5
Pääasiallinen sisältö
Sopimuksen tavoitteena on syventää EU:n ja Uzbekistanin poliittisia ja taloudellisia suhteita. Sopimuksen johdannossa todetaan myös EU:n tuki Uzbekistanin WTO-jäsenyysprosessille.
EU:n ja Uzbekistanin väliseen laajennettuun yhteistyö- ja kumppanuussopimukseen on tarkoitus sisällyttää seuraavat luvut: I sopimuksen päämäärät ja yleiset periaatteet, II poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, III oikeus, vapaus ja turvallisuus, IV kauppa ja kauppaan liittyvät asiat, V yhteistyö talouden ja kestävän kehityksen aloilla, VI kilpailu ja valtio-omisteiset yritykset, VI muut yhteistyöalat. VII rahoitus- sekä tekninen yhteistyö, VIII institutionaaliset määräykset sekä IX yleiset ja loppumääräykset.
Luku I: Päämäärät ja yleiset periaatteet
Sopimus perustuu demokraattisten periaatteiden, YK:n ihmisoikeusjulistuksen sekä muiden keskeisten kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiselle. Nämä muodostavat sopimuksen olennaiset osat.
Sopimuksen osapuolet sitoutuvat kansainvälisiin työelämän säännöksiin, hyvään hallintoon, vapaaseen markkinatalouteen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen, kansainvälisen rikollisuuden sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen.
Luku II: Poliittinen vuoropuhelu sekä yhteistyö ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Sopimuksen mukaan EU:n ja Uzbekistanin välillä käydään poliittista vuoropuhelua, jonka aiheina ovat mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oikeusvaltion kehittäminen, ihmisoikeudet ja hyvä hallinto sekä alueellinen vakaus ja yhteistyö. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytävän vuoropuhelun aiheina ovat mm. konfliktien estäminen, kriisinhallinta, kyberturvallisuus, alueellinen vakaus sekä ase- ja vientivalvonta.
Sopimuksen osapuolet tekevät yhteistyötä oikeusvaltion, demokraattisten periaatteiden ja instituutioiden, ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi. Alueellisen yhteistyön osalta osapuolet pyrkivät tiivistämään yhteistyötään mm. vesivarojen, mineraali- ja energiaresurssien, rajaturvallisuusyhteistyön sekä demokraattisen ja kestävän kehityksen aloilla. Sopimuksessa todetaan, että kaikkein vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tulee saattaa vastuuseen kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Lisäksi todetaan osapuolten sitoutuminen rankaisemattomuuden vähentämiseen. Sopimuksen Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) koskeva muotoilu on vielä neuvottelun alla.
Osapuolet noudattavat olemassa olevia joukkotuhoaseiden sekä pienaseiden ja niiden ammusten leviämisen ehkäisemiseksi tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia, joihin ne ovat sitoutuneet, sekä sopivat tekevänsä yhteistyötä aseiden laittoman kaupan estämiseksi. Joukkotuhoaseita koskeva määräys on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Joukkotuhoaseita koskevassa lausekkeessa sovitaan myös yhteistyöstä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja tehokkaasta vientivalvonnasta.
Luku III: Oikeus, vapaus ja turvallisuus
Sopimuksen osapuolet vahvistavat yksityisyyden ja henkilötietojen suojaamisen tärkeyden, joka varmistetaan myös rajat ylittävässä yhteistyössä rikollisuuden ja kansainvälisen terrorismin torjumiseksi. Henkilötietojen suojaaminen on edellytys talous- ja kauppasuhteiden kehittämiselle sekä luottamuksen rakentamiseksi digitaaliseen talouteen.
Osapuolet korostavat siirtolaisuutta koskevan dialogin merkitystä. Sopimukseen on tarkoitus sisällyttää takaisinottolauseke, joka on olennaisilta osiltaan saman sisältöinen kuin useimmissa EU:n kolmansien valtioiden kanssa viime vuosina solmimissa sopimuksissa. Sitä koskevat muotoilut ovat vielä neuvottelun alla. Takaisinottosopimuksen merkitys korostuu EU:n pitäessä kriittisenä paluun varmistamista uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassaan.
Osapuolet tekevät yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi, laittoman maahantulon torjumiseksi ja ihmiskaupanvastaisessa työssä sekä terrorismin ja huumeiden vastaisessa toiminnassa kansainvälisiin sitoumuksiinsa pohjautuen.
Oikeusjärjestelmien yhteistyötä kehitetään perustuen osapuolten kansainvälisiin sitoumuksiin.
Luku IV: Kauppa ja kauppaan liittyvät asiat
Neuvoteltavana olevan sopimuksen kauppaosuuden on määrä sisältää keskeiset kaupankäynnin osa-alueet kuten tavarakauppa mukaan lukien kaupan suojatoimet, tulliyhteistyö ja kaupan helpottaminen, kaupan tekniset esteet, terveys- ja kasvinsuojelutoimet, teollis- ja tekijänoikeudet, kilpailu, julkiset hankinnat, palvelukauppa ja sijoittautuminen, sääntelyn avoimuus, kauppa ja kestävä kehitys sekä riitojen ratkaisu.
Sopimus ei ole etuuskohteluun tähtäävä, vaan määräykset ovat luonteeltaan enimmäkseen yhteistyön edistämistä ja kansainvälisten kauppasääntöjen vahvistamista kahdenvälisessä kaupassa. Uzbekistan ei ole Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. Sopimuksen määräyksissä pyritään huomioimaan Uzbekistanin tavoite liittyä Maailman kauppajärjestö WTO:hon ja sopimus osaltaan tukee tätä tavoitetta, muun muassa sitouttamalla Uzbekistan WTO-sääntöihin kahdenvälisessä kaupassa. Uzbekistan on lisäksi kesällä 2020 hakenut EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaan erityisjärjestelyyn (GSP+). Myös tämän prosessin myötä yhteistyö EU:n kanssa on ollut tiivistä ja Uzbekistan pyrkii parantamaan markkinoillepääsymahdollisuuksiaan unioniin.
Kaupan osalta viimeisin varsinainen neuvottelukierros käytiin maaliskuussa 2020. Tämän jälkeen on järjestetty useita videokokouksia. Osapuolet ovat valmistelleet konsolidoituja tekstejä kesällä 2020, joiden pohjalta neuvotteluita jatkettiin videoneuvotteluina syyskuussa. Neuvottelut ovat edistyneet hyvin osapuolten ollessa sitoutuneita neuvotteluprosessiin. Useammassa luvussa on saatu määräyksiä sovittua, mutta tietyt kokonaisuudet vaativat vielä jatkoneuvotteluita.
Luku V: Yhteistyö taloudellisen ja kestävän kehityksen aloilla
Luku kattaa yhteistyön taloutta ja kestävää kehitystä koskien, ml. taloudellinen vuoropuhelu, julkisen hallinnon rahoitus ja tarkastelu, verotus, tilastointi, energia, ml. uusiutuva energia ja energiatehokkuus, liikenne, ympäristö, ilmastonmuutos, teollisuus ja yhtiöoikeus, pankki- ja rahoituspalvelujen sääntely, digitaalinen talous, matkailu, maatalouden ja maaseudun kehittäminen, kaivostoiminta ja tutkimusyhteistyö. Luvun artiklat on kirjoitettu yleispiirteisiksi ja julistuksenomaisiksi. Niiden tarkoitus on antaa yleinen kehys konkreettisen tason yhteistyölle, joka on jo osittain käynnissä. Painopiste on Uzbekistanin oman kapasiteetin vahvistamisessa.
Yhteistyöllä pyritään mm. edistämään Uzbekistanin julkisen talouden kontrollia sekä kansallisen tilastoinnin ja tutkimuskapasiteetin kehittämistä. Yhteistyötä tehdään myös mm. kestävien energialähteiden hyödyntämisen, energiatehokkuuden ja energiaturvallisuuden sekä alueellisen energiayhteistyön kehittämiseksi, keskinäisten liikenneyhteyksien parantamiseksi, ympäristön suojelemiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, teollisuus- ja yrittäjyyspolitiikan sekä yhtiöoikeuden kehittämiseksi, rahoituspalvelujen regulaation parantamiseksi ja digitaalitalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Lisäksi kohteina on matkailun, maatalouden ja kaivostoiminnan kestävän kehittämisen edistäminen sekä yhteistyön edistäminen tieteellisessä tutkimuksessa.
Luku VI: Muut yhteistyöalat
Luku kattaa ne yhteistyöalat, jotka eivät sisälly aiempiin lukuihin. Näitä ovat kuluttajasuoja, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvopolitiikka, koulutus ja nuorisotyö, kulttuuri, media ja urheilu, väestönsuojelu ja kriisitilanteet sekä kapasiteettien rakentaminen alueellisen kehityksen ja rajat ylittävän yhteistyön yhteydessä. Luvun artiklat ovat yleispiirteisiä.
Luku VII: Rahoitus- ja tekninen yhteistyö
Luvussa todetaan, että sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Uzbekistan voi vastaanottaa rahoitusapua avustuksina ja lainoina EU:n sisäisten säännösten mukaisesti ja EU:n käytettävissä olevien rahoitusvarojen sallimissa rajoissa Euroopan unionilta sekä Euroopan investointipankilta ja muilta kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta, ja määrätään, että tuki toimenpannaan moitteettoman varainhallinnan ja seurattavuuden periaatteita noudattaen. EU ja Uzbekistan voivat myös yhdessä rahoittaa ohjelmia ja projekteja.
Luku VIII: Institutionaaliset määräykset
Sopimuksen osapuolten välille perustetaan yhteistyöneuvosto, joka valvoo sopimuksen noudattamista. Se kokoontuu ministeritasolla säännöllisesti, tavallisesti vuosittain tai kuten sopimuspuolet yhdessä sopivat. Yhteistyöneuvosto voi kokoontua myös eri kokoonpanoilla osapuolten niin sopiessa. Lukua IV eli kauppaa koskevia aiheita käsiteltäessä yhteistyöneuvosto kokoontuu kaupan alan asiantuntijoiden kokoonpanossa.
Yhteistyöneuvostoa avustaa virkamiestasolla kokoontuva yhteistyökomitea. Yhteistyöneuvosto voi perustaa myös alakomiteoita tai muita elimiä toimintansa valmistelua varten. Myös kansalaisyhteiskunnan informoimista ja konsultointia varten voidaan perustaa erillinen elin.
Euroopan parlamentin ja Uzbekistanin parlamentin yhteistyötä varten perustetaan parlamentaarinen yhteistyökomitea. Komitea koostuu Euroopan ja Uzbekistanin parlamenttien jäsenistä. Se voi tehdä suosituksia ministeritason yhteistyöneuvostolle, jonka tulee myös informoida parlamentaarista yhteistyökomiteaa omista suosituksistaan.
Luku IX: Yleiset ja loppumääräykset
Luvussa määrätään mm. sopimuksen voimaantulosta ja sen soveltamisen lopettamisesta. Luku on vielä neuvottelujen alla, mukaan lukien määräys, jonka mukaan sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää, mikäli jompikumpi sopimuksen osapuolista rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä.