21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa perusradanpidon määrärahoihin 25 miljoonan euron lisäystä, joka osoitetaan muun muassa rataosuuksien Siilinjärvi—Viinijärvi sekä Pieksämäki—Kuopio kunnostukseen. Työt on tarkoitus käynnistää välittömästi lisätalousarvion tultua voimaan.

Määräraha on rataverkon kunnon kannalta välttämätön. On myös tärkeää, että lisätalousarvion antaminen ajoitettiin jo alkusyksyyn, jolloin lisärahoitusta ehditään käyttää vielä ennen talven tuloa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen menettelytapaan, jolla perusradanpidon rahoituksesta on kuluvana vuonna huolehdittu.

Perusradanpidon määrärahataso oli ilmeisen alimitoitettu jo vuoden 2004 talousarvioesityksessä, jossa korvausinvestointeihin osoitettiin 106,4 miljoonaa euroa, kun todellisen määrärahatarpeen arvioitiin olevan noin 170 miljoonaa euroa. Hyväksyessään talousarvion eduskunta edellytti, että hallituksen tulee arvioida perusradanpidon todellinen määrärahatarve ja osoittaa tarvittavat määrärahat vuoden 2004 ensimmäisessä lisätalousarviossa (VaVM 39/2003 vp). Eduskunta kiinnitti radanpidon määrärahavajeeseen huomiota myös käsitellessään vuosien 2005—2008 määrärahakehyksiä koskevaa valtioneuvoston selontekoa. Valiokunta piti tuolloin välttämättömänä, että VR:n voitontuloutus suunnataan täysimääräisesti perusradanpidon rahoitukseen (VaVM 3/2004 vp). VR:n voitontuloutus oli noin 40 miljoonaa euroa, mutta ensimmäisessä lisätalousarviossa siitä osoitettiin perusradanpitoon vain 15 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määrärahataso jäi edelleen epärealistisen alhaiseksi, mikä toteutuessaan olisi johtanut muun muassa ratatöitä tekevän henkilöstön lomautuksiin.

Nyt annetun lisätalousarvion myötä korvausinvestointeihin osoitetaan tänä vuonna runsaat 150 miljoonaa euroa. Valiokunnan mielestä määrärahatasoa voidaan nyt pitää tyydyttävänä. Valiokunta ei voi kuitenkaan pitää hyvän hallintotavan mukaisena sitä menettelytapaa, jonka hallitus on valinnut perusradanpidon määrärahojen budjetointiin. Lyhytjänteinen rahoitus vaikeuttaa muun muassa junaliikenteen ja rakentamisen yhteensovittamista, nostaa radanpidon kustannuksia ja aiheuttaa kohtuutonta epävarmuutta ratatöistä vastuussa oleville tahoille.

Eduskunta on toistuvasti todennut, että väyläverkon rahoituksen tulee olla nykyistä pitkäjänteisempää. Hyväksyessään vuosien 2005—2008 määrärahakehyksiä koskevan selonteon eduskunta edellytti, että hallitus kiinnittää nykyistä enemmän huomiota liikennepolitiikan pitkäjänteisyyteen ja laatii väyläinvestointiohjelman toteuttamisen mahdollistavan, eri liikennemuotoja koskevan pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman.

Valiokunta viittaa edellä mainittuun lausumaan ja kiirehtii pitkäjänteisen rahoitussuunnitelman laatimista.

42. Finnvera Oyj:n korkotuet (arviomääräraha)

Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan Finnveran korkotukivaltuuksien korottamista yhteensä 40 miljoonalla eurolla. Tarkoituksena on korottaa 20 miljoonalla eurolla sekä alueellisen että erityiskorkotuen piirissä olevien lainojen myöntämisvaltuutta. Valtuuksien korotus on tarpeen Finnveran rahoitusmahdollisuuksien turvaamiseksi, sillä lainojen kysyntä on ollut arvioitua suurempaa.

Valiokunta pitää myöntämisvaltuuksien korotusta tärkeänä ja perusteltuna. Finnveran rahoituspalveluiden avulla voidaan kehittää yritysten kotimaan toimintoja sekä edistää elinkeino- ja aluepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Finnveran myöntämällä rahoituksella edistetään myös uusien työpaikkojen syntymistä.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota korkotuellisten lainojen myöntämisvaltuuksien korotusta koskevan menettelyn kankeuteen. Eduskunta päättää vuosittaisesta myöntämisvaltuudesta hyväksyessään valtion talousarvion, ja valtuuksiin tarvittavista muutoksista voidaan päättää vain lisätalousarvion yhteydessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan menettely on käytännön toiminnan kannalta liian kankea ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksia hidastava. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulisi selvittää mahdollisuudet valtuusmenettelyn muuttamiseksi nykyistä joustavammaksi.