Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Euroopan rahoitusvakausvälineelle (ERVV) annettavista valtiontakauksista annettua lakia (ERVV-takauslaki) on tarkoitus muuttaa niin, että siinä tarkoitettuja valtiontakauksia voidaan antaa myös kesäkuun 2013 jälkeen. Takaukset voisivat koskea kuitenkin vain sellaista ERVV:n varainhankintaa, joka tehdään ennen hallituksen esityksen antamista eli ennen 8.5.2013 päätettyjä talouden sopeutusohjelmia varten. — Huomattavaa on myös, että väliaikaiseksi tukivälineeksi tarkoitettu ERVV ei voi ylipäänsä tehdä omien sääntöjensä mukaan uusia rahoitustukisopimuksia kesäkuun 2013 jälkeen, mutta se voi rahoittaa ja maksaa sellaisen rahoitustuen, joka liittyy ennen sitä sovittuihin talouden sopeutusohjelmiin.

Lainmuutoksen tarkoittamia sopeutusohjelmia ovat marraskuussa 2010 hyväksytty Irlannin ohjelma, toukokuussa 2011 hyväksytty Portugalin ohjelma sekä helmikuussa 2012 hyväksytty Kreikan toinen sopeutusohjelma.

Muutostarve

ERVV-takauslain muutostarve on tullut ajankohtaiseksi Kreikan, Portugalin ja Irlannin rahoitustukeen hyväksyttyjen joustojen vuoksi. Keskeisin muutos koskee laina-aikojen pidennyksiä, Kreikan osalta 15 vuodella sekä Portugalin ja Irlannin osalta seitsemällä vuodella. Lisäksi Kreikan lainojen korkojen maksua on lykätty 10 vuodella. Muutoksista on sovittu euroalueen jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin neuvoston päätöksillä, jotka eduskunta on hyväksynyt osaltaan suuressa valiokunnassaPäätökset on lueteltu HE, s. 2..

Laina-aikojen pidennys helpottaa velkojen takaisinmaksua, koska silloin voidaan mm. välttää suuria kertaluonteisia takaisinmaksueriä. Vastaavasti ERVV:n lainojen koronmaksun lykkäys 10 vuodella vähentää Kreikan rahoitustarvetta vuosina 2012—2014 arviolta yhteensä 4,1 miljardia euroa ja vuosina 2015—2016 yhteensä 9,5 miljardia euroa. Jäsenvaltiot ovat pitäneet sopeutusohjelmaan hyväksymiään joustoja perusteltuina, jotta tukea saavien maiden taloudet voisivat elpyä ja liian tiukkoihin sopeutusohjelmiin liittyvä uhka sosiaalisesta kriisistä voitaisiin välttää. Erityisenä huolena on mm. korkea nuorisotyöttömyys ja pelko kokonaisen nuoren sukupolven menetyksestä talousahdingon myötä.

Hyväksytyillä joustoilla annetaan siis tukea saaville maille mahdollisuus selvitä taloudellisesti nykyistä paremmin. Tämä on viime kädessä myös takauksen antaneiden jäsenvaltioiden oman edun mukaista, koska laina-ajan pidennys vähentää riskiä maiden joutumisesta tilanteeseen, jossa ne eivät selviä velkavelvoitteistaan.

ERVV:n varainhankinta ja Suomen takausvastuu

Muutokset rahoitustukeen vaikuttavat ERVV:n varainhankintaan. Esityksen perusteluissa on todettu, että ERVV:n varainhankinta on mahdollista toteuttaa nykyisen 241 miljardin euron varainhankintaohjelmanNykyisiin valtuuksiin perustuvasta takaussummasta 241 miljardista eurosta on toistaiseksi käytössä Kreikan, Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmia varten noin 172,7 miljardia euroa, HE s. 3. Suomen laskennallinen takausosuus tästä määrästä on toteutunut korko ja sovittu ylitakausosuus mukaan luettuna noin 5,17 miljardia euroa. — Vastaavasti, Suomen osuus esimerkiksi Kreikan sopeutusohjelman lisäjoustojen aiheuttamasta varainhankinnasta, arviolta 44 miljardista eurosta vuosina 2013—2022 on Suomen tämänhetkisen takausosuuden 1,9288 %:n mukaan noin 1,6 miljardia euroa, kun varainhankinnan keskikoroksi oletetaan 3 % ja keskilaina-ajaksi 5 vuotta. ja sille annettujen valtiontakausten avulla edellyttäen, että korkotaso on enintään 3,6 %. Koska nykyinen korkotaso on kuitenkin historiallisen matala, sen merkittävä nousu voi synnyttää tarpeen korottaa varainhankintaohjelman enimmäismäärää. Se taas edellyttäisi muutoksia varainhankintaohjelmalle annettuihin valtiontakauksiin. Nykyisellään varainhankinnan keskikorko on 1,65 %.

Esitetty lainmuutos ei lisää suoraan Suomen valtiontakauksen määrää. Sillä ei ole siten välittömiä taloudellisia vaikutuksia tai vaikutusta valtion talousarvioon.

Suomen takausvastuut ovat suurimmillaan vuosina 2021 ja 2022, jolloin ohjelmista on maksettu kaikki lainaerät eikä lainojen takaisinmaksu ole vielä alkanut. Tarve ERVV:n varainhankintaohjelman enimmäismäärien korotukseen ja uusiin takauksiin alkaa vähentyä vähitellen tämän jälkeen. Riskin väliaikaista lisäystä sinänsä ei ole pidetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa suurena, mutta tukijärjestelyihin liittyvä takaajan riski on kuitenkin aina olemassa. Valtiovarainvaliokunta viittaa tältä osin ERVV-puitesopimuksen hyväksymistä koskevaan mietintöönsä VaVM 30/2010 vp — HE 95/2010 vp, jossa takausriskejä ja niiden vaikutusta Suomen julkisen talouden kestävyyteen on käsitelty tarkemmin. Valiokunta on kiinnittänyt lisäksi huomiota EVM:n perustamista koskevassa mietinnössään VaVM 13/2012 vp — HE 34/2012 vp Suomen valtiontalouden rajallisiin mahdollisuuksiin tukea muita maita sekä huolehtia Suomen työllisyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Riskeihin liittyy toisaalta myös ERVV-puitesopimuksessa tarkoitetuista väistyvistä takaajista aiheutuvat muutokset takaajamaiden vastuisiin. Huomattavaa on kuitenkin, että ne eivät vaikuta eri maiden takaussitoumusten enimmäismäärään. Suomen takaussitoumus lainapääomalle ja sovitulle ylitakaukselle on siten aina enintään eduskunnan hyväksymä 13.974,03 milj. euroa väistyvien takaajien lukumäärästä riippumatta. Näin on siis siitä riippumatta, että Suomen suhteellinen takausosuus on kasvanut ERVV:n toiminnan alusta noin 1,849 %:sta nykytasoon, noin 1,9288 %:iin. Tällöin on otettu huomioon Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Kyproksen väistymisestä sekä Viron mukaantulosta aiheutuneet muutokset takausosuuksissa.

Riskiarviossa on otettava viimein huomioon myös Suomen Kreikalta saamat vakuudet, jotka muut euromaat ovat hyväksyneet ja joiden asemaa turvaa ERVV:tä koskevassa päätöksenteossa edellytettävä yksimielisyysvaatimus. Myöskään se, että jostakin euromaasta tulee myöhemmin väistyvä takaaja, ei muuta Suomen vakuuspääoman määrää. Merkittävää, mutta seurantaa edellyttävää on myös EKP:n korostunut rooli velkakriisin hoidossa.

Johtopäätökset

Valiokunta pitää esitettyä muutosta perusteltuna tukea antaneiden maiden saatavien turvaamiseksi ja tukea saavien maiden taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen turvaamiseksi. Se on lisäksi asiallisesti välttämätön Suomen hyväksyttyä sen taustalla olevat rahoitustukipäätöksiin liittyneet joustot. Tärkeä on myös huomata, ettei hallituksen esitys koske takausten voimassaoloaikaa, vaan ainoastaan sitä, milloin valtioneuvosto voi tehdä valtiontakauspäätöksiä. Väliaikaisen takausvastuun kasvuun liittyvä lisäriski on valiokunnan mielestä niin ikään hyväksyttävissä.