle yksipuolisten tuomioiden ja sovintojen tilanteissa. Valiokunta tähdentää, että ehdotetun muutoksen tarkoituksena ei ole nostaa kynnystä saada palkkaturvaa, ja pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia palkkaturvan maksamiseen näissä tilanteissa seurataan. 

Vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrin palkkaturva

Palkkaturvalain 5 §:n mukaan palkkaturvaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Lakiin tai sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta tai hyvitystä, jolla ei ole erityistä eräpäivää, on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitun sopimuksen tekemisestä. Palkkaturvan hakuaika on ehdoton, eikä siitä voida poiketa edes kohtuusharkinnalla.  

Vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrille palkkaturvan lyhyehkö hakuaika voi aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen, minkä vuoksi esityksessä palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 a §, jossa säädetään palkkaturvan poikkeavasta hakuajasta tilanteessa, jossa työntekijä on joutunut vakavan työperäisen hyväksikäytön kohteeksi. Säännöksen tarkoituksena on parantaa vakavan työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen työntekijän mahdollisuutta saada työsuhdesaatavansa palkkaturvana. 

Ehdotetun uuden 5 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan 5 §:ssä säädetty kolmen kuukauden määräaika ei estä palkkaturvan maksamista, jos työnantaja tai tämän edustaja on syyllistynyt eräisiin työntekijään kohdistuneisiin työperäistä hyväksikäyttöä ilmentäviin rikoksiin. Momentin 2 kohdan mukaan palkkaturvana voidaan säädetyn määräajan estämättä maksaa työsuhdesaatavia myös tilanteessa, jossa palkkaturvaviranomaisella on muutoin perusteltua syytä arvioida, että työntekijä on kohdannut vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä, joka on estänyt palkkaturvan hakemisen tavanomaisessa kolmen kuukauden määräajassa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uhrilla on mahdollisuus saada palkkasaatavansa myös ilman rikostuomiota. Valiokunta huomauttaa, että hyväksikäytön uhrit eivät usein uskalla käynnistää rikosprosessia hyväksikäyttäjäänsä vastaan ainakaan työsuhteen aikana.  

Vakava työperäinen hyväksikäyttö voi ilmetä monin eri tavoin. Yleisesti työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijän työehdot ovat huonot tai jopa laittomat ja työntekijän olot ovat sellaiset, että hänellä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseensa. Työntekijään kohdistuneen vakavan työperäisen hyväksikäytön ilmenemistä arvioitaessa palkkaturvaviranomaisen on tarkasteltava, liittyykö työnantajan toimintaan piirteitä, jotka voivat liittyä ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan, kiskontaan, törkeään kiskontaan, työsyrjintään, kiskonnantapaiseen työsyrjintään, tai rinnastuuko työnantajan toiminta vakavuudeltaan mainittuihin rikoksiin. 

Vakavan työperäisen hyväksikäytön uhri voi ehdotetun 5 a §:n 3 momentin mukaan saada hyväkseen poikkeavan hakuajan vain kerran. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saadun selvityksen mukaan rajaus tarkoittaa sitä, että työntekijä ei voi saada toistamiseen hyväkseen hakuaikaa koskevaa poikkeusta saman työnantajan kanssa solmitun uuden työsuhteen perusteella eikä myöskään uuden työnantajan kanssa solmitun työsuhteen perusteella.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää valittua sääntelytapaa ongelmallisena haavoittuvassa asemassa olevien työtekijöiden oikeussuojan kannalta ja pitää tärkeänä, että säännöksen soveltamista seurataan tarkoin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tarvittaessa palkkaturvaviranomaisen harkintavaltaa myöntää poikkeava hakuaika lisätään.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä kehittää palkkaturvalakia siten, että se turvaa nykyistä paremmin vakavan työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuneen henkilön saatavat varsinaiseen työnantajaansa nähden. Valiokunta toteaa, että tehokkaat keinot palkkasaatavien vaatimiseen voivat myös toimia pelotteena epärehellisille työnantajille, sillä palkkasaatavat ovat usein suurempia kuin mahdolliset sakot. 

Palkkaturvaviranomaisen resurssit

Hallituksen esityksessä parannetaan vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien mahdollisuuksia saada palkkaturvana työsuhteeseen perustuvia saatavia. Esityksessä (s. 13) arvioidaan, että uusi sääntely ei merkittävästi lisää palkkaturvaviranomaisen työtä, koska lainkohdan tarkoittamia vakavia hyväksikäyttötilanteita tulee palkkaturvaviranomaisen käsittelyyn harvoin.  

Valiokunta huomauttaa, että vakava työperäinen hyväksikäyttö on läsnä suomalaisilla työmarkkinoilla. Valiokunta pitää todennäköisenä, että palkkaturvan käytön mahdollisuudesta tiedottaminen vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreille lisää palkkaturvahakemuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että palkkaturvaviranomaisten resurssien riittävyyttä hoitaa lisääntyviä tehtäviä seurataan tarkasti ja että tarvittaessa resursseja lisätään. 

Valiokunta tähdentää palkkaturvalakia soveltavien viranhaltijoiden koulutusta työperäisen hyväksikäytön ja sen uhrien tunnistamiseksi. 

Muuta

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ei ehdoteta työvoiman vuokraustilanteessa tietojensaantioikeuden ulottamista käyttäjäyritykseen. Valiokunta huomauttaa, että vuokraustilanteissa käyttäjäyrityksellä on usein varsinaista työnantajaa paremmat tiedot muun muassa työntekijän työajoista ja -tehtävistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tietojensaantioikeuden ulottaminen käyttäjäyrityksiin selvitetään pikaisesti ja eduskunnalle annetaan esitys sääntelyn muuttamiseksi.  

Palkkaturvan enimmäismäärän nostoa koskeneesta hallituksen esityksestä (HE 88/2021 vp) antamassaan mietinnössä (TyVM 10/2021 vp) työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiirehti palkkaturvalain kokonaisuudistusta ja katsoi, että sen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota muun muassa palkkaturvan hakuajan pidennykseen, palkkaturvan enimmäismäärän riittävyyteen, keinoihin hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi sekä muutoksenhaun uudistamistarpeisiin. 

Valiokunta huomauttaa, että käsittelyssä olevassa esityksessä ei ole kyse palkkaturvalain kokonaisuudistuksesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että palkkaturvalain toimivuutta seurataan ja arvioidaan tarkasti. Valiokunta kiirehtii jo havaittuihin epäkohtiin puuttumista.