Perustelut

Saamansa selvityksen perusteella valtiovarainvaliokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin välttämättömänä talouspolitiikan koordinaation tiivistämistä sekä pitää asetetun työryhmän työtä ja Suomen aktiivista osallistumista siihen erittäin tärkeänä. Työn tuloksien tulee olla käytettävissä nopeasti. Samanaikaisesti työryhmän työskennellessä on käytettävä jo olemassa olevia talouspolitiikan koordinaatiovälineitä.

Julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että kaikki jäsenvaltiot omaksuvat finanssi- ja talouspolitiikassaan pitemmän aikavälin tavoitteenasettelun ja tätä tukevan politiikkakehikon. Kansallisista monivuotisista budjettikehyksistä tulisi tehdä sitovia, jotta ne ohjaisivat kestävyyttä vahvistavaa finanssipolitiikkaa ja mahdollistaisivat julkisen talouden tehokkaan seurannan.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan myös siinä, että velka- ja kestävyysongelmat tulee nostaa keskeisempään asemaan. Velkakriteerin rinnalle tulee tuoda selkeämmin pitkän aikavälin kestävyyden vahvistaminen. Tähän voidaan pyrkiä mm. keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisen ja kestävyyttä tukevien rakenteellisten uudistusten kautta. Valiokunta pitää lisäksi tarpeellisena, että työryhmässä selvitetään, tulisiko budjettialijäämän rajaa tiukentaa nykyisestä kolmesta prosentista.

Valiokunta pitää perusteltuna, että talouspolitiikan koordinaation tavoitteiden saavuttamista tuetaan käyttämällä sanktioita. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että sanktiot toimivat ennen kaikkea ennaltaehkäisevästi eivätkä aja jäsenmaita entistä suurempaan ahdinkoon.

Politiikkatavoitteiden ja -suositusten noudattamista voitaisiin edesauttaa valtioneuvoston kannan mukaisesti mm. ehdollistamalla EU-rahoitusta ja monipuolistamalla muutenkin käytettäviä menetelmiä. Työryhmässä on perusteltua selvittää mahdollisuus koheesioasetuksen sanktiopykälän laajentamiseen koskemaan ainakin kaikkia alue- ja rakennetukia. Myös institutionaalisten (kuten äänivallan menetys) ja poliittisten sanktioiden käyttömahdollisuuksien tutkiminen on kannatettavaa.

Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että ensin otetaan käyttöön jo olemassa olevat sanktiomahdollisuudet. Tämän jälkeen tulee kehittää uusia sanktioita nykyisen perustamissopimuksen puitteissa ja kolmanneksi tutkia mahdollisuudet, jotka vaativat perustamissopimuksen muuttamista. Sanktioiden tulee olla automaattisia asetettuihin kriteereihin nähden.

Valiokunta tukee valtioneuvoston kannan mukaisesti sitä, että komissio tarkastelee kansallisten budjettien lähtökohtia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä yhteneväisten lähtötietojen käyttöä budjettien laatimisessa. Keskeistä on kiinnittää huomiota myös siihen, että budjettipolitiikka on linjassa keskipitkän ja pitkän aikavälin sitoumusten kanssa. Jäsenmaiden talouden ja kilpailukyvyn seurannan tulee olla sääntöihin perustuvaa, julkista ja oikea-aikaista, jolloin kestämätön kehitys on mahdollista havaita ajoissa. Näin mahdollistetaan varhainen puuttuminen ongelmiin siten, etteivät ne pääse kumuloitumaan vakautta ja kasvua haittaavalla tavalla.

Valiokunta pitää tarpeellisena selvittää esitettäviin toimenpiteisiin liittyvät valtioiden suvereniteettia koskevat näkökulmat ottaen kuitenkin samalla huomioon monenkeskisen valvonnan tarpeen ja yhteisen intressin.

Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna sitä, että työryhmässä nostetaan esiin harmaan talouden ja korruption kitkeminen. Uusia toimia mietittäessä tulee myös pitää mielessä valiokunnan aiemminkin esittämä (esim. VaVL 11/2009 vp — VNS 4/2009 vp) toteamus EU-byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämisestä sekä hallinnon yksinkertaistamisesta ja tehostamisesta.