Perustelut
         
         Johdanto
         
         Kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal
            Court, ICC, rikostuomioistuin) perustettiin 1998 (SopS 55 ja 56/2002).
            Rooman perussääntöön on tähän
            mennessä sitoutunut 114 valtiota. Ulkoasiainvaliokunta
            pitää tärkeänä, että Suomi
            ja EU jatkavat Rooman perussäännön universaalisuuden
            vahvistamista ja kansallisen täytäntöönpanon
            toteutumisen edistämistä. 
         
         
         Suomen osalta perussääntö tuli voimaan
            1 päivänä heinäkuuta 2002. Eduskunta
            hyväksyi Rooman perussäännön
            hyväksymisen yhteydessä ponnen siitä,
            että Suomi suostuu ottamaan vastaan vankeusrangaistukseen
            tuomittuja henkilöitä suorittamaan rangaistuksensa
            Suomessa. Sopimus tuomioiden täytäntöönpanosta
            allekirjoitettiin 1 päivänä kesäkuuta
            2010. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että rangaistusten toimeenpaneminen
            on tärkeä osa tuomioistuimen toiminnan tukemista.
            Sopimus edistää osaltaan Suomen ulkopolitiikkaan
            kuuluvaa kaikkein vakavimpien kansainvälisten rikosten
            rankaisemattomuuden vähentämistä.
         
         
         Sopimuksen tuomioiden täytäntöönpanoon liittyvistä menettelytavoista
            ovat tähän mennessä tehneet Itävalta,
            Iso-Britannia, Belgia ja Tanska. Norja neuvottelee sopimuksen tekemisestä rikostuomioistuimen
            kanssa. Ilmoituksen halukkuudestaan tuomioiden täytäntöönpanoon ovat
            antaneet useat sopimusvaltiot.
         
         
         Käsiteltävänä olevan esityksen
            tarkoituksena on hyväksyä rikostuomioistuimen
            ja Suomen välillä rikostuomioistuimen tuomioiden
            täytäntöönpanosta tehty sopimus
            sekä laki sopimuksen lainsäädännön
            alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
            Suomi on tehnyt tuomioiden täytäntöönpanosta
            sopimuksen myös entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia
            käsittelevän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen (ICTY)
            (SopS 27/1997) ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen (SopS
            79 ja 80/2009) kanssa. Suomessa on ICTY:n kanssa tehdyn
            sopimuksen nojalla pantu täytäntöön
            joitakin sotarikostuomioistuimen määräämiä vankeusrangaistuksia.
         
         
         Tuomioiden täytäntöönpano
         
         ICC:n toimivaltaan kuuluvat joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan
            ja sotarikokset. Hyökkäysrikosta koskevan toimivallan
            käytön edellytyksistä sovittiin kesäkuussa
            2010, toimivallan käytön alkamisajankohdasta päätetään
            kuitenkin erikseen aikaisintaan vuonna 2017. Rikostuomioistuimen
            käsiteltävänä on viisi tilannetta (Uganda,
            Kongon demokraattinen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Darfur
            (Sudan) ja Kenia). Tuomioistuimessa on tällä hetkellä vireillä kolme
            oikeudenkäyntiä neljää syytettyä vastaan.
            Viides epäilty pidätettiin Ranskassa lokakuussa
            2010. Kahden vapaaehtoisesti tuomioistuimeen saapuneen
            epäillyn osalta syytteiden vahvistamista koskeva käsittely
            on kesken.
         
         
         Rooman perussäännön mukaan sovellettavia rangaistuksia
            ovat määräaikainen vankeusrangaistus,
            jonka pituus on korkeintaan 30 vuotta, tai elinkautinen vankeusrangaistus.
            Vankeusrangaistuksen lisäksi voidaan määrätä sakko
            tai rikoksella suoraan tai välillisesti saadun
            hyödyn, omaisuuden ja varojen menettäminen. Vankeusrangaistus
            suoritetaan valtiossa, joka on ilmoittanut tuomioistuimelle halukkuudestaan ottaa
            vastaan tuomittuja henkilöitä.
         
         
         Sopimuksen valmistelussa on hallituksen esityksen mukaan pyritty
            huomioimaan kokemukset ICTY:n ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen
            kanssa tuomioiden täytäntöönpanosta
            tehdyistä sopimuksista. Sopimuksen mukaan tuomioistuimen
            määräämiä vankeusrangaistuksia voidaan
            panna täytäntöön Suomessa, mikäli Suomi
            tapauskohtaisen harkinnan perusteella suostuu rikostuomioistuimen
            tekemään täytäntöönpanovaltiota
            koskevaan valintaan. Tuomioistuimen antaman tuomion pituus sitoo
            Suomea täytäntöönpanovaltiona,
            vain tuomioistuimella on oikeus päättää rangaistuksen
            lyhentämisestä. Suomen lainsäädäntö sääntelee
            vankeusolosuhteita, joita tuomioistuin valvoo sekä omin
            toimin että Punaisen Ristin kansainvälisen komitean
            tekemien tarkastusten muodossa.
         
         
         Rooman perussäännön voimaansaattamislain (1284/2000)
            7 §:n mukaisesti vankeusrangaistus pantaisiin täytäntöön
            siten kuin kansainvälisestä yhteistoiminnasta
            eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa
            annetussa laissa (21/1987) säädetään.
            Tuomitun ei kuitenkaan tarvitse olla Suomen kansalainen, hänellä ei
            tarvitse olla kotipaikkaa Suomessa eikä hänen suostumustaan
            vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon
            Suomessa edellytetä. Täytäntöönpanosta
            päättäisi Suomessa oikeusministeriö.
         
         
         Taloudelliset vaikutukset
         
         Suomi vastaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanosta
            aiheutuvista tavanomaisista kuluista. Ns. ICTY-vankien osalta näiden
            kulujen arvioidaan vastanneen hyvin pitkälle sitä,
            mitä kansallisen vankeusrangaistuksenkin täytäntöönpano suomalaisessa
            vankilassa laskennallisesti maksaa vuodessa. Vankeusrangaistuksen
            täytäntöönpanon suomalaisessa
            vankilassa arvioidaan maksavan laskennallisesti noin 55 000
            euroa vankia kohden vuodessa. Hallituksen esityksen mukaan Suomessa
            täytäntöön pantavien vankeusrangaistusten
            lukumäärä tulisi jäämään
            pieneksi sen vuoksi, että rikostuomioistuimen määräämät
            vankeusrangaistukset on tarkoitus panna täytäntöön
            useammassa valtiossa. Tuomioistuin vastaa muista kuluista, tuomitun
            siirtämisestä aiheutuvat kulut mukaan
            lukien.
         
         
         Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
         
         Eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset
            ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät
            lainsäädännön alaan kuuluvia
            määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan
            tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa
            tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta
            luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen
            määräykset. Käsiteltävänä oleva
            sopimus sisältää useita määräyksiä,
            joiden kuulumisesta lainsäädännön
            alaan on esityksen perusteluissa tehty asianmukaisesti ja yksityiskohtaisesti
            selkoa. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä tehty
            sopimus voidaan hallituksen esityksen perusteluissa ilmenevistä syistä hyväksyä äänten
            enemmistöllä ja sen voimaansaattamisesta annettavaksi
            ehdotettu laki voidaan säätää tavallisen
            lain säätämisjärjestyksessä.
         
         
         Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
            saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
            ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen
            hyväksymistä muuttamattomana.