30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kehitysyhteistyömäärärahojen osuus jää ensi vuoden budjettiesityksessä 0,37 prosenttiin arvioidusta bruttokansantuotteesta, vaikkakin hallituksen esityksessä kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan edellisvuotisesta. Kristillisdemokraatit pitävät kehitysavun nostamista 0,4 prosentin BKT-tasoon realistisena ja vastuullisena välitavoitteena kohti YK:n suosittamaa 0,7 prosentin tasoa, johon myös hallitus on ohjelmassaan sitoutunut. Tutkimusten mukaan kansalaisten enemmistö on valmis kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta maailman köyhistä. Kehitysyhteistyöllä voidaan merkittävästi parantaa juuri köyhimpien maiden sekä heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Maailmanlaajuisen hädän lievittämiseksi tulee kehitysyhteistyön voimavaroja tavoitteellisesti nostaa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 305/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuodesta 2000 lähtien vankien määrä Suomessa on ollut kasvussa. Vuonna 2004 on ennustettu vankeja olevan noin 3 750, minkä vuoksi vankeinhoitolaitokselle tarvitaan kipeästi lisäresursseja. Lisääntyneen vankimäärän vuoksi vankilat ovat liian täysiä eikä henkilökuntaa ole riittävästi. Vakava henkilöstön puute Suomen vankiloissa lisää vankien turvattomuutta, vaikeuttaa päihdekuntoutusta ja pitää yllä poikkeuksellisen korkeaa rikosten uusimisriskiä.

Vangit ovat tulleet entistä moniongelmaisemmiksi, ja yksilöllisen hoidon ja ohjauksen tarve on korostunut. Suurella osalla vangeista on muiden sosiaalisten ongelmien lisäksi vaikea päihdeongelma. Nykyisellään vankeinhoidon rahoituksesta entistä suurempi osa menee peruskoulutusta suorittavien vankien koulutusmenoihin ja entistä sairaampien potilaiden terveydenhuoltomenoihin. Tämä on pois vankeinhoidon perustoiminnasta. Samalla vankien tuottava työtoiminta on vähentynyt.

Suomi on ratifioinut vankeinhoitoa koskevat kansainväliset sopimukset, ja eduskunta on määritellyt tason, jolla vankeinhoidon tulee olla. Nykyisillä resursseilla vankeinhoito ei näitä kriteerejä kuitenkaan kaikilta osin täytä, ja siksi vankeinhoidon resursseja on lisättävä erityisesti henkilökunnan lisäämiseksi, jotta vankien kuntoutuksesta voidaan huolehtia riittävässä määrin.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 666/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa vankien kuntoutukseen.

75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Poliisin henkilöstövaje on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Avoinna olevien poliisin virkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen. 10 miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 138/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin avoinna olevien poliisin virkojen täyttämiseksi.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Vuoden 2004 talousarvioehdotuksen mukaan valtio osallistuu kustannustason noususta johtuvaan kuntien lakisääteisten valtionosuustehtävien menojen lisäykseen 75 prosentin osuudella, mikä on vastoin etenkin päähallituspuolueen ennen vaaleja antamia lupauksia. Indeksikorotuksen toteuttaminen 75-prosenttisesti leikkaa kunnilta 32 miljoonaa euroa vuonna 2004 niille kuuluvia valtionosuuksia. Köyhimmille kunnille, joilla on jo ennestään suuria vaikeuksia lakisääteisten palvelujen ylläpitämisessä, indeksileikkaus on kaikkein pahin, koska niille valtionosuuksien suhteellinen merkitys on kaikkein suurin. Hallituksen esitys lisää näin edelleen kuntien ja kuntalaisten eriarvoisuutta.

Kuntien valtionosuudet jakautuvat kolmen pääluokan kesken siten, että 32 000 000 euron lisäystarve kohdistuu seuraavasti:

• sisäasiainministeriö 960 000 euroa
• opetusministeriö 10 134 000 euroa
• sosiaali- ja terveysministeriö 20 900 000 euroa.

Kristillisdemokraatit esittävät kuntien valtionosuuksiin täysimääräistä indeksitarkistusta kaikissa em. pääluokissa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 158/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.97.31 otetaan lisäyksenä 960 000 euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien yleisiin valtionosuuksiin.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 163/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 10 134 000 euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen opetustoimen valtionosuuksiin.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

a) Opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosiaalisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti kykyjensä mukaisesti. Opintotukijärjestelmään liittyvää asumislisää ei kuitenkaan makseta opiskelijalle niiltä kuukausilta, joina hän ei opiskele päätoimisesti. Tämä on epäkohta, joka tulee mahdollisimman pian korjata. Opiskelijan on asuttava vuoden ympäri, ja asumisesta aiheutuu samanlaiset kustannukset kaikkina kuukausina.

Muut kuin opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea, mistä seuraa se, että opiskelijat ovat perusteettomasti epäoikeudenmukaisessa asemassa muihin väestöryhmiin verrattuna. Ympärivuotinen asumistuki helpottaisi opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa ja vähentäisi myös toimeentulotuen tarvetta. Parannuksella olisi opiskeluaikoja lyhentävä myönteinen vaikutus.

Opetusministeriön selvityksessä arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-aikana. Jos vuokraraja on nykyinen, kustannukset olisivat noin 16,5 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 613/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 16 500 000 euroa opiskelijoiden asumislisän budjettiperusteiseen maksamiseen kokovuotisena.

b) Tällä hetkellä noin puolella asumislisänsaajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton, eikä opintotukilaissa määritelty asumislisän vuokrakatto vastaakaan todellista vuokratasoa. Lähtökohtana tulisi olla opiskelijoiden ja muun väestön asumisen tuen tason yhtenäisyys. Tämä on myös opetusministeriön työryhmän mietinnössään Kannustava opintotuki 18:2002 esittämä kanta.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Em. opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa korotetaan 252 euroon. Asumislisän vuokrakaton korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa kuussa. Uudistus tulisi voimaan 1.9.2004.

Jos opintotuki vastaa paremmin opiskelijoiden todellisia opiskelukustannuksia, opiskelijoiden on mahdollista keskittyä päätoimisemmin opiskeluun, ja pelkästään toimeentulon vuoksi tehty työ vähenee. Muutoksella on valmistumisaikoja lyhentäviä vaikutuksia, ja se kohentaa opiskelijoiden opintojenaikaista toimeentuloa.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 5/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton budjettiperusteiseen korottamiseen.

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Edessä on sekä EU:n laajenemisesta että tukien muusta leikkauksesta johtuva maatalouden alasajon kiihtyvä vauhdittuminen. Suomalaiset haluavat pitää maaseudun asuttuna ja elinvoimaisena, ja lisäksi he pitävät puhtaan kotimaisen ruoan saannin turvaamista erittäin tärkeänä asiana. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa esitetään 8 000 000 euron lisäystä maatalouden kansallisen tuen määrärahaan. Summa on vaatimaton, mutta sen hyväksyminen on selkeä osoitus vastuun ottamisesta Suomen tulevaisuudesta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 168/2003 vp viitaten esitän,

että momentille 30.12.41 otetaan lisäyksenä 8 000 000 euroa maatalouden kansallisen tuen korottamiseen.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt läheskään tarpeeksi määrärahoja, ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 169/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 8 500 000 euroa perustienpitoon.

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on ratifioinut ilman varaumia lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jossa määritellään eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. YK:n asettama lapsen oikeuksien komitea on useita kertoja suositellut Suomelle lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista. Komitea on huolissaan seurannan sekä valtionhallinnon ja kuntien välisen koordinaation puutteesta lapsipolitiikassa. Jo seitsemän vuotta sitten hallituksen lapsipoliittisessa selonteossa ehdotettiin lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista lainsäädännön tasoisesti. Lapsiasiainvaltuutetun toimiston perustaminen on välttämätöntä, jotta voitaisiin paremmin valvoa ja edistää lasten oikeuksia ja etuja yleisellä hallinnon ja yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 667/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.01.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsilisien reaaliarvo on jo pudonnut viimeisten yhdeksän vuoden sisällä noin viidenneksen suorien leikkausten vuoksi ja siksi, että niitä ei ole sidottu indeksiin. Lapsiperheiden aseman parantamiseksi kristillisdemokraatit ovat esittäneet kaikkien lapsien lapsilisien korottamista 10 eurolla kuussa.

Hallituksen lapsilisäkorotus merkitsee sitä, että lapsilisien reaaliarvo edelleen laskee vaalikauden aikana kaikilla muilla paitsi yksilapsisilla perheillä. Tämä yksilapsimalli purkaa lapsilukumäärän mukaan nousevaa lapsilisäporrastusta, mitä jo aiempien lapsilisäleikkausten yhteydessä on toteutettu huonoin seurauksin. Lapsilisätyöryhmän selvityksen mukaan kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa ovat monilapsiset perheet. Tämä on yksi syy siihen, että suomalaiset eivät Väestöliiton tutkimuksen mukaan uskalla hankkia niin suuria perheitä kuin haluaisivat.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 617/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 55 000 000 euroa lapsilisien budjettiperusteiseen korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

a) Äitiys- ja vanhempainpäivärahan minimimäärä tulee nostaa pienimmän työttömyysturvan tasolle kaikkien etuuden saajien osalta. Nykyisen äitiyspäivärahan minimimäärä on 11,45 euroa päivässä, ja sitä maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Ilman lapsikorotuksia maksettu täysi työmarkkinatuki tai vastaavasti työttömän peruspäiväraha on 23,02 euroa päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jotta äitiyspäiväraha olisi kuukausitasolla vastaavan suuruinen, sen tulisi olla 19,18 euroa.

Lapsia syntyy vuosittain noin 60 000. Tästä määrästä äitejä noin neljäsosalla on alle 23,02 euron suuruinen vanhempainraha. Perustoimeentuloksi on laskettu riittävän 23,02 euron työttömyyspäiväraha, joten ei voi ajatella, että vähemmällä korvauksella tulisi toimeen. Äitiyspäivärahan pienuutta perustellaan lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 618/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 26 000 000 euroa vanhempainrahan vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

b) Suomalaisten potilaitten omakustannusosuus terveydenhuollon rahoituksesta on OECD-maiden huipputasoa. Kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollon kustannuksista on tällä hetkellä noin 22 prosenttia, kun se vielä 1990-luvun alussa oli noin 15 prosenttia. Suomessa niin lääkkeille, asiakasmaksuille kuin matkakuluillekin ovat käytössä erilliset maksukatot, joiden yhteenlaskettu taso nousee yli 1 300 euron. Tämän lisäksi tulevat hammashoidon ja fysikaalisen hoidon kustannukset.

Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Sairauden toteamisen ja hoidon välisen ajan viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia, joten pitkällä tähtäimellä säästö saattaa muuttua lisämenoiksi. Taloudelliset vaikeudet saavat avohuollon potilaan laiminlyömään lääkityksensä, joka sairaalahoidossa ei maksaisi hänelle mitään. Merkittävin syy mielenterveyspotilaan joutumiseen yhteiskunnalle kalliiksi tulevaan sairaalahoitoon on juuri avohoidon lääkityksen laiminlyönti.

Vuonna 2003 lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja on 601,15 euroa. Rajan ylittävät lääkekustannukset korvataan kokonaan, mikäli vuotuisen omavastuurajan ylitykset yhteensä ovat enemmän kuin 16,82 euroa. Lääkkeiden vuotuinen omavastuuraja määräytyy KEL-indeksin mukaan, joten raja on arviolta 611,40 euroa vuonna 2004. Kristillisdemokraatit esittävät, että lääkekorvausten omavastuun vuotuista maksukattoa lasketaan 528 euroon. Tällöin lääkkeiden lisäkorvauksen saajien lukumäärä nousee noin 34 prosenttia.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 668/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 euroa lääkekorvausten omavastuun maksukaton laskemiseen budjettiperusteisesti.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Suomessa arvioidaan olevan pelkkää kansaneläkettä saavia henkilöitä noin 115 000. Kansaneläkkeen on tarkoitus turvata perustoimeentulo henkilölle, joka ei saa ansioeläkettä tai jolle on kertynyt vain pieni ansioeläke. Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on vuonna 2003 1. kuntaryhmässä 493,45 euroa ja 2. kuntaryhmässä 472,93 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaavat määrät ovat 434,17 ja 416,69 euroa. Kansaneläkkeen nykyinen taso ei riitä takaamaan toimeentuloa. Verotus huomioon ottaen Suomen minimieläke on Pohjoismaiden pienin.

Kansaneläkkeen alhainen taso aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia toisaalla. Vähävaraiset eläkeläiset tinkivät esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa, minkä seurauksena joudutaan hoitamaan vaikeutuneita sairauksia aikaisempaa kalliimmalla. Säästöt ruokaostoksissa johtavat ravitsemustason laskuun ja näin myös terveydellisiin ongelmiin. Eläkeläisten tuloerojen kasvu on johtamassa kasvavaan eriarvoisuuteen ja vanhusten syrjäytymiseen. Noin kolmannes köyhyysrajan alapuolella elävistä on eläkeläisiä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 148/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.19.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 euroa kansaneläkkeen vähimmäismäärän budjettiperusteiseen korottamiseen.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

a) Momentin 26.97.31 kohdalla esitetyn perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 179/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 900 000 euroa täysimääräisen indeksitarkistuksen tekemiseen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuksiin.

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

1990-luvulla vankeusrangaistuksen uusijoiden suhteellinen määrä pysyi melko vakaasti vajaassa 60 prosentissa. Vuoden 2002 tilastojen mukaan noin 90 prosenttia vapautuneista nuorisovangeista päätyy uudestaan vankilaan. Puolet uusijoista aloittaa uuden vankeusrangaistuksensa jo yhden vuoden sisällä. Vankeusrangaistuksen uusiminen on Suomessa hieman yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa vapautuville vangeille tarvittavista koordinoiduista tukitoimista on valtava pula. Monen vapautuvan vangin rikoskierre voitaisiin katkaista tehokkailla tukitoimilla vapautumisen jälkeen.

Maassamme toimii lukuisia kansalaisten perustamia yhdistyksiä, jotka täydentävät julkisia palveluja monien vaikeuksissa ja syrjäytymässä olevien väestöryhmien kohdalla. Sosiaalista työtä tekevien yhdistysten rahoituksen järjestyminen on suuri ongelma, koska säästösyiden vuoksi vain harva kunta myöntää tarvittavat maksusitoumukset. Kristillisdemokraatit pitävät välttämättömänä, että valtio tukee aiempaa enemmän kansalaisjärjestöjen vapautuvien vankien parissa tekemää työtä.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 669/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 33.92.50 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa vapautuvien vankien tukemiseksi tehtävään työhön.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

29. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha)

Kaikkein pahimmilla työttömyysalueilla kunnat ovat lähes ainoita, jotka voivat työllistää ihmisiä. Kuntien talous on kuitenkin erittäin kireä. Niillä ei ole ilman valtion voimakasta tukea mahdollisuutta työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä, joiden työllistäminen on tärkeintä. Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa on yhteensä 20 000 000 euroa työllistämistoimenpiteiden lisärahoitukseen erityisesti niille alueille, joissa työttömyysaste on merkittävästi keskimääräistä korkeampi.

Väärin kohdistuneista tukityöllistämishankkeista ja erilaisista turhista kurssituksista rahat on pian siirrettävä tehokkaampiin toimenpiteisiin, muun muassa oppisopimuskoulutukseen ja suoraan työllistämistukeen myös yksityiselle sektorille.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 37/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.29 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Eri puolilla maata on tärkeitä investointihankkeita, jotka eivät käynnisty ilman valtion lisäpanostusta. Näillä järkevillä investoinneilla voidaan sekä parantaa akuuttia työllisyystilannetta että luoda uusia pysyviä työpaikkoja.

Tämän momentin määrärahan ohjeistuksessa korostetaan rahan käyttämistä työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Erityisen tärkeää tämä on sellaisilla alueilla, joilla on jouduttu nopeasti tämän pahenevan työttömyyden kouriin, kuten esimerkiksi Uudessakaupungissa. Nopeasti heikentyneissä oloissa kunnan on vaikea harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ilman valtion määrärahaa työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla puolestaan voitaisiin tukea jo olemassa olevia yrityksiä ja toisaalta houkutella alueelle uusia. Kuntien työllisyysperusteinen tukeminen on todellakin tärkeää sellaisessa tilanteessa, jossa veronalennusten luvattu kompensaatio ei kuitenkaan tuo näille alueille yhtään uutta veroeuroa, vaan heikentyvä työllisyys päinvastoin pienentää verotuloja.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 38/2003 vp viitaten ehdotan,

että momentille 34.06.64 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa työllisyysperusteisiin siirtomenoihin investointeihin.

75. Poliisitoimi

21. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää poliisitoimelle 553,1 miljoonan euron suuruista määrärahaa vuodelle 2004. Ehdotettu määräraha sisältää 22 miljoonan euron kasvun kuluvan vuoden määrärahatasoon verrattuna, mutta pelkästään uuden palkkausjärjestelmän ja virkaehtosopimuksen edellyttämä määrärahan lisätarve on noin 19 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotus ei näin ollen sisällä tasokorotusta poliisin toimintamenoihin.

Poliisihallinnolla on kuitenkin huomattavia uusia menopaineita vuodelle 2004, jotka johtuvat mm. kustannustason noususta, lisääntyneistä tehtävistä, poliisin tietohallintokeskuksen alueellistamispäätöksestä sekä välttämättömistä kehittämishankkeista ja investoinneista. Sisäasiainministeriön poliisiosasto esittikin valtioneuvoston kehyspäätökseen verrattuna noin 20 miljoonan lisäystä nettorahoitukseen, mutta tämä esitys ei sisälly talousarvioesitykseen.

Sen sijaan talousarvioesityksessä on arvioitu poliisimiesten määrän vähenevän noin 200:lla nykyisestä tasosta. Sisäasiainministeri on kuitenkin ilmoittanut, että määrä tästä huolimatta pidetään kuluvan vuoden tasolla, joka on noin 7 750 poliisimiestä. Suuren haasteen poliisien määrän kehitykselle muodostaa joka tapauksessa poliisimiesten lisääntyvä eläköityminen lähivuosina. Ennakoitavissa olevat eläke- ja muut poistumat huomioon ottaen kuluvan vuosikymmenen lopussa maassamme arvioidaan nykyisillä koulutusmäärillä olevan noin 180 poliisimiestä nykyistä vähemmän. Pidemmällä aikavälillä on lisäksi uhkana, että poliisi joutuu rahapulan vuoksi vähentämään muuta kuin varsinaista poliisihenkilöstöä niin voimakkaasti, että sillä tulee olemaan merkittävä negatiivinen vaikutus poliisin palvelukykyyn ja -verkostoon.

Kansalaisten perusteltu huoli arjen turvallisuudesta edellyttää poliisien määrän lisäämistä. Kokoomus esitti vaaliohjelmassaan kenttäpoliisien määrän lisäämistä 100:lla nykyisestä erityisesti huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Tällä hetkellä poliisin peruskoulutuksen aloittaa vuosittain 360 henkilöä. Tavoiteltu sadan kenttäpoliisin lisäys voidaan saavuttaa lähivuosina nostamalla Tampereen poliisikoulun opiskelijamäärää pysyvästi 65 opiskelijalla. Poliisikoulun rahoituskehystä on tästä johtuen nostettava 1,5 miljoonalla eurolla vuonna 2004 ja tätäkin suuremmilla summilla seuraavina vuosina.

Poliisitoimen rahoitusta tulee lisätä muuhunkin tarkoitukseen kuin henkilöstömenoihin. Selkeällä määrärahakorotuksella mahdollistetaan lisääntyneiden ja vaikeutuneiden tehtävien edellyttämät, etenkin poliisin kaluston ikääntymisestä johtuvat välttämättömät investoinnit.

Poliisin toimintaedellytykset on turvattava asianmukaisella tavalla, sillä mm. kansainvälistyminen, tietotekniikan kehitys ja rikollisuuden eri lajien poliisin työlle aiheuttamat lisäpaineet ja velvoitteet ovat johtaneet siihen, että osoitetut voimavarat ovat alimitoitettuja yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen nähden. Varsinkin moninainen huumerikollisuus ja yhä huolestuttavammaksi käyvä järjestäytynyt rikollisuus edellyttävät poliisille uusien toimintavaltuuksien lisäksi myös tuntuvasti lisää voimavaroja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Hallituksen esityksen mukaan momentilta 28.07.06 saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2006. Ylimääräisellä eläkkeellä on mahdollistettu kyseisille henkilöille samantasoinen eläketurva kuin julkisella sektorilla valtion palveluksessa vastaavissa tehtävissä työskenteleville.

Kaunialan sotavammasairaalassa ja Kyyhkylän kuntoutussairaalassa työskentelee mm. apuhoitajina, sairaanhoitajina ja osastonhoitajina runsaat 40 henkilöä, joille ylimääräisen eläkkeen eläkeikä on 58 tai 60 vuotta. Heidän kohdallaan nykyisen ylimääräiseläkejärjestelyn lopettaminen merkitsee eläkeiän nousua enimmillään 5—7 vuodella. Hallituksen ehdottama vuoteen 2006 ulottuva siirtymäaika on kohtuuton. Esimerkiksi yksityisalojen TEL-eläkeuudistus sisältää suojasäännöksen viimeistään vuonna 2011 eläkkeelle siirtyville. Mikäli ylimääräiseläkejärjestelyn voimassaolon takarajaksi otettaisiin vastaavasti vuosi 2011, saisi huomattava osa kyseisistä ns. vanhan alemman erityiseläkeiän piirissä olevista eläkkeen ennakoimallaan tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 28.07.06 perusteluja muutetaan siten, että ylimääräisten eläkejärjestelyjen voimassaolon takarajaksi asetetaan vuosi 2011.

81. Eräät hallinnonaloittain jakamattomat menot

96. Edeltä arvaamattomat tarpeet (kiinteä määräraha)

Hallitus on nostanut ns. ennalta arvaamattomiin tarkoituksiin käytettäväksi varatun kiinteän määrärahan tason vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon verrattuna jopa 120-kertaiseksi vuodelle 2004. Määrärahaa on kuluvalle vuodelle budjetoitu ainoastaan 168 000 euroa. Arvaamattomista tarpeista johtuvien välttämättömien menojen maksamiseen varautuminen on sinällään perusteltua, mutta tasokorotus on tästä huolimatta ylimitoitettu. Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään määrärahan pienentämistä puolella eli 10 miljoonaan euroon. Tämäkin tuntuu ylimitoitetulta summalta verrattuna kuluvan vuoden budjettiin.

Kiinteää määrärahaa voidaan hyvin pienentää tätäkin enemmän, 2 miljoonaan euroon. Mikäli yllättävien menojen muutos on em. summaa suurempi, on se perusteltua tuoda eduskunnan käsittelyyn lisätalousarviossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 28.81.96 vähennetään 8 000 000 euroa.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Perusopetuksen oppilasmäärät pienenevät tulevina vuosina ikäluokkien pienentymisen myötä. Hallitusohjelmassa todetaan, että oppilasmäärien pienenemisestä aiheutuvat säästöt on ohjattava ensisijaisesti opetuksen kehittämiseen ja laatuun. Opetusta tukevat toimet, kuten pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja kuljetusetuuden parantaminen, ovat kannatettavia uudistuksia, mutta niitä ei voida pitää koulutuksen kehittämisenä. Siten niihin on löydyttävä rahoitus erikseen, eikä niitä mielestämme saa rahoittaa opetuksen laadun kustannuksella, kuten nyt on käymässä.

Hallituksen talousarvioehdotuksen linjaus, jossa kuntien talouden arvioidaan olevan negatiivinen koko vaalikauden ajan, on huolestuttava. Opetuksessa kustannustason nousu vie kunnilta enemmän rahaa kuin valtionosuudet antavat. Tämä vaikeuttaa merkittävästi kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukasta perusopetusta. Jos resursseja perusopetuksen lisättäisiin valtionosuuksien yksikköhintoihin, kunnilla olisi paremmat mahdollisuudet pienentää perusopetuksen opetusryhmiä sekä turvata tuki- ja erityisopetus ja opintojen ohjaus. Tällä olisi myös ehkäisevä vaikutus syrjäytymisongelmiin.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 905/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan lisäyksenä 60 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä

Opiskelijoiden asumisen tukea parannettiin viimeksi vuonna 2000 toteutetun uudistuksen yhteydessä, jolloin aiempia leikkauksia ja asumiskustannusten nousua pystyttiin hieman kompensoimaan. Tämän jälkeen asumiskustannukset ovat edelleen kohonneet, sillä huoneistojen vuokrat nousevat noin 2—6 prosenttia vuodessa asuinkaupungista riippuen. Nykyinen asumislisän vuokrakatto ei siten vastaa todellisia asumiskustannuksia.

Opetusministeriön Kannustava opintotuki -työryhmä selvitti vuonna 2002 erilaisia vaihtoehtoja opintotuen kehittämiseksi ja esitti ensisijaisena toimenpiteenä pitkien tutkintojen enimmäistukiajan korottamista, jonka edellinen hallitus ehtikin jo toteuttaa. Toisena toimenpiteenä työryhmä ehdotti, että lukuvuonna 2004—2005 tulisi korottaa opiskelijoiden asumislisässä huomioon otettavan vuokran rajaa 252 euroon kuukaudessa. Tämä tukisi opintotuen riittävyyttä ja kohdistuisi välttämättömien asumiskustannusten korvaamiseen. Vuokrakaton korottamisen etuna olisi tuen kohdentuminen kaikille asumislisän piirissä oleville arviolta noin 75 000 opiskelijalle, joilla vuokra on vähintään 252 euroa kuukaudessa. Pidämme perusteltuna vuokrakaton korottamista työryhmän esittämällä tavalla, jonka kustannukset vuositasolla ovat noin 20 miljoonaa euroa. Korotus tulisi voimaan lukuvuoden 2004 alusta eli 1.8.2004, joten kustannukset olisivat ensi vuoden osalta noin 10 miljoonaa euroa.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 5/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

90. Taide ja kulttuuri

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Eduskunta edellytti vuoden 2002 talousarviokäsittelyn yhteydessä, että hallitus selvittää teattereiden valtiontukijärjestelmässä olevat epäkohdat ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Tämän pohjalta opetusministeriössä työryhmä selvitti vuonna 2002 teatteri- ja orkesterilain sekä valtionosuusjärjestelmän toimivuutta kustannusrakenteeltaan erilaisten teattereiden kohdalla ja esitti, että henkilötyövuosijärjestelmä on toimiva laskentamalli myös tulevaisuudessa. Ongelmana on kuitenkin rahoituksen jälkeenjääneisyys, minkä vuoksi on perusteltua korottaa teattereiden henkilötyövuosien määrää. Vajaus työvuosissa on 259 henkilötyövuotta. Ottaen huomioon eduskunnan aiempi lausuma pidämme perusteltuna korottaa henkilötyövuosien määrää noin 100:lla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.90.31 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa.

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)

Momentilta 30.14.61 siirretään momentille 30.14.63 yhteensä 10 miljoonaa euroa käytettäväksi Maatilatalouden kehittämisrahaston menoihin artikla 141 -ratkaisujen vuoksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 30.14.61 vähennetään 10 000 000 euroa.

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) menot tulevat lisääntymään artikla 141 -ratkaisujen vuoksi. Jo tällä hetkellä erilaisia investointihakemuksia TE-keskuksissa on niin paljon, että ensi vuoden varat kuluvat jo nyt sisällä oleviin hakemuksiin. Lisäksi ensi vuonna MAKERAlla on vähemmän varoja käytettävissä kuin kuluvana vuonna. Maatalouden rakennemuutoksen edistämiseksi ja maatalouden kehittämiseksi on välttämätöntä, että MAKERAn käyttöön siirretään lisäresursseja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.14.63 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

Lisäksi ehdotamme

momentin 30.14.63 perusteluissa lausuttavaksi:

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esitti perustienpitoon alun perin 558,3 miljoonan euron määrärahaa, joka on noin 50 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Tiehallinnon mukaan määrärahalla on mahdollista ainoastaan huolehtia yleisten teiden jokapäiväisestä liikennöitävyydestä ja tieverkon kunnosta. Mainittu rahoitus ei mahdollista tiestön kunnon parantamista nykyisestä. Valiokunta lisäsi määrärahaa 25 miljoonalla eurolla 583 miljoonaan todeten kuitenkin samalla, että määrärahakehys ei ole jatkossakaan riittävä.

Maantieliikenteellä on Suomessa suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvyn ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta. Liikenneväylien kunto ja toimivuus vaikuttavat monella tavalla kuljetuskustannuksiin, talouselämän kilpailukykyyn ja kuluttajahintoihin. Talousarvioesityksen perusteluissa mainitaan, että liikennepolitiikan tavoitteena on huolehtia laadukkaiden, turvallisten ja edullisten yhteyksien tarjoamisesta. Tieverkon välityskyvyllä ja kunnolla on tässä oleellinen merkitys.

Huonot päällysteet, soratiet, kelirikko, ruuhkat ja painorajoitetut sillat lisäävät maantieliikenteen kustannuksia. Alempiasteisen tieverkon kunto on heikentynyt viime vuosien aikana ja huonokuntoisia päällystettyjä teitä on jo muutettu sorateiksi. Sorateille joudutaan puolestaan asettamaan kelirikon aiheuttamia painorajoituksia, mikä aiheuttaa kuljetusten siirtymistä korvaaville reiteille tai jopa niiden väliaikaista keskeytymistä. Tämä vähentää kuljetusyritysten tuloja tai aiheuttaa lisää kustannuksia. Esimerkiksi metsäteollisuudelle kelirikko aiheuttaa vuosittain 100 miljoonan euron lisäkustannukset.

Siinäkin tapauksessa, että perustienpidon nykyinen rahoitustaso turvattaisiin, kasvaa peruskorjauksen tarve entisestään tulevina vuosina. Esimerkiksi peruskorjattavien siltojen määrä tulee lisääntymään huomattavasti. Lähes puolet Suomen silloista on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla, joten niiden peruskorjauksen ajankohta on käsillä. Huonokuntoiset sillat aiheuttavat haittaa etenkin kuorma-autoliikenteelle, sillä siltojen painorajoitukset tulevat lisääntymään, ellei korjaustöitä voida tehdä riittävän nopealla aikataululla.

Perustienpidon laajennus- ja uusinvestointeihin jää käytettäväksi huomattavasti tarvetta pienempi rahoitus, eikä liikenneturvallisuutta voida edistää riittävällä tavalla. Tiehallinnon arvion mukaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista liikennekuolemien vähentämistavoitetta ei Tiehallinnon vastuulla olevien toimien osalta voida tällä määrärahatasolla saavuttaa. Myös kevyen liikenteen väylien rakentaminen tulee ensi vuonna vähentymään merkittävästi perustienpidon määrärahojen laskiessa. Tälläkin on selkeitä merkityksiä liikenneturvallisuuden kehittymiseen ja liikennekuolemien määrään. Kokoomuksen tavoite liikennekuolemien osalta on nolla, sillä jokainen tieliikenteen onnettomuusuhri on liikaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 16 000 000 euroa.

25. Tienpidon valtionavut

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Yksityistiet ovat merkittävä osa tieverkostoamme ja yhä varsin tärkeitä lukemattomille kansalaisille. Yksityisteitä on arviolta 280 000 kilometriä, ja niiden varrella asuu vakituisesti noin 500 000 ihmistä. Yksityisteillä on näin ollen suuri merkitys erityisesti harvaan asuttujen seutujen liikenneyhteyksien ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta. Yksityistiet ovat monelle ainoa yhteys palvelujen luo, taajamien asukkaille yhteys luontoalueille ja mökeille sekä usein erityisesti vanhusten turvallisuuden tae. Yksityistiet ovat myös elinkeinoelämälle, lähinnä maa- ja metsätalouden kuljetuksille, tärkeä kuljetusväylä. Mm. puutavarasta yli 90 prosenttia kuljetetaan yksityisteitä hyväksi käyttäen.

Valitettavan monin paikoin yksityistiet ovat päässeet kohtuuttoman huonoon kuntoon ja raskaat kuljetukset rasittavat tiestöä lisää niin, etteivät yksityisteiden osakkaiden voimavarat riitä huolehtimaan niiden kunnossapidosta. Hallituksen tavoitteena on oltava päivittäisen liikennöitävyyden ja tasa-arvoisen liikkumisen turvaaminen yksityisteillä sekä niiden käyttökunnon säilyttäminen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.25.50 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpitoon esitetään talousarviossa 106 miljoonaa euroa. Todellisuudessa rataverkon ylläpitoon ja korjausinvestointeihin tarvitaan vuositasolla noin 170 miljoonaa euroa, jotta rataverkko voitaisiin pitää turvallisena ja kilpailukykyisenä liikenneväylänä. Vuosikymmenen vaihteessa rataverkon korjausinvestointeihin pystyttiin osoittamaan 180—190 miljoonaa euroa vuosittain. Tällä summalla ratoja on perusparannettu ja rataverkon rappeutumiskehitys pysäytetty.

Nyt tilanne on heikentynyt radikaalisti. Tärkeää ja kiireellistä perusparannustyötä on tekemättä noin 2 000 ratakilometrin osalta, ja tavara- ja huoltoratapihojen kunnostus on vasta alkamassa. VR:n arvion mukaan vuoden 2004 talousarvioesityksessä esitetty määräraha on vain noin 60 prosenttia todellisesta tarpeesta. Tämä kehitys johtaa liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman tavoitetta. Turvallisuusriskit kasvavat ja liikenteen täsmällisyys heikkenee, mikä on jo nyt johtanut matkustajien tyytymättömyyden lisääntymiseen. Heikkokuntoisesta rataverkosta aiheutuu esimerkiksi VR:lle kymmenien miljoonien eurojen menetykset vuosittain. Nämä johtuvat mm. hitaista aikatauluista aiheutuvista markkinaosuuksien menetyksistä sekä akselipainojen alhaisuudesta tavaraliikenteessä. Mainitut menetykset vaikuttavat luonnollisesti heikentävästi VR:n tulokseen. Puuttuva rahoitus myös hidastaa merkittävien rataosuuksien päällysrakenteen uusimisia ja perusparannuksia. Työt joudutaan samasta syystä tekemään pätkittäin, mikä lisää lopullisia kustannuksia huomattavasti.

VR:n arvion mukaan talousarvioesitys ennakoi VR-radalle joko 100—200 henkilön irtisanomisia tai vaihtoehtoisesti 1 000 työntekijän lomauttamista 1—2 kuukauden ajaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa.

02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

21. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin tehtävänä on tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Toiminnan tuottavuuden lisäämiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi Stakesin tulisi nykyistä huomattavasti selkeämmin keskittyä sellaiseen tutkimukseen, josta on välitöntä hyötyä kunnille ja valtiolle päätettäessä sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tulonsiirtojen kehittämisestä käytännössä. Tämän vuoksi Stakesin toimintamenoihin hallituksen esityksessä varatun määrärahan vähentäminen on perusteltua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 33.02.21 vähennetään 2 000 000 euroa.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsiperheiden taloudelliset ongelmat ovat laajalti tiedossa. Jopa joka kymmenes lapsiperhe elää köyhyysrajan alapuolella. Erityisesti monilapsiset ja yhden huoltajan perheet ovat taloudellisesti huonossa asemassa. Perheiden taloudellinen epävarmuus ja varsinkin nuorten naisten heikko työmarkkina-asema pätkätöineen ovat pakottaneet perheet siirtämään lasten hankintaa tai luopumaan toiveista hankkia enemmän lapsia.

Lapsilisillä tasataan lapsiperheiden suurempia kuluja lapsettomiin perheisiin verrattuna. Vuoden 1995 jälkeen lapsilisiä ei ole korotettu eikä lapsilisiin ole tehty kustannusten nousua korvaavaa indeksitarkistusta, kuten automaattisesti tehdään monien muiden sosiaalietuuksien kohdalla. Elinkustannukset sen sijaan ovat näiden vuosien aikana nousseet n. 12 prosenttia. Näin ollen lapsilisien reaaliarvon voidaan sanoa laskeneen kohta kymmenen vuoden ajan.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteen TAA 692/2003 vp perusteella ehdotamme

momentin 33.15.52 perusteluissa lausuttavaksi:

22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot

59. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sotiemme veteraaneja elää keskuudessamme noin 120 000, ja heidän keski-ikänsä on 83 vuotta. Heidän toimintakykynsä heikkenee, ellei omatoimista selviytymistä tueta tehokkaasti. Riittävä, asianmukainen ja ennen kaikkea säännöllisesti tapahtuva kuntoutus turvaa ja edistää ikääntyneiden veteraanien kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista kotioloissa, omin avuin ja mahdollisimman pitkään. Samalla vähenee kalliin laitoshoidon tarve.

Potentiaalinen kuntoutettavien lukumäärä vuonna 2004 on vajaat 90 000, kun veteraanien kokonaismäärästä on vähennetty sotainvalidit, joilla on oikeus vuosittaiseen kuntoutukseen. Mikäli kuntoutusmahdollisuutta käyttäisi veteraaneista sama osuus kuin sotainvalidikuntoutuksessa, kuntoutukseen hakeutuisi noin 50 000 veteraania.

Rintamaveteraanien kuntoutusmääräraha on 35,6 miljoonaa euroa vuonna 2003. Tällä määrärahalla arvioidaan kuntoutettavan noin 35 000 henkilöä. Summalla päästään joka toinen vuosi tapahtuvaan kuntoutukseen. Lisäämällä avokuntoutusjaksoja voidaan pienemmällä määrärahalisäyksellä päästä vuosittaiseen kuntoutukseen. Lisämäärärahan tarve on 6—16 miljoonaa euroa. Nykyisin eri käytössä olevien kuntoutusmuotojen suhde on arviolta 35 prosenttia avokuntoutusta ja 65 prosenttia laitoskuntoutusta.

Momentille 33.22.59 esitettävä lisämääräraha tulee käyttää ensisijaisesti lähikuntoutukseen, jolloin tavoite vuosittaisesta kuntoutuksesta olisi mahdollinen toteuttaa. On tärkeää, että kuntoutuksen sisältöjä kehitetään vastaamaan paremmin veteraanien tarpeita. Nykyinen laitoskuntoutusjakso on varsin raskas, ja kuntoutuksen hyöty jää usein vähäiseksi.

Vuonna 2002 valtiovarainvaliokunnan mietintöön vuoden 2003 talousarvioksi eduskunta hyväksyi lausuman, jossa "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden parantaa rintamaveteraanien kuntoutuksen laatua ja määrää siten, että jokaisella sotiemme veteraanilla olisi mahdollisuus päästä vuosittaiseen kuntoutukseen." Myös hallitusohjelmassa on todettu, että rintamaveteraanien säännönmukaista kuntoutusta kehitetään.

Edellä olevan ja talousarvioaloitteen TAA 469/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 33.22.59 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kotipalvelutoiminta on tärkeä osa kuntalaisten hyvinvointipalveluja. Kotipalvelun on tarkoitus mahdollistaa iäkkäille ihmisille asuminen omassa kodissa pidempään, tukea vammaisia ja heidän perheitään arjen toimien sujumisessa sekä auttaa pienten lasten vanhempia selviytymään vaikeiden aikojen yli esimerkiksi kotonaan lasta hoitavan vanhemman sairastuessa. Kotipalveluilla voidaan ehkäistä ennenaikaista laitostumista sekä syrjäytymistä. Toimiva kotipalvelutoiminta säästää kunnan varoja pitkällä tähtäimellä, koska näiden palveluiden asiakkailla on avun turvin paremmat edellytykset itsenäiseen selviytymiseen.

Kotipalveluja on viime vuosina karsittu huolestuttavassa määrin. Kotiavun ja ennaltaehkäisevän perhetyön määrän pudottua lasten huostaanotot, siirrot ja muut rankat kriisitoimet ovat lähes kolminkertaistuneet. Väestön ikääntyminen tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan maamme suurimpia haasteita niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Kehitysvammabarometrin mukaan vammaisten kotipalvelujen ja kotiin saatavan tilapäishoidon on koettu huonontuneen jo ennestään heikoksi koetusta tasosta.

Iäkkäät, vammaiset ja lapsiperheet ovat valtakunnallisesti eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa asuvat. Kunnat antavat kotipalveluita usein melko suppealle asiakaskunnalle ja rajatummin kuin mihin lainsäädäntö antaa mahdollisuuden. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monen kunnan taloustilanne on pitkällä aikavälillä ollut laskusuunnassa, eivätkä kunnat pysty huolehtimaan niille asetetuista velvoitteista. Tänä vuonna kunnallistalouden rahoitustilanne heikkenee vielä selvemmin. Jotta kotipalveluja voitaisiin tuottaa sosiaalihuoltolaissa annetun asetuksen mukaisesti, valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamenoihin on selkeästi kasvatettava.

Vanhuksen tai vammaisen läheisen hoidosta vastuun ottaa usein vapaaehtoisesti omaishoitaja. Omaishoitaja tekee pääsääntöisesti yksinäistä työtä ja kantaa vastuuta monista asioista. Omaishoitajalla on sosiaalihuoltolain mukaan oikeus vain korkeintaan kahteen vapaapäivään kuukaudessa. Yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa sekä vuosittain yhtäjaksoinen vähintään viikon pituinen vapaa ovat asetuksen mukaan lisäksi mahdollisia. Tästä tavoitteesta ollaan kuitenkin käytännössä kaukana, ja lakisääteisten kahden vapaapäivänkin järjestelyt ontuvat.

Iäkkäiden omaishoitajien tilanteen ohella olisi nykyistä enemmän kiinnitettävä huomiota myös niihin omaishoitajiin, jotka huolehtivat vammaisista lapsista. Tällainen hoito saattaa jatkua vuosikymmeniä ja olla vaativuudeltaan työssäkäynnin ohella tai ympärivuorokautisena erittäin rankkaa. Omaishoitajavanhempien tulisi myös voida tarjota vammaisille lapsilleen samankaltaisia virkistysmahdollisuuksia kuin terveiden lasten vanhemmat voivat tehdä.

Eduskunta on kiinnittänyt useaan otteeseen huomiota omaishoitajien aseman parantamiseen. Vastikään kesäkuussa valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaosto on osaltaan vaatinut hallitusta kiinnittämään huomiota omaishoitajien tasavertaiseen asemaan ja riittävän tuki- ja palvelutason takaamiseen asuinkunnasta riippumatta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että omaishoitajien asemaa parannetaan. Tässä talousarviossa on tilaisuus siirtyä sanoista tekoihin.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteiden TAA 554/2003 vp ja TAA 555/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 5 000 000 euroa

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Erityisvaltionosuus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen ja -tutkimuksen korvaamiseksi eli ns. EVO-tulot ovat olleet tärkeä tulonlähde yliopistollisille keskussairaaloille. Valtion yliopistosairaaloille myöntämä korvaus on pienentynyt vuodesta 1994 lähtien 30 prosenttia. Tutkimukseen ja opetukseen tarkoitettu määräraha oli aiemmin 12 prosenttia sairaalan kustannuksista, kun se tällä hetkellä kattaa juuri ja juuri 4 prosenttia. Suomessa lääkärien ja hammaslääkärien peruskoulutettavien määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 1994 vuoteen 2002. Kokonaisvaltionavun määrää ei kuitenkaan olla nostamassa vuoden 2004 talousarviossa, joten lääkärikoulutus jää jatkossa yhä enemmän kuntien maksettavaksi.

Terveystieteellinen tutkimus on maassamme keskittynyt pääasiassa viiteen yliopistosairaalaan: Helsinkiin, Kuopioon, Ouluun, Tampereelle ja Turkuun. Tutkimus on ankarasti säädeltyä siten, että eettinen toimikunta sekä klinikoiden ylilääkärit hyväksyvät tutkimussuunnitelmat. Tavallisimpia tutkimusmenetelmiä ovat potilaan kutsuminen jälkitarkastukseen hoidon tuloksen arviointia varten sekä laboratorio- ja röntgentutkimukset. Käynti klinikalla samoin kuin tutkimukset maksavat. Ei ole oikein, että yliopistosairaaloita rahoittavat kunnat maksavat suurimman osan tutkimuskuluista, kuten tällä hetkellä on asian laita. Tulokset ja hoidon kehittäminen hyödyttävät kuitenkin kaikkia suomalaisia.

Yliopistosairaaloilla on tärkeä rooli uuden lääketieteellisen tiedon luomisessa ja soveltamisessa sekä sen välittämisessä tuleville lääkäreille ja hammaslääkäreille. Rahoituksen kuihtumisella on kielteinen vaikutus tutkimustyön mahdollisuuksiin. Epävarmuus rahoituksen jatkumisesta heijastuu kiinnostuksen vähenemisenä tutkimustyötä kohtaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.32 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 33.32.32 yhteydessä esitettyjen perustelujen perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.33 otetaan lisäyksenä 2 500 000 euroa.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Työttömyyden vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, jotka luovat pysyviä oikeita työpaikkoja. Tämän vuoksi talouskasvua on tuettava, työelämän rakenteita on muutettava sekä työvoimahallinnon palveluita on tehostettava.

Nykyisen kaltaista aktiivista työvoimapolitiikkaa tarvitaan työttömyyden ongelmien lieventämiseksi. Nykyinen työvoimapolitiikka ei kuitenkaan ole täysin onnistunut tehtävässään. Erityisesti pitkään jatkunutta rakennetyöttömyyttä ei ole kyetty oleellisesti vähentämään. Työllistämistoimin on vain hetkellisesti kyetty keskeyttämään työttömyys, mutta tukikauden jälkeen ei työllistetylle tai ammatillisen aikuiskoulutuksen kurssin käyneelle ole löytynyt oikeita töitä. Selvitysten mukaan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuneen työllistymisen todennäköisyys ei ole korkeampi kuin työttömien, jotka vastaaviin toimiin eivät ole osallistuneet. Usein työvoimapoliittisiin toimiin osallistuminen jopa ehkäisee työllistymistä.

Hallituksen budjettiesityksessä esitetään tästä huolimatta perinteisten työllistämistoimien ja kurssituksen määrien lisäämistä. Työvoimapolitiikan toimeenpanoon esitettyjä määrärahoja on perusteltua edellä olevan perusteella vähentää yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tämä määräraha käytetään budjetin muissa pääluokissa siten, että sillä luodaan edellytyksiä talouden kasvulle ja oikeiden työpaikkojen syntymiselle.

29. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha)

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin hallitus esittää myönnettäväksi 518 878 000 euroa. Tätä määrärahaa käytetään mm. ammatilliseen työvoimakoulutukseen, valmentavaan työvoimakoulutukseen sekä tukityöllistämiseen. Näihin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään edellä esitetyn mukaisesti 20 miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.29 vähennetään 20 000 000 euroa.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaalisiin etuuksiin hallitus esittää myönnettäväksi 135 040 000 euroa. Tätä määrärahaa käytetään koulutustukien ja ylläpitokorvausten maksamiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuville. Momentille 34.06.29 esitetyn muutoksen myötä myös momentille 34.06.50 osoitettavien määrärahojen tarve vähenee.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.50 vähennetään 6 000 000 euroa.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Työmarkkinatukeen hallitus esittää myönnettäväksi 1 080 060 000 euroa. Tästä määrärahasta maksetaan ylläpitokorvausta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvalle sekä täysi työmarkkinatuki työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuvalle, jolle muutoin maksettaisiin työnmarkkinatuki tarveharkinnasta johtuen alennettuna. Koska työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin esitettyä määrärahaa vähennetään, on myös momentille 34.06.52 osoitettua määrärahaa perusteltua vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 34.06.52 vähennetään 4 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Asuntoyhtiöiden korkotuki peruskorjauksiin ei sisälly hallituksen talousarvioesitykseen. Asiasta sovittiin syksyn 2002 tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä. Taloyhtiöt ovat voineet hakea tämän vuoden alusta korkotukea lainoihinsa, joilla korjataan julkisivuja, kattoja ja putkia. Monet asunto-osakeyhtiöt ovat tehneet suunnitelmat myös ensi vuodeksi, koska asunto-osakeyhtiöitä on kannustettu peruskorjaamaan talonsa myös työllisyysnäkökohtiin vedoten.

Korkotuen poisvetäminen ensi vuodelta tietää remonttien siirtämistä esimerkiksi lähiöissä, joissa on kymmeniätuhansia korjaamattomia asuintaloja. Jo entisestään räikeä ero yhteiskunnan ja avustusten turvin korjattujen vuokratalojen sekä rapistuvien omistustalojen välillä vain kasvaa tulevaisuudessa, ellei asiaan saada korjausta.

Asuntoyhtiöiden remontoiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, jota ei tue yksivuotinen laki korkotuen saamiseksi. Laina-avustusta hakevat eivät ole voineet varautua siihen, että vuonna 2004 laki ei enää olekaan voimassa.

Edellä olevan sekä talousarvioaloitteen TAA 799/2003 vp perusteella ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja täydennetään siten, että vuonna 2004 saadaan hyväksyä korkotukilainoiksi myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia perusparannuslainoja.

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulo ja varallisuusvero

Hallitus on julkistanut aikeensa siirtää yhteisöveron tuotto kokonaan valtiolle ja korvata tästä kunnille aiheutuva tulonmenetys valtionosuuksien korotuksella. Kokoomuksen mielestä yhteisöveron tuottoa ei tule poistaa kunnilta edes kuntatalouden vakauden nimissä. Kuntien oma tulopohja on kunnallisen itsehallinnon peruskysymys. Nykyinen malli on kannustanut kuntia elinkeinopolitiikkansa kehittämiseen ja sitä kautta oman tulopohjansa vahvistamiseen. Verotulojen siirto valtionosuuksiksi lisää kuntien riippuvuutta valtiosta ja heikentää kunnallista itsehallintoa.

Yhteisöveron poiston sijaan kuntien yhteisövero-osuus on asteittain palautettava edellistä leikkausta edeltäneelle tasolle. Tämä tarkoittaa kuntien jako-osuuden nostamista takaisin 23,2 prosenttiin kuluvan vaalikauden aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme

momentin 11.01.01 perusteluissa lausuttavaksi:

03. Osinkotulot

01. Osinkotulot

Hallitus pääsi marraskuussa sopimukseen vuoden 2005 alussa voimaan tulevista muutoksista pääoma- ja yritysverotukseen. Ratkaisun mukaisesti osinkoja aletaan osittain verottaa kahdenkertaisesti. Tämä tulee suurella todennäköisyydellä lisäämään vuodelta 2004 jaettavien osinkojen määrää. Varsinaisesti päätökset osingonjaosta tehdään tammi—maaliskuussa yritysten viimeistellessä kuluvan vuoden tilinpäätöksiään. Viitteitä suurien osinkojen jakamiseen on nähty kuitenkin jo syksyn aikana sekä pörssi- että pk-yrityksissä.

Kuluvan vuoden osalta valtiolle arvioidaan kertyvän osinkotuloja lähes 670 miljoonan euron edestä. Vuoden 2003 varsinaisen talousarvion osinkotuloarviota nostettiinkin vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa noin 210 miljoonalla eurolla toteutuneiden kertymätietojen perusteella. Osingonjaon lisääntyminen tulee varmasti vaikuttamaan myös valtion saamiin osinkotuloihin, joita on vuodelle 2004 budjetoitu 600 miljoonaa euroa. Tätä osinkotuloarviota on syytä maltillisesti nostaa kuluvan vuoden toteutuneesta kertymästä.

Radanpidon määrärahoihin tarvittava 15 miljoonan euron lisämääräraha on johdonmukaista rahoittaa tulouttamalla valtiolle vastaava summa VR Oy:n voitosta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.03.01 otetaan lisäyksenä 88 000 000 euroa.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Vastuu toisista ihmisistä ja ympäristöstä ulottuu yli rajojen. Tulevat haasteet edellyttävät demokraattista päätöksentekoa niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla. Talouden hallitsematon globalisaatio uhkaa paitsi kehitysmaiden mahdollisuuksia kohentaa kansalaistensa elinoloja myös pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Talouden on toimittava kansalaisten hyväksi eikä päinvastoin.

Kehitysyhteistyön tason ja laadun selvitysryhmä antoi loppuraporttinsa 19.3.2003. Valtioneuvos Holkerin vetämä työryhmä totesi mm. seuraavaa: "Kehitysyhteistyöllä on tärkeä merkitys tavoiteltaessa laajaa turvallisuutta globalisoituvassa maailmassa. Köyhyyden vähentäminen on yhteistyön päätavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi tulee erityisesti korostaa tasa-arvon edistämistä ja ihmisoikeuksien kunnioitusta.

Yhteistyön vaikuttavuutta voidaan lisätä paitsi keskittymällä temaattisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehityspäämääriin myös kanavoimalla Suomen tuki entistä harvempiin, mutta suurempiin yhteistyökokonaisuuksiin. Kahdenvälisessä yhteistyössä painotetaan osallistumista, jossa Suomella on omista lähtökohdistaan syntyvää lisäarvoa. EU:ssa Suomi tähtää yhteisön avun laadun parantamiseen ja kehityskysymysten johdonmukaiseen huomioimiseen EU:n kaikissa toiminnoissa. Kansainvälisesti edistetään yhteistyön parempaa koordinointia ja harmonisointia.

Kehitysyhteistyömäärärahat tulee nostaa 0,7 prosentin bruttokansantulotasolle YK:ssa tekemämme sitoumuksen mukaisesti vuoteen 2010 mennessä. Osuutta kasvatetaan tällä vaalikaudella 0,41 prosenttiin vuonna 2004, 0,46 prosenttiin vuonna 2005, 0,51 prosenttiin vuonna 2006 ja 0,55 prosenttiin vuonna 2007.

Määrärahojen kasvu kohdistetaan vuosina 2004—2007 painotetusti monenkeskiseen yhteistyöhön. Tätä kompensoidaan myöhemmin kahdenvälisen yhteistyön nopeammalla kasvattamisella siten että pitkällä aikavälillä Suomen monenkeskisen ja kahdenvälisen yhteistyön välinen suhde ei olennaisesti muutu."

Kehitysyhteistyömäärärahojen tason korottaminen on perusteltua myös siksi, että nykyisellä tasolla Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat hädin tuskin EU-maiden keskiarvossa. Suomen on vauraana maana satsattava köyhimmissä maissa asuvien ihmisten auttamiseen ja näiden maiden kehityksen tukemiseen. Tämä on investointi maailmanlaajuiseen turvallisuuteen.

Suomi on sitoutunut kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin osuustavoitteeseen. Selvityksen mukaan yli puolet suomalaisista olisi valmis nostamaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,5 prosenttiin kansantuotteesta. Holkerin työryhmän esittämän aikataulun mukaisesti esitämme, että määrärahataso vuoden 2004 talousarviossa korotetaan vastaamaan 0,41 prosenttia bruttokansantulosta.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 708/2003 vp ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 44 320 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Uuden saamen kielilain mukaan saamelaisilla on asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella valtion viranomaisissa ja kunnallisissa viranomaisissa oikeus käyttää valintansa mukaan suomen tai saamen kieltä. Lain tavoitteena on, että laissa taattu saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään toteutuisi myös käytännössä.

Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisilla on velvollisuus edistää toiminnassaan saamen kielen käyttämistä. Niiden tulee käyttää saamen kieltä esimerkiksi asiakkaalle lähetettävissä kirjeissä ja ilmoituksissa, jos on tiedossa tai kohtuudella selvitettävissä, että vastaanottaja on saamenkielinen. Kunnallisten viranomaisten tulee käyttää suomenkielen ohella saamen kieltä pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joilla on yleistä merkitystä. Lisäksi erityisesti saamelaisia koskevat lait, muut säädökset ja määräykset tulee julkaista saamenkielisinä.

Saamelaisten kotiseutualueen valtiollisten ja kunnallisten viranomaisten on henkilöstöä palkatessaan huolehdittava siitä, että kussakin virastossa pystytään palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä. Niiden tulee myös koulutusta järjestämällä tai muilla tavoin huolehtia siitä, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito.

Selvitysten perusteella voidaan todeta, että saamen kielen taitoista henkilöstöä on tällä hetkellä niin vähän, ettei saamen kielellä asioiminen ole mahdollista ilman suuria käytännön vaikeuksia ja asian käsittelyn viivästymistä. Saameksi asioiminen ei usein ole lainkaan mahdollista ilman tulkkia.

Saamen kielilaissa tarvetta tulkkaukseen ja kääntämiseen pyritään vähentämään mm. virkamiesten kielitaitovaatimuksia ja kielen opiskelua varten myönnettävää virkavapautta koskevilla säännöksillä, joiden avulla saamenkielentaitoisten virkamiesten määrä on tarkoitus saada nykyistä suuremmaksi.

Kielilain voimaantulon aiheuttamiin lisäkustannuksiin on varattu 100 000 euroa, jolla voidaan perustaa kaksi uutta kielenkääntäjä-tulkin virkaa saamen kielen toimistoon. Jotta tulkkauksen ja kääntämisen tarpeen vähentämisessä virkamiesten kielitaitoa parantamalla päästään edes alkuun, on tätä varten varattava huomattavasti esitettyä suurempi määräraha.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lain mukaan vankiloiden terveydenhuolto on järjestettävä siten, että vangilla on muun väestön kanssa yhdenvertainen mahdollisuus terveytensä edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn ja riittäviin terveydenhuollon palveluihin. Vangin terveydelle ei saa aiheutua haittaa vankilassa olosta. Vankilassa pyritään myös terveydenhuollon keinoin edistämään vangin selviytymistä vapaudessa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista koskee myös vankipotilaita.

Vankiloissa on entistä enemmän sairaanhoitoa tarvitsevia vankeja. Sekä ulkopuolisesta sairaanhoidosta aiheutuneet menot että lääkemenot ovat viime aikoina kasvaneet kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Vankiloiden terveydenhuollon kehittämis- ja resurssitarpeista on kuluvan vuoden alussa valmistunut Rikosseuraamusviraston asettaman työryhmän selvitys.

Työryhmän selvityksen mukaan 46 prosentilla vangeista on todettu huumeriippuvuus tai huumeiden haitallinen käyttö. Hoitoa vaatinut psykiatrinen häiriö todettiin 39 prosentilla vangeista. Lähes 30 prosentilla vangeista on C-hepatiitti, HIV on 1,1 prosentilla. Jatkuvaa lääkitystä saa 58 prosenttia ja psykiatrista lääkitystä 39 prosenttia vangeista. Vaikeiden tapausten lisääntyminen on johtanut siihen, että vankiloiden terveydenhuoltohenkilöstö toimii nykyisin voimavarojensa ylärajoilla.

Vuonna 2001 vangit kävivät polikliinisissä hoidoissa yli 28 000 kertaa. Näistä lähes 17 prosenttia oli vankilan ulkopuolisissa terveydenhuollon palveluissa. Ulkopuolisen terveydenhuollon kustannukset olivat viime vuonna 1,8 miljoonaa euroa. Kasvua on kahdessa vuodessa 64 prosenttia, jossa sairaaloiden hoitopäiväkustannusten kasvu on jopa 120 prosenttia. Ulkopuolista sairaalahoitoa tarvitaan mm. silloin, kun vankisairaalan tarjoamat palvelut eivät ole riittäviä tai potilaspaikat ovat täynnä.

Työryhmä kiinnitti huomiota myös siihen, että vankiloihin näkyy kerääntyvän yhä enemmän erittäin vaikeahoitoisia ja vakavasti sairaita potilaita, joilla on sekä krooninen psykiatrinen sairaus että henkeä uhkaavia päihdevieroitusoireita. Työryhmä piti jäsentensä kliinisen kokemuksen ja suoritetun selvityksen perusteella ilmeisenä, että syrjäytyneisyyteen liittyvät vakavat terveysongelmat lankeavat enenevässä määrin vankeinhoidon terveydenhuollon hoidettaviksi. Taustalla näyttää selvästi olevan alkoholin ja huumeiden käytön lisääntyminen ja hyvin todennäköisesti myös kunnallisen psykiatrisen sairaanhoidon raju alasajo 1990-luvun alussa. Vakavasti häiriintyneitä, jopa kroonisesti skitsofreenisiä potilaita päätyy päihderiippuvuuden kautta vankilaan, koska heidän rikoksensa ovat niin lieviä, ettei heille tehdä mielentilatutkimusta.

Vankien terveydenhuolto on kriisiytynyt. Vankiloihin ei enää tahdota saada vakinaisia lääkäreitä. Kaikki vankien terveydenhuollon kustannukset maksaa vankila. Vankeinhoitolaitos ei juuri voi itse vaikuttaa kustannusten kehittymiseen: sairaat ja hoidon tarpeessa olevat vangit on hoidettava rangaistuksen täytäntöönpanon aikana.

Terveydenhoidon menot kasvavat siten vankeinhoitolaitoksesta riippumattomista syistä hallitsemattomasti. Mikäli niihin ei osoiteta riittävää rahoitusta, ne osaltaan syövät vankeinhoidon toimintamenoja ja kaventavat toiminta-aluetta.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittävät, että rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoja lisätään kahdella miljoonalla eurolla. Tämä satsaus ei kuitenkaan ole riittävä kriisiytyneen tilanteen purkamiseksi. Vuoden 2003 tilinpäätösennusteen perusteella on arvioitu, että tiedossa olevien lisämenojen ja esitettyjen kehittämistarpeiden mukainen lisätarve on yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Sen vuoksi vihreä eduskuntaryhmä esittää, että vankiloiden terveydenhoitopalvelujen turvaamiseksi rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenoihin lisätään vielä 3 000 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 20/2003 vp ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa vankien terveydenhuollon turvaamiseen.

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotulojen tasausjärjestelmä eivät pysty vastaamaan kunnallisista erityispiirteistä aiheutuviin ongelmiin sen paremmin muuttotappioalueilla kuin ns. urbaaneilla alueilla eli kasvukeskuksissa ja niiden ympärille syntyvillä alueilla. Ylipäätään kunnilla on epätasaisesti jakautuvia velvoitteita, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteissa.

Tällaisia velvoitteita aiheuttavat mm. kasautuvat sosiaaliset ongelmat, joukkoliikennepalvelujen tarve, vammaisten osuus kuntalaisista, maahanmuuttajien äidinkielen opetus, vankien kotiuttaminen siviilielämään, toimeentulotukiasiakkaiden määrä ja huumeongelmat. Valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakennetta on muutettava siten, että edellä mainitut ongelmat tulevat paremmin huomioonotetuiksi.

Yhteisöveron jako-osuuksiin viime vuosina tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi erityisesti Helsingin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Valtio on yksipuolisilla päätöksillään ottanut itselleen yhä suuremman osan yhteisöverojen tuotosta, ts. pienentänyt kuntien osuutta. Samaan aikaan kuntien keskinäistä jakoa on muutettu Helsingin tappioksi.

Koko kuntatalous on ensi vuonna edelleen alijäämäinen, kuten se tämänhetkisten näkymien mukaan tulee olemaan koko hallituskauden. Peruspalvelujen järjestämiseksi kunnilla tulee olla mahdollisuus kerätä veroja, ja yhteisövero tuleekin säilyttää kuntien verotusmuotona.

Kuntatalous on vuonna 2003 heikentynyt merkittävästi. Vuosikatteiden heikkeneminen on ollut tyypillistä erityisesti suurille kaupungeille, joiden talouskehitys kääntyi heikkenevään suuntaan jo vuonna 2002. Syitä heikkenemiseen tuolloin olivat huonon yleisen taloudellisen tilan ohella valtiovallan ratkaisut, jotka kohdistuivat taloudelliselta kantokyvyltään vahvoihin kuntiin. Yhteisövero on keskeinen osa kuntapalveluiden rahoitusta. Se myös kannustaa kuntia elinkeinopolitiikassa ja siihen liittyvässä kaavoituspolitiikassa.

Yhteisöveron poisto toisi lisää epävarmuutta kuntien talouteen. Tiheät veroperusteiden ja valtionosuusjärjestelmän muutokset sekä uudet, kustannusvaikutuksiltaan epäselvät palvelu-uudistukset ovat vaikeuttaneet jo monena vuonna kuntien taloussuunnittelua. Nykyinen kuntakohtaisen jako-osuuden laskentatapa tasaa riittävästi yhteisöveron suhdannevaihteluita, ja kunnan saama osuus on aiempaa selvästi paremmin ennakoitavissa. Kunnilla on myös talouden ja tilinpidon keinoja yhteisöveroheilahtelujen tasoittamiseksi. Valtiovarainministeriön keskeinen perustelu kuntien yhteisöverotusoikeuden leikkaamiselle on siten poistunut.

Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa hallituksen kaavailuja yhteisöveron poistamisesta kunnilta. Tilanteessa, jossa hallitus tavoittelee 100 000 uuden työpaikan syntymistä, on suunnitelma yhteisöveron poistamisesta outo: hallitus ei voi viedä kunnilta niiden ainoaa aitoa kannustinta uusia työpaikkoja synnyttävään elinkeinopolitiikkaan. Vielä vaalien alla yhteisöveron tuotto luvattiin säilyttää kunnilla. Myös Kuntaliitto on vastustanut voimakkaasti kuntien yhteisövero-osuuden poistamista.

Hallitus ei ole loppuun asti miettinyt mitä seurauksia yhteisöveron poistamisella tosiasiassa voi olla kuntien elinkeinopolitiikalle. Yhteisövero on ollut kunnille aito kannustin hankkia itse aktiivisesti uusia työpaikkoja. Kun koko maa tarvitsee lisää uusia työpaikkoja, ei valtio kerta kaikkiaan voi mennä ottamaan tätä vähäistäkin porkkanaa pois kunnilta.

Hallituksen malli saattaa myös kiihdyttää yhdyskuntarakenteen hajoamista, koska se suosii kaupunkien ympäristökuntia keskuskaupunkien kustannuksella. Pääministeri Vanhanen on esittänyt ajatuksen, että Helsingin seudun kuntien osuus yhteisöverosta voitaisiin antaa pääkaupunkiseudulle yhteisesti. Tätä ideaa ovat myös vihreät esittäneet viime kunnallisvaalien alla. Yhteisöveron poistamisen sijaan hallituksen tulisi vakavasti tutkia Vanhasen mallia.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 191/2003 vp ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 50 000 000 euroa valtionosuusjärjestelmän laskentaperusteiden rakenteen muuttamisesta aiheutuviin lisämenoihin.

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Suomen asukaslukuun suhteutetut puolustusmäärärahat ovat yli kaksinkertaiset NATOon kuulumattomien Euroopan valtioiden keskiarvoon verrattuna. Asejärjestelmämme on jo nykyisellään NATO-yhteensopiva. Viime vuosina puolustuksen pääluokka on kasvanut voimakkaasti suhteessa valtion muihin menoihin. Tämän johdosta ehdotamme, että puolustusmateriaalihankintoja leikataan viisi prosenttia hallituksen esittämästä siten, että leikkaus painottuu ulkomailta tehtäviin asehankintoihin.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 709/2003 vp ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 28 630 000 euroa puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetusta määrärahasta.

18. Verohallinto

21. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiolta jää miljardeja euroja verotuloja saamatta harmaasta taloudesta ja ylikansallisesti mahdollisesta veronkierrosta johtuen. Varsinainen talousrikollisuus on viime aikoina entisestään laajentunut ja kerännyt piiriinsä entisten toimijoiden lisäksi huume- ja muuta rikollisuutta. Myönteistä on, että talousarviossa lisätään miljoona euroa poliisin määrärahoihin talousrikostutkinnan tehostamiseen. Kuitenkin myös varsinainen harmaan talouden torjunta edellyttää lisämäärärahoja, jotta toimintaa voitaisiin tehostaa. Tämä sijoitus yhdessä alan tutkijoiden esittämien lainsäädäntötoimien kanssa maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin vielä tällä vaalikaudella.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 576/2003 vp ehdotamme,

että momentille 28.18.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa harmaan talouden torjuntaan.

10. Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Hallitusohjelman mukaan Suomi nostaa lähivuosina tutkimusrahoitustaan, sen sijaan yliopistojen vuosina 2002—2004 saama lisärahoitus kasvaa jatkossa vähemmän. Kuitenkin nykyinenkin lisärahoitusohjelma on ollut riittämätön eikä ole saavuttanut kohdettaan, sillä lisäykset ovat menneet opiskelijamäärän kasvuun. Todellisuudessa tilanne yliopistojen sisällä ei ole siis parantunut.

Yliopistoille ohjattu julkinen rahoitus on viime vuosina käytetty yliopistojen laajentamiseen, ei niiden tason nostamiseen. Vuosina 1992—2001 kasvoi opiskelijoiden määrä 33 prosenttia, maisterien määrä 38 prosenttia ja tohtorien määrä 128 prosenttia. Opettajien määrä sen sijaan supistui 3 prosenttia. Vaikka Suomessa puhutaan tutkimuksen laadusta enemmän kuin koskaan ennen, panostetaan yliopistotyössä määrään. Yliopistojen rahoitusmalli ajaa yliopistoja ensi sijassa haalimaan paljon tutkintoja. Tuloksena on, että perusopetus on resurssipulan vuoksi kärsinyt. Tämä perusopetuksen resurssipula näkyy massaluentoina, kirjatentteinä ja paljon puhutun henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Tässä voi olla yksi syy myös pitkiin valmistumisaikoihin.

Opettajien määrää ei voi vähentää tason laskematta. Samalla uusia tutkimusaloja syntyy, tutkimuslaitteet kallistuvat ja kansainvälisissä tapahtumissa on oltava mukana. Resursseja tulee nyt kohdentaa perusopetuksen laadun parantamiseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 541/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa yliopistojen perusopetuksen laadun parantamiseen.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on koulutuksen tärkeä tehtävä. Koulutuksellinen syrjäytyminen on ongelma sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Suomessa muutamaa sataa nuorta lukuun ottamatta lähes kaikki nuoret suorittavat peruskoulun loppuun. 7—8 prosenttia nuorista jää kuitenkin toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle joko koulutuksen aloittamisvaiheessa tai keskeyttää myöhemmin opintonsa. Koulutuksesta tapahtuvan syrjäytymisen ehkäisemisessä keskeistä on panostaa peruskouluopetuksen laatuun ja jatko-opintojen ulkopuolelle syystä tai toisesta jäävien tai jättäytyvien nuorten ohjaukseen ja motivointiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnilla olisi oltava riittävästi resursseja esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, ammatillisen toisen asteen lähiopetustuntien määrän riittävyyden varmistamiseen ja riittävän opintojen ohjauksen takaamiseen lukiossa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 424/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 20 000 000 euroa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laadun parantamiseen.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia korkeintaan 214,44 euron suuruisista vuokrakuluista. Asumislisä voi olla siis enimmillään 171,55 euroa kuukaudessa. Asumislisää saadakseen opiskelijan on oltava taloudellisen tuen tarpeessa ja hänen opintojensa on edettävä.

Asumislisän korkein korvattava vuokra ei kuitenkaan vastaa opiskelijoiden käytännössä maksamia vuokria. Suurella osalla opiskelijoista asumiskustannukset ovat jopa puolet kuukausittaisista käytettävissä olevista tuloista. Asumislisän vuokrakattoa korottamalla olisi opintoihin sitoutuminen mahdollista nykyistä paremmin. Korotus asumislisän vuokrakattoon kohdentuu kaikkien koulutusasteiden opiskelijoille.

Opetusministeriön Kannustava opintotuki -muistiossa ehdotetaan asumislisän vuokrakaton korottamista 252 euroon, jolloin asumislisä olisi enintään 201,64 euroa kuukaudessa. Korotus astuisi voimaan 1.9.2004.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 5/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseen 252 euroon.

90. Taide ja kulttuuri

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Itseään kunnioittava kansa arvostaa kansallista kulttuuria. Sivistynyt yhteiskunta takaa kattavat kulttuuripalvelut. Maksuton kirjastoverkko on suomalainen ylpeys. Kulttuuri edistää terveyttä ja avaa toisia maailmoja.

Mistä päin maailmaa tahansa tuleva vieras ei voi olla ihailematta maksutonta kirjastoverkkoamme, joka tarjoaa kirjojen lisäksi lainaksi musiikkia, elokuvia ja mahdollisuuden liikkua verkossa. Kirjastoilla on suuri tehtävä myös tasa-arvoisen, kaikille avoimen tietoyhteiskunnan kehityksen turvaajana. Tällaista järjestelmää ei pidetä yllä ja kehitetä ilman että siihen myös varataan riittävästi rahaa. Jos köyhyys on osattomuutta siitä, mihin valtaosalla on mahdollisuus, niin juuri kirjasto pystyy tehokkaasti poistamaan tällaista osattomuutta.

Valtiontalouden säästötoimenpiteinä on kirjastojen lakisääteisiä valtionosuuksia siirretty veikkausvoittovarojen tuotosta rahoitettavaksi vuodesta 1994 lähtien niin, että vuoden 2001 talousarviossa alle 10 prosenttia valtionosuuksista katettiin yleisillä budjettivaroilla. Valtiontalouden tilanteen parantuessa eduskunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota siihen, että lakisääteiset menot tulisi kattaa yleisillä budjettivaroilla. Eduskunta hyväksyi valtion vuoden 2000 talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin hallitukselta suunnitelmaa, jonka mukaisesti nyt veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista rahoitettavat lakisääteiset valtionosuudet siirretään vähitellen yleisistä budjettivaroista katettaviksi. Vuonna 2001 hyväksytyssä laissa raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä säädetään, että kirjastojen valtionosuuden siirtäminen yleisistä budjettivaroista katettavaksi 10 vuoden siirtymäajalla aloitetaan vuoden 2003 budjetissa.

Arpajaislain hyväksymisen yhteydessä hyväksytyn aikataulun kiinnikuromiseksi esitämme, että kirjastojen käyttökustannuksiin varattua määrärahaa korotetaan 10 miljoonalla eurolla.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 24/2003 vp ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon hyvä toimivuus on perusta koko liikennejärjestelmän toimivuudelle. Rataverkon keskeiset ongelmat ovat ikääntyminen ja ratakapasiteetin puute. Rataverkon ja rautatieliikenteen kehittäminen on edellytys junaliikenteen kilpailukyvyn parantamiselle. Sen sijaan, että radanpidon määrärahoja leikataan, tulisi niitä määrätietoisesti lisätä.

Perusradanpitoon kuuluvat ratojen kunnossapito ja korvausinvestoinnit, mm. päällysrakenteen uusiminen ja turvalaitetyöt. Vuoden 2000 kustannustasolla rataverkon kunnossapidon kustannukset ovat vuositasolla 115 miljoonaa euroa. Suomen radat ovat ikääntyneet ja korvausinvestointitarve on kasaantunut 1980-luvulla tapahtuneiden laiminlyöntien takia. Vaikka 1990-luvulta alkaen korvausinvestointeja on tehty runsaasti, sitovat ne edelleen suuren osan perusradanpidon rahoista. Jotta korvausinvestointeja pystyttäisiin tekemään suunnitellussa tahdissa ja jotta liikenne- ja käyttörajoituksiin liikenneverkossa ei tarvitse korvausinvestointien viivästymisen takia turvautua, on perusteltua, että perusradanpidon rahoituspohjaa vahvistetaan.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 732/2003 vp ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 12 000 000 euroa perusradanpitoon.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää joukkoliikenteen osto- ja kehittämismomentille 79,3 miljoonaa euroa, josta yksi miljoona euroa kohdennettavaksi Merenkurkun liikenteen tukemiseen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien budjettisopimuksen mukaan momentille lisätään kolme miljoonaa euroa. Liikenteen määrän kasvun kiihtyessä määrärahaa ei hallituspuolueiden lisäyksen jälkeenkään voida pitää riittävänä, mahdollisuudet alue- ja kuntatason liikenteen tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen heikkenevät entisestään. Karu tosiasia on, että joukkoliikenteen toimintaedellytykset esimerkiksi Pohjois- ja Itä-Suomen haja-asutusalueilla tulevat vaikeutumaan ja matkustaminen kallistuu.

Joukkoliikenteen osto- ja kehittämismäärärahojen vähäisyys puree myös kaupunkien joukkoliikenteeseen: joukkoliikenteen kehittäminen hidastuu ja paineet lippujen hintojen korottamiseen kasvavat. Hallituksen tavoite kasvattaa joukkoliikenteen osuutta henkilöliikenteessä kaupunkiseuduilla ei tämän määrärahan puitteissa näin ollen tule toteutumaan.

Esitys ei myöskään tue ponnisteluja liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sillä joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen henkilöliikenteessä on tutkimusten mukaan paras tapa parantaa liikenneturvallisuutta.

Joukkoliikenteen kehittämiseen tarvitaan myös uusia avauksia. Valtion budjetista tulisi voida hakea avustusta myös alueellisten joukkoliikennejärjestelmien (mm. pikaraitiotieyhteyksien suunnittelu ja rakentaminen) sekä matkakeskusten kehittämiseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 8/2003 vp ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 5 200 000 euroa joukkoliikennepalvelujen ostoon ja kehittämiseen.

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

78. Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentaminen (arviomääräraha)

Vuosaaren satamahanke uhkaa monia sataman alle jääviä sekä sen läheisyydessä sijaitsevia biotooppeja ja lajeja. Juuri alueen luontoarvojen vuoksi hankkeen ympäristövaikutuksista on ollut välttämätöntä laatia perusteelliset selvitykset. Selvitykset ovat osoittaneet, että satamahanke heikentäisi merkittävästi ko. Natura-alueen suojeluarvoja. Samalla se on ollut EU:n luonto- ja lintudirektiivien tavoitteiden vastainen.

Satamaa koskevan asian käsittely on edelleen kesken EU:n komissiossa. On mahdollista, että komissio katsoessaan Suomen rikkoneen yhteisöoikeutta päättää viedä asian EY-tuomioistuimeen. Jos EY-tuomioistuin toteaa Suomen rikkoneen yhteisöoikeutta, on mahdollista, että se vaatii Vuosaaren sataman rakennuslupien purkamista ja satama-alueen ennallistamista. On tärkeää ensin odottaa yhteisön tasolla tapahtuvaa ratkaisua asiassa ennen kuin sataman rahoituspäätöksiä tehdään Suomessa. Sataman liikenneväylien rakentamiseen varattu määräraha esitetään poistettavaksi.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 9/2003 vp ehdotamme,

että momentti 31.99.78 ja sille ehdotettu 51 000 000 euron määräraha poistetaan talousarviosta.

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Uusiutuvien energialähteiden tuki

Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen edellyttää hallitukselta pitkäjänteisiä toimia ja ennakoitavissa olevaa tukitasoa. Uusiutuvien energialähteiden kilpailukyvyn parantamisessa avainasemassa on teknologian kehittäminen. Eduskunnan keväällä 2001 hyväksymässä kansallisessa ilmasto-ohjelmassa todetaan, että Kioton ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen suunnattavan vähintään 33 500 000 euroa julkista energiatukea vuosittain vuoteen 2010 saakka.

Viimeksi eduskunta edellytti hallituksen toteuttavan kansallisen ilmasto-ohjelman päätökset liittäessään ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen reunaehdoksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä ja energian säästöä koskevat ponnet. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman uudessa versiossa esitetään uusiutuvien energialähteiden käytölle ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotannon lisäämiselle korkeampaa tavoitetasoa kuin tähän saakka. Vuoteen 2003 saakka toteutunut energiatuki on vuosittain jäänyt noin 10 miljoonaa euroa alle ilmasto-ohjelman tavoitteen. Hallituksen esitys vuoden 2004 talousarvioksi ei korjaa tilannetta. Siinä energiatukeen esitetään 27 miljoonaa euroa. Määräraha jää 6,5 miljoonaa euroa alle kansallisen ilmasto-ohjelmassa linjatun tarvetason. Tämä merkitsee, että hallitus ei aio toteuttaa uusiutuvien energialähteiden uusittua edistämisohjelmaa, koska rahaa siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen ei ole.

Pidemmällä aikavälillä Suomessa on otettava käyttöön markkinapohjainen uusiutuvan energian edistämisjärjestelmä. Eduskunta edellytti tätä yhdessä niistä lausumista, jotka se hyväksyi toukokuussa 2002 ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä. Järjestelmässä valtio velvoittaa sähköä myyvät yhtiöt tuottamaan myymästään sähköstä vuosittain kasvavan osuuden niin sanotuilla uusilla uusiutuvilla energianlähteillä eli biomassalla sekä tuuli- ja aurinkoenergialla ja pienvesivoimalla. Jos sähköä myyvä yhtiö ei itse tuota sähköä, sen tulee ostaa markkinoilta vastaava määrä vihreän sähkön sertifikaatteja. Näin markkinoilla toimivat yhtiöt velvoitetaan edistämään uusiutuvan energian käyttöä, mutta niille annetaan vapaus etsiä tähän edullisimmat mahdolliset ratkaisut.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 10/2003 vp ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 6 500 000 euroa energiatukeen.

Demonstraatiohankkeiden tuki

Kansallisessa ilmasto-ohjelmassa (VNS 1/2001 vp) linjattiin neljä instrumenttia, joilla energian hankintaa monipuolistetaan ja ohjataan vähemmän kasvihuonekaasuja päästävään suuntaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä instrumentit ovat investointituki, verotuki, uuden teknologian kehittäminen ja uuden rahoitusinstrumentin kehittäminen suurille demonstraatiohankkeille. Hallitus on vuoden 2003 toisessa lisätalousarviossa ensimmäistä kertaa tehnyt esityksen listassa mainitun neljännen instrumentin käyttöön ottamisesta eli demonstraatiotuen myöntämisestä uutta energiateknologiaa edustavan suuren koelaitoksen rakentamista varten. Myönnetty summa on 9,4 miljoonaa euroa. Demonstraatiohanketukea koskevan rahoitusinstrumentin avaaminen on myönteistä. Tukeen varattu kolmen vuoden siirtymämääräraha vain on erittäin pieni verrattuna kansallisessa ilmasto-ohjelmassa linjattuun tarpeeseen, 17—34 miljoonaan euroon. Tätä vastaava summa tulisi varata suuriin demonstraatiohankkeisiin joka kolmas vuosi.

Ilmastostrategian ja keväällä 2002 tehdyn ydinvoiman lisärakentamista koskevan periaatepäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen lausumien valossa demonstraatiohanketuen sisällyttäminen energiatuen myöntämisvaltuuksiin on välttämätöntä. Myös uudistetussa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa todetaan, että esimerkiksi tuulivoiman rakentamisen edistäminen toivotussa aikataulussa edellyttää hankerahoitusta demonstraatiohanketuen puolelta. Vain suuriin demonstraatiohankkeisiin tarkoitetun tuen avulla on mahdollista päästä uuden energiateknologian, kuten tuulivoiman, laajamittaiseen ja nopeutuvaan käyttöönottoon tulevaisuudessa myös Suomessa. Mikäli energiatukea korotetaan vihreän eduskuntaryhmän ehdottamalla tavalla talousarvioaloitteen TAA 10/2003 vp mukaisesti 6,5 miljoonalla eurolla, nousee energiatuen myöntämisvaltuus 34 228 000 euroon. Kun demonstraatiohankkeiden edistämiseen varataan hallituksen esittämän 9 400 000 euron lisäksi 15 400 000 euroa, nousee energiatuen myöntämisvaltuuden kokonaissumma 59 228 000 euroon.

Uusiutuvien energialähteiden edistäminen ei ole Suomessa edennyt toivotulla tavalla. Tähän viittasi myös kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen eduskunnan kyselytunnilla 6.11.2003 lausuessaan seuraavasti: "Suomi on sitoutunut siihen, että vuonna 2010 esimerkiksi sähköstä tuotetaan 31,5 prosenttia uusiutuvilla kotimaisilla energialähteillä ja tämä ikään kuin uusiutuvien investointi, millä nyt edetään, kieltämättä ei sillä vauhdilla saavuteta tuota tavoitetta 2010 mennessä. Meidän pitää panna lisää kaasua tähän asiaan." Demonstraatiolaitoksen rakentamiseen tarkoitettua tukea on siten kohdennettava ensisijassa uuden bioenergiateknologian käyttöönottoon sekä uutta energiateknologiaa käyttävän suuren tuulivoimapuiston rakentamiseen. Määrärahaa ei pidä kohdentaa jätteen polton tukemiseen, koska sitä tuetaan jo nyt huomattavan suurilla summilla verrattuna esimerkiksi jätelain hierarkian mukaan ensisijalla olevaan jätteen synnyn ehkäisyyn käytettäviin määrärahoihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perustelujen viides kappale muutetaan muotoon: "Vuonna 2004 energiatukea saa myöntää enintään 59 228 000 euroa, josta 25 000 000 euroa käytetään 1—3 suuren demonstraatiohankkeen tukemiseen."

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 32.60.40 perusteluja täydennetään seuraavasti: "Demonstraatiohankkeiden tukemiseen tarkoitettu määräraha on suunnattava sellaisen uutta energiateknologiaa käyttävän suuren koelaitoksen rakentamiseen, joka tukee uusiutuvan energian tuotannon edistämistä kansallisen ilmasto-ohjelman mukaisesti. Tuen ei siten tule koskea kierrätyspolttoaineen eli käytännössä yhdyskuntajätteen polton tai kaasutuksen edistämistä. Jätteen polton edistäminen heikentää motivaatiota ja resursseja jätelain hierarkian ensisijaisen tavoitteeseen eli jätteen synnyn ehkäisyyn."

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumista valvova lapsen oikeuksien komitea pyrkii edistämään lapsiasiamiesjärjestelmän yleistymistä kansainvälisellä tasolla. Tutkimusten mukaan lasten oikeudet saavat vain harvoin ilman itsenäisen elimen valvontaa niiden vaatiman etusijan ja tarkastelun yhteiskunnassa.

Pyrkimyksenä on siirtyä yleisestä lapsen edun valvonnasta yksittäisten lasten ongelmiin. Lapsiasiamiehen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu edistää lapsen oikeuksien yleissopimuksen kokonaisvaltaista täytäntöönpanoa ja korostaa lasten erityisasemaa yhteiskunnassa. Lapsiasiamies pyrkii kehittämään yleisiä lapsiin kohdistuvia asenteita sekä edistämään lapsiasioiden koordinointia hallinnon eri tasoilla. Tehokkaasti toimivassa järjestelmässä lapsiasiamiehen tulee myös voida vaikuttaa lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, politiikkaan ja käytäntöihin sekä aktiivisesti esittää niihin tarvittavia muutoksia. Lisäksi lapsiasiamiehen tulee yhteiskunnassa edistää lapsille suunnattujen voimavarojen tehokasta käyttöä sekä tarkastella lasten oikeusturvan toteutumista. Lapsiasiamiehen tulee luoda lasten mielipiteille kanava ja olla lasten suoraan tavoitettavissa sekä myös vastata yksittäisten lasten ongelmiin ja valituksiin.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 63/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.01.21 otetaan lisäyksenä 1 000 000 euroa lapsiasiamiehen viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

52. Lapsilisät (arviomääräraha)

Pääministeri Vanhanen herätti alkusyksystä suurta huomiota patistelemalla suomalaisia hankkimaan lisää lapsia. Nurinkurista ja ristiriitaista on, että talousarvioon hallitus esittää lapsilisän korottamista vain ensimmäisen lapsen osalta. Mikään järkisyy ei puhu tällaisen ratkaisun puolesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lapsiperheet ovat köyhtyneet suhteessa muuhun väestöön, ja erityisesti näin on tapahtunut monilapsisille perheille. Lapsilisän korotuksen suuntaaminen suhteellisesti suuremmalta osalta yksilapsisille perheille ei ole sosiaalisesti oikeudenmukaista. Hallituksen esityksen toteutuessa kaikkien muiden paitsi yksilapsisten perheiden lapsilisien reaaliarvo tulee tällä vaalikaudella laskemaan.

Tutkimusten mukaan lapsiperheiden köyhyysriski on suurin niissä perheissä, joissa lapset ovat pieniä, ja yksinhuoltajaperheissä. Siksi esitämme lapsilisän korotuksen uudelleen kohdistamista siten, että kaikille alle kouluikäisille lapsille maksetaan lapsilisän korotuksena 12 euroa kalenterikuukaudessa ja että yksinhuoltajakorotusta nostetaan 33,60 eurosta 40 euroon kuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 733/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.15.52 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 2 000 000 euroa lapsilisien korottamiseen.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottaminen

Tulotilastojen mukaan lapsiperheistä suurimman tuen tarpeessa ovat päivähoitoikäisten lasten vanhemmat. Kasvukeskuksissa päivähoitoikäisten lasten perheiden taakkana ovat vielä kohonneet asumiskustannukset, jotka rasittavat tällaisia perheitä voimakkaammin kuin jo asumisolonsa vakiinnuttaneita perheitä. Suurin ongelma lapsiperheiden tulonsiirroissa koskee kuitenkin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistasoa. Vähimmäistasoa tulisi korottaa selvästi, vähintään työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle. Tämä tarkoittaa 11,57 euron korotusta, jolloin äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärä olisi 23,14 euroa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 193/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 47 000 000 euroa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen työttömän täysimääräisen peruspäivärahan tasolle.

Vaikeavammaisten henkilökohtaiset avustajat

Vammaisten sosiaaliturvaa on ajanmukaistettava ja voimavarat kohdennettava niin, että ne kannustavat vammaisia aktiivisuuteen kuten opiskeluun, työssäkäyntiin tai kuntoutukseen. Vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan järjestelmää tulee muuttaa laajemmaksi subjektiiviseksi oikeudeksi. Tämän lisäksi tulee avustajapalvelujen rahoitus siirtää Kansaneläkelaitoksen alaisuuteen, jolloin avustajapalvelujen saatavuus ei vaihtelisi asuinkunnan vammaismyönteisyydestä riippuen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 15/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 10 000 000 euroa vaikeavammaisten henkilökohtaisista avustajista aiheutuviin kustannuksiin.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Pienten lasten päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontukijärjestelmä. Jotta kotihoidon tuki olisi todellinen vaihtoehto päivähoidolle, on sen tasoa korotettava ja tukeen varattava lisää määrärahaa. Nykyisen suuruinen kotihoidon tuki ei käytännössä useinkaan mahdollista kotihoidon valitsemista, koska perheen tulot laskevat liian paljon yhden kuukausipalkan jäädessä pois. Lapsiperheiden menot ovat suurimmillaan asumisen ja muiden kulujen takia lasten ollessa pieniä. Tämän vuoksi kotihoitoa ei monessa perheessä voida edes harkita vaihtoehtona, vaikka halua siihen muutoin löytyisikin.

Valtion tehtävänä on huolehtia kotihoidon tuen riittävästä tasosta, jotta kaikki perheet olisivat tasa-arvoisessa asemassa peruspalvelujen suhteen. Kotihoidon tuen korottaminen helpottaa myös kuntien rahoitustilannetta, nk. kuntalisien korotuspaineen lieventyessä. Näistä syistä kotihoidon tuen tason parantamiseksi esitetään kotihoidon tukea korotettavaksi 33 euroa kuukaudessa, jolloin kotihoidon tuen hoitoraha nousee perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta 285,28 euroon ja kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta 117,09 euroon sekä kustakin muusta lapsesta 83,46 euroon kalenterikuukaudessa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 39/2003 vp ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 25 000 000 euroa kotihoidon tuen tason parantamiseen.

99. Työministeriön hallinnonalan muut menot

23. Siviilipalvelus (arviomääräraha)

Siviilipalvelusmiehet ovat siviilipalveluksen aikana oikeutettuja ilmaiseen majoitukseen, jonka kustantaminen on siviilipalveluslaissa säädetty palveluspaikan tehtäväksi. Käytännössä tämä laissa turvattu oikeus ei kuitenkaan toteudu. Työministeriön vuonna 2000 tekemän selvityksen mukaan vain kolmannes siviilipalveluspaikoista selviytyy asumiskustannusten korvaamisesta moitteitta. Ääritapauksissa palveluspaikat ovat vaatineet siviilipalvelusmiehiltä kirjallisia sopimuksia, joissa miehet luopuvat lakisääteisestä oikeudestaan ilmaiseen majoitukseen palvelusaikana. Lainvastaiseen käytäntöön syyllistyvät mm. useat suuret kaupungit ja yliopistot.

Siviilipalvelusmiehet, joiden asumiskustannuksia ei palveluspaikka korvaa, eivät yleensä saa tukea asumiskustannuksiin muualtakaan. Ongelma on niin laaja, ettei se ole ratkaistavissa yksin viranomaisvalvontaa lisäämällä. Valvonnan kiristyminen myös luultavasti johtaisi siviilipalveluspaikkojen, joista jo nyt on ajoittain pulaa, määrän vähenemiseen. Tällöin osa siviilipalvelusmiehistä jäisi vaille palveluspaikkaa. Tälläkin hetkellä esimerkiksi monet kuntien organisaatiot tarvitsisivat ja ottaisivat mielellään vastaan siviilipalvelustyövoimaa, mutta kyseisillä tahoilla ei ole varoja asumiskustannusten korvaamiseen. Ratkaisu, joka turvaisi siviilipalvelusmiesten oikeuksien tasavertaisen toteutumisen, olisi siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten siirtäminen valtion vastuulle. Asumiskustannusten osittainen siirto valtiolle sisältyi työministeriön keväällä 2000 laatimaan siviilipalveluslain muutosesitykseen. Parannus kuitenkin karsiutui esityksestä ennen hallituksen käsittelyä.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 425/2003 vp ehdotamme,

että momentille 34.99.23 otetaan lisäyksenä 3 700 000 euroa siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristön suojelun edistäminen on muutakin kuin vesiensuojelua. Esimerkiksi jätteiden synnyn ehkäisemistä tai materiaalien käytön ekotehokkuuden parantamista koskevia hankkeita on voitava edistää myös valtion talousarvion kautta. Hyvänä esimerkkinä ympäristönsuojelun edistämisestä on jätehuolto, joka juuri nyt on jatkuvassa muutostilassa. Euroopan yhteisön jätehuoltopolitiikan ohjaavana periaatteena on jätehuoltovaihtoehtojen tärkeysjärjestys, jonka mukaan ensisijaisesti pyritään ehkäisemään jätteiden syntymistä, toissijaisesti hyödyntämään jätteitä (mm. uudelleenkäyttö, kierrätys ja energian talteenotto, jolloin etusijalla on tietyin edellytyksin jätemateriaalin hyödyntäminen) ja viimeisenä vaihtoehtona käsittelemään jätteet lopullisesti (mm. jätteenpoltto ilman energian talteenottoa ja sijoittaminen kaatopaikalle). Jätteiden synnyn ehkäisyä tukeviin hankkeisiin on panostettava voimakkaasti.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 11/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.10.63 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa suunnattavaksi ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin pois lukien yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit.

20. Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu

22. Luonnonsuojelualueiden hoito- ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)

Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon tarkoitettua määrärahaa käytetään mm. metsien ja soiden ennallistamisen, luonnontyyppien perusinventoinnin sekä retkeily- ja hiihtoreittien ja latu-urien ylläpitoon. Viime vuonna määrärahan piiriin tuli myös perinnebiotooppien hoito sekä maakotkan reviirin seuranta. Luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon piiriin kuuluva toiminta on varsin työvoimavaltaista. Lisäksi rahoista suuri osa käytetään maaseutualueilla. Toisin sanoen määrärahalla on merkitystä paikallisena työllistäjänä. Hyvin hoidetut luonnonsuojelualueet houkuttelevat matkailijoita ja luovat siten edellytyksiä matkailuelinkeinon ja uusien työpaikkojen syntymiselle paikallisesti.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 64/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.20.22 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Asumisen suhteen erityinen ongelmaryhmä ovat nuoret mielenterveyskuntoutujat, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen arjesta. Kynnys palata sairaalajakson jälkeen yhteiskuntaan alentuu, mikäli nuorella on mahdollisuus saada ympäri vuorokauden tukea ja apua. Käytännössä tällaisen mahdollistaisi asuntola- ja palvelutalotyyppinen asuminen, jossa olisi ympärivuorokautisesti apua saatavissa.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 426/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.30.60 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa nuorten mielenterveyskuntoutujien asumisen tukemiseen.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan "Eräät avustukset" -momentilta maksettavien avustusten jakajien määrä on viime vuosina lisääntynyt samalla kun esimerkiksi ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen tehtäväkenttä on laajentunut. Uusia tehtäviä esimerkiksi ympäristöjärjestöille on tullut muun muassa kansalaisten osallisuutta edistämään pyrkivän ja ympäristöpolitiikkaa säätelevän kansainvälisen lainsäädännön kautta.

Tuen piirissä olevien järjestöjen lisäksi maassamme toimii vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekeviä valtakunnallisia järjestöjä, jotka tekevät merkittävää ehkäisevää ja korjaavaa eläinsuojelutyötä, huolehtivat valtiolle kuuluvasta eläinsuojeluvalvonnasta vapaaehtoisten eläinsuojeluvalvojien avulla sekä tiedottavat eläinsuojelukysymyksistä. Näiden järjestöjen avustuksista luovuttiin kokonaan vuonna 1992 lamaan vedoten. Eläinsuojelukysymysten yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina, esimerkiksi EU-alueen ruokaskandaalien myötä. Tämä puoltaa julkisen tuen myöntämistä myös valtakunnallisten eläinsuojelujärjestöjen toiminnan tukemiseen.

Hallitusohjelmassa luvataan edistää ympäristökasvatusta. Myös valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota ympäristökasvatuksen merkitykseen ja sen tukemiseen. Kolmannen sektorin panos ympäristökasvatustyössä on merkittävä ja jatkuvasti kasvava. Sen vuoksi olisi tärkeää, että järjestöjen toiminta voisi perustua nykyistä pitkäjänteisempään rahoitukseen.

Edellä olevan perusteella ja viitaten talousarvioaloitteeseen TAA 710/2003 vp ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan lisäyksenä 300 000 euroa valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu-, eläinsuojelu- ja ympäristökasvatusjärjestöjen tukemiseen.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Suomi ja koko ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan aiemmin. Silti emme ole pystyneet poistamaan maailmasta nälkää, epäinhimillisiä elinolosuhteita emmekä turvattomuutta. Tekemällä enemmän työtä köyhyyden ja kehitysmaiden muiden vakavien ongelmien vähentämiseksi voimme poistaa maailmassa vallitsevaa eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden poistaminen estää samalla tehokkaasti konflikteja, jotka heikentävät maailmanlaajuista turvallisuutta. Tekemällä työtä globaalin hyvinvoinnin eteen, voimme samalla estää pakolaisvirtoja, huumeongelmia, HIV:n ja AIDSin leviämistä ja kansainvälistä rikollisuutta ja puuttua kansainvälisen terrorismin syihin. On myös suomalaisten velvollisuus, että tuleville sukupolville on luotavissa nykyistä oikeudenmukaisempi ja turvallisempi maailma.

Hallitus esittää tavoitteekseen, että vuosikymmenen loppuun mennessä Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus BKT:sta on nostettu 0,7 prosenttiin. Hallituksen talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön arvioidaan olevan vain noin 0,37 prosenttia BKT:sta. Viime maaliskuussa työnsä päättäneen kehitysyhteistyön tasoa ja laatua selvittäneen työryhmän mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tulisi vuonna 2004 olla vähintään 0,41 prosenttia BKT:sta.

Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee pyrkiä nostamaan kehitysmäärärahat mahdollisimman nopeasti 0,7 prosentin tasolle, viimeistään vuosikymmenen loppuun mennessä.

Luopumalla Hornet-hävittäjien lisävarustelusta voimme osoittaa kehitysyhteistyöhön vuosina 2004—2009 kaikki Hornet-varusteluun tarkoitetut rahat eli yhteensä 111,5 milj. euroa. Vuoden 2004 budjetissa se tarkoittaisi 3,5 milj. euroa. Euroopassa ei ole näköpiirissä sellaista sotilaallista uhkaa, että se edellyttäisi Hornetien lisävarustamista. Sen sijaan kehitysyhteistyöhön panostaminen on välttämätöntä. Kehitysyhteistyön lisäksi Suomen tulee pyrkiä myös maailmankaupassa kehitysmaiden ja teollistuneiden maiden näkökulmasta tasapainoisempiin ratkaisuihin. Näin Suomi osallistuu maailman epävakauden ja turvallisuusuhkien poistamiseen tehokkaammin kuin se onnistuu Hornetien lisävarustamisella. Tämän lisäksi tulee poistaa PROTO-tilausvaltuus, jonka kokonaissumma on kaikkiaan 15,8 miljoonaa euroa ja josta vuonna 2004 aiheutuu menoa 1,7 milj. euroa.

Suomen kehitysyhteistyön suuri sisällöllinen ongelma on, että siitä suuntautuu aivan liian pieni osa kaikkein köyhimpien maiden hyväksi.Viite: TAA 400/2003 vp — Annika Lapintie /vas ym.Jotta kohteita voidaan järkevästi suunnitella pitkäjänteisesti, tarvitaan riittävät myöntövaltuudet monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta ja samalla saadaan määrärahat tehokkaampaan käyttöön.

Ehdotamme,

että momentille 24.30.66 otetaan lisäyksenä 5 200 000 euroa ja

että momentin 24.30.66 perusteluissa monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntövaltuuksiin lisätään 20 000 000 euroa.

01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset

51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu Suomessa noin 7 500, joista vajaat 4 000 saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiset ovat asukkaiden enemmistönä vain Utsjoen kunnassa. Suomen saamelaisista noin kolmasosa puhuu saamen kieltä äidinkielenään, kun taas suomea vajaat 4 000. Suomessa puhutaan pohjoissaamea (äidinkielenään yli 1 700), inarinsaamea (noin 300) ja koltansaamea (vajaat 400). Ne ovat eri kieliä, joista yhden osaaminen ei merkitse muiden ymmärtämistä.

Saamen kielilain tarkoituksena on turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa omaa saamen kieltään. Lain pääpaino on selkeästi tämän tavoitteen jälkimmäisessä osassa. Saamen kielen ja saamelaiskulttuurin ylläpitämiseen ja yleiseen kehittämiseen laki liittyy ennen muuta vahvistaessaan saamen kielen virallista asemaa ja madaltaessaan kynnystä käyttää kieltä virallisissa yhteyksissä. Tämä tavoite edellyttää toteutuakseen ehdotettua suurempaa rahoitusta.

Ehdotamme,

että momentille 25.01.51 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa saamen kielen tulkki- ja kääntämispalvelujen turvaamiseksi.

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Määräraha on tarkoitus käyttää vankeinhoitolaitoksen ulkopuolisten terveydenhoitopalveluiden käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tällä hetkellä vankien terveydenhuollossa on selviä puutteita, muun muassa oikeusministeriö on ollut huolissaan tilanteesta. Vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja vankiloiden täyttöaste on ylittänyt reilusti normit, mutta samaan aikaan terveydenhuoltopalveluita ei ole pystytty lisäämään tarvetta vastaavasti. Tämä aiheuttaa muun muassa vankien tulotarkastusten lykkääntymisen ja viivästyksiä muun terveydenhuollon palveluissa.

Resurssien lisäämisen tarkoituksena on turvata vankien terveydenhuollon asianmukainen järjestäminen ja lisätä sekä vankien että vankeinhoidon henkilökunnan turvallisuutta.

Hallituspuolueiden sopimuksen mukaisesti valiokunta on lisännyt 2 milj. euroa toimintamenoihin, mutta se ei kohdennu vankien terveydenhuoltopalveluihin.

Viite: TAA 711/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa, mistä 1 200 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin.

75. Poliisitoimi

Poliisi vastaa ulkomaalaisten oleskelulupien jatkamisesta. Jatkolupaa hakevan lupa menee hakuajan alkaessa umpeen, jolloin hän ei käytännössä voi poistua maasta, sillä paluu ei ole mahdollista, koska entinen lupa on jo tällöin umpeutunut.

Paikkakuntaisesti on suuria eroja siinä, miten nopeasti jatkolupa kyetään normaalitapauksissa käsittelemään. Turussa oleskelu- ja työlupien normaali toimitusaika on kohtuullinen kaksi viikkoa ja kiireellisissä tapauksissa on myöntämisen pystynyt hoitamaan jopa samana päivänä. Helsingissä esimerkiksi oleskeluluvan jatkon käsittely kestää usein puoli vuotta, ellei perusteena ole erityinen syy, esimerkiksi ammatin harjoittaminen tai työnantajan tarve. Poliisin ilmoituksen mukaan "kiireelliset tapaukset" kyetään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla hoitamaan muutamassa päivässä. Tämä mahdollisuus koskee kuitenkin vain osaa hakijoista, ja kaikki poikkeukset puolestaan lykkäävät muiden lupahakemusten käsittelyä kuukausia. Tilannetta ei voida pitää hyväksyttävänä.

Suurin syy viivästymiseen hakemusten käsittelyssä on hakemusten voimakas, noin 20 prosentin kasvu vuositasolla, samalla kun henkilöstövoimavarat ovat pysyneet ennallaan. Tehtäviä lisää myös se, että sama lupahallinto hoitaa myös muita ulkomaalaisiin liittyviä lupa-asioita, kuten henkilökorttihakemuksia. EU:n laajentuminen lisää edelleen lupa-asioita arviolta 3 000:lla vuodessa ja lisäksi ulkomaalaisvirastosta siirtyy 3 000 Suomen kansalaisen perheenjäsenen oleskeluluvat.

Ehdotamme, että luvun 26.75 perusteluissa lausutaan:

97. Avustukset kunnille

31. Kuntien yleinen valtionosuus ja verotuloihin perustuvat tasaukset (arviomääräraha)

Kuntatalouden ennustetaan olevan selvästi alijäämäinen kaikkina Vanhasen hallituskauden vuosina. Tämä johtaa väistämättä palvelujen heikkenemiseen ja veronkorotuksiin. Esitämme kuntien taloudellisen aseman parantamista talousarvion eri kohdissa.

Viite: TAA 257/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. Siinä ehdotetaan 1 milj. euron lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 1 433 000 euron vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 2 433 000 euroa.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.31 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 2 433 000 euroa kuntien yleisiin valtionosuuksiin.

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 48 miljoonaa euroa, kun vastaava määräraha vuoden 2002 tilinpäätöksen mukaan oli 54,157 miljoonaa euroa. Vuoden 2003 talousarviossa määräraha oli 47 miljoonaa euroa. Kuntataloudesta tehtyjen ennakkoarvioiden mukaan kuntien taloudellinen tilanne on edelleen heikko, ja voimakkaana jatkuva muuttoliike heikentää erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa kuntien taloudellista asemaa.

Viite: TAA 851/2003 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 21 000 000 euroa kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen.

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Vanhasen hallitus esittää 19 245 359 euron määrärahaa indeksien ja valuuttakurssien noususta aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen. Hallitus ei sen sijaan halua sitoa lapsilisiä indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo laskee. Asehankintoihin käytetyt määrärahat hallitus on sitonut asealan hintaindeksiin. Hallituksen arvovalinta ei vastaa vasemmistoliiton käsitystä asioiden tärkeysjärjestyksestä.

Viite: TAA 258/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym. ja TAA 778/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas.

Talousarvioesityksessä ja täydentävässä esityksessä on ehdotettu seuraavat tilausvaltuudet: IHT (ilmavoimien hävittäjien tunnistus- ja tietojärjestelmien uudistaminen), PROTO (uusien asejärjestelmien kehittämisvaltuus) ja KASI (kaksipuolinen taistelun simulointijärjestelmä).

Ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 19 200 000 euroa asehankintojen indeksikorotuksiin ehdotetusta määrärahasta ja

että momentilta 27.10.16 vähennetään 5 200 000 euroa ja poistetaan uudet tilausvaltuudet.

07. Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset

06. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha)

Uusia ylimääräisiä taiteilijaeläkkeitä on vuosittain myönnetty 35. Yhä useammalla taiteilijalla ei ole vakituista tulonlähdettä eikä takuuta taloudellisesta mahdollisuudesta tehdä taidetta, ei vakituista työsuhdetta, ei vakituisen työsuhteen tuomaa sosiaaliturvaa eikä eläkettä. Varsinkin kuva- ja tanssitaiteilijoiden asema Suomessa on heikko. Alhaisista, epäsäännöllisistä ja epävarmoista tuloista ei myöskään ole varaa maksaa itselleen kohtuukokoista yrittäjäeläkettä tai sosiaaliturvaa, ja monen yllätykseksi vuosien yrittäjäeläkkeen maksamisen tuloksena onkin vain muutama euro kansaneläkkeen lisukkeena.

Lisärahan tarkoituksena on nostaa vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä 35:stä 45:een.

Viite: TAA 712/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Katsomme, että Sotainvalidien Veljesliiton ylläpitämissä hoito- ja kuntoutuslaitoksissa työskentelevien henkilöiden ylimääräisten eläkkeiden myöntämistä tulisi jatkaa esitettyä kauemmin.

Ehdotamme,

että momentille 28.07.06 otetaan lisäyksenä 127 700 euroa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden lukumäärän nostamiseksi 35:stä 45:een ja

että momentin perustelujen toista kappaletta muutetaan niin, että määrärahasta saadaan myöntää uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja perhe-eläkkeitä Sotainvalidien Veljesliiton päätoimisille huoltotehtävissä toimiville toimihenkilöille, jotka siirtyvät eläkkeelle viimeistään vuonna 2011.

10. Yliopisto-opetus ja tutkimus

29.10.21 Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on perusteltua osoittaa lisää rahaa, sillä ehdotettu määräraha ei riitä turvaamaan nykyistä tasoa.

Ministeriön tulosohjausmalli suosii kapea-alaisia yliopistorakenteita kustannuskertoimissa. Esimerkiksi Oulun musiikinopettajien koulutuksessa kustannuskerroin on 1,5 Lapin yliopiston kuvaamataidon opettajien koulutuksessa noin 3,7, ja Sibelius-Akatemian vastaava kerroin on 4,5. Vaikka eroilla on perusteensa, tulisi niitä ilmeisesti kuitenkin saattaa lähemmäksi.

Ehdotamme,

että momentille 29.10.21 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa

Lisäksi ehdotamme,

että momentin 29.10.21 perusteluissa lausutaan:

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Kuntatalous on ennusteiden mukaan alijäämäinen koko vaalikauden. Osana toimenpiteitä kuntien taloudellisen aseman kohentamiseksi esitämme kuntien opetustoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksen maksamista täysimääräisenä.

Viite: TAA 225/2003 vp — Martti Korhonen/vas ym. Siinä ehdotetaan 13 milj. euron lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 8 142 000 euron vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 21 142 000 euroa.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 21 142 000 euroa kuntien aseman helpottamiseksi ja kuntien opetustoimen valtionosuuksien indeksitarkistuksen maksamiseksi täysimääräisenä.

34. Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Ehdotettu määräraha on riittämätön. Pidämme tärkeänä sen korottamista nykytasolle.

Ehdotamme,

että momentille 29.40.34 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintorahan asumislisän vuokrakatto

Pienimpien etuuksien korottamisella on tärkeä osa köyhyysongelman voittamisessa. Opiskelijoiden opintorahan jälkeenjääneisyyden korjaaminen on siksi keskeinen tavoite. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus keskittyä päätehtäväänsä eli opiskeluun. Opintorahapainotteista tukijärjestelmää vahvistamalla mielestämme taataan se, että useimmilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen taloudellinen mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti opiskeluun ja siten kartuttaa elinkeinoelämäämme ja hyvinvointiamme edistävää suomalaista tieto- ja taitopääomaa.

Opintorahan asumislisän vuokrakatto ei nykyisellään vastaa todellisia asumiskustannuksia ja asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan muihin tuensaajiin nähden. Nykyisin opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisista asumiskustannuksista aina 214,44 euroon asti eli suurin kuukausittainen asumislisä on 171,55 euroa. Vuokrakaton ylittävän osan opiskelija joutuu maksamaan täysimääräisesti itse. Kuitenkin yli 70 prosentilla opiskelijoista asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvattavan määrän ja noin puolella asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt jo vuonna 2002, että asumislisän vuokrakattoa on korotettava 252 euroon. Asumislisän vuokrakaton korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa.

Viite: TAA 817/2003 vp — Unto Valpas /vas ym.

Asumislisän ympärivuotistaminen

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää ja korottaa eri tavoin. Yksi osaparannus olisi opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi siten, että opiskelijalla olisi mahdollisuus saada opintotuen asumislisää koko kalenterivuodelle eli myös lomakaudella, mikäli hänen tulonsa eivät ylitä opintotukilain 17 §:ssä säädettyä määrää. Asumislisän puuttuminen kesäkuukausilta aiheuttaa opiskelijoille usein ylimääräisiä toimeentulo-ongelmia, koska esim. yleistä asumistukea ei myönnetä niin lyhyeksi ajaksi. Opiskelijat ovat usein joutuneet hakemaan toimeentulotukea kesäkuukausiksi. Asumislisän ympärivuotisuus kohentaisi etenkin niiden opiskelijoiden asemaa, jotka opiskelevat myös kesäkuukausina tai jotka eivät onnistu saamaan kesätyötä. Opiskelija-asuntojen tyhjäkäyttö vähenisi. Muutos vähentäisi myös kuntien toimeentulotukimenoja.

Opetusministeriön selvityksessä (Opetusministeriön työryhmien muistioita 18:2002) arvioidaan, että noin 35 500 opiskelijan opintotuki lisääntyisi, jos asumislisää voisi nostaa myös kesäloma-aikana. Jos vuokraraja on nykyinen, kustannukset olisivat noin 16,5 miljoonaa euroa.

Viite: TAA 816/2003 vp — Unto Valpas /vas ym.

Opintorahan korottaminen

Vuonna 2004 opintorahan saajien määräksi arvioidaan 246 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on 151 000. Asumislisän saajiksi arvioidaan 160 000 opiskelijaa.

Nykyisellä tasolla opintoraha ei vastaa elinkustannusten tasoa. Opintorahan taso on vuodesta 1995 jäänyt noin 12 prosenttia jälkeen yleisestä kustannusten noususta. Opintorahan jälkeenjääneisyys onkin yksi tärkeimpiä syitä opiskeluaikojen pitkittymiseen, koska opiskelijoiden on käytävä ansiotyössä opintojensa ohessa.

Viite: TAA 713/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 59 500 000 euroa, josta 20 000 000 euroa opintotuen asumislisän vuokrakaton korottamiseksi budjettiperusteisesti 252 euroon 1.1.2004 alkaen, 16 500 000 euroa opintorahan asumislisän maksamiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuoden ajalta ja 23 000 000 euroa opintorahan korottamiseen budjettiperusteisesti 1.8.2004 alkaen siten, että opintoraha on

1. Vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 43,32 euroa korkeakoulussa ja 24,48 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 20-vuotias, sekä 118,68 euroa korkeakoulussa ja 71,58 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on täyttänyt 20 vuotta.

2. Muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle 141,28 euroa korkeakoulussa ja 94,18 euroa muussa oppilaitoksessa, kun opiskelija on alle 18-vuotias.

3. Muualla kuin vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle korkeakoulussa 290,09 euroa ja muussa oppilaitoksessa 239,23 euroa, kun opiskelija on täyttänyt 18 vuotta tai on avioliitossa taikka elatusvelvollinen.

90. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka

30. Valtionosuudet ja -avustukset yleisten kirjastojen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (2000—2004) tavoitteena on ollut, että Suomi on maailman kärkimaita osaamis- ja vuorovaikutusyhteiskuntana. Parhaillaan valmistellaan uutta opetusministeriön kulttuurista tietoyhteiskuntastrategiaa. Sisältötuotantohanke on osa tätä tietostrategiaa. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä Suomen nostamiseksi tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi ja kasvattaa suomalaisen kulttuurin osuutta kotimaan markkinoilla ja viennissä.

Tietoyhteiskuntahankkeiden tarkoituksena on myös edistää kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia selviytyä muuttuvassa maailmassa sekä estää tiedollista ja taidollista syrjäyttämistä. Tavoitteena on kansalaisten tietoyhteiskunta. Siksi erilaisilla hankkeilla kansalaisia koulutetaan käyttämään uutta informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Jotta kansalaisten mahdollisuudet kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia taitojansa sekä hyödyntää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksia olisivat myös todellisuudessa olemassa, edellytyksenä on, että kansainvälisestikin arvostettu kirjastoverkkomme on osa tätä hanketta. Nykyisillä resursseilla näin ei ole käymässä. Määrärahaa on syytä korottaa 4 milj. euroa tästä syystä.

TAA 714/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 689 000 euron vähennystä. Katsomme, että myös tältä osin kuntataloutta on vahvistettava.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 4 689 000 euroa, mistä 4 000 000 euroa tietoyhteiskuntahanketta tukevien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin.

51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)

Taide on kautta aikojen elänyt taiteenrakastajien tukemana. Menneitten vuosisatojen mesenaatteja on kuitenkin tänään vaikea löytää kulttuuriamme rahoittamaan. Eikä harvinainen kielemme, omaleimainen kulttuurimme ja vähälukuinen kansamme luo todellista pohjaa kaupallistuneelle tai ylikansalliselle kulttuurituotannolle. Siksi yhdentyvässä Euroopassa ja pienentyvässä maailmassa julkinen tuki kulttuurille on tärkeämpää kuin koskaan.

Me suomalaiset arvostamme aikaisempien vuosikymmenten menehtyneitä mestareitamme ja luomme omaa identiteettiämme näiden mestareiden varaan. Jotta myös tulevaisuudessa meillä on oman aikamme mestareita ihailtavaksi, meidän on varmistettava, että myös tänään on eläviä taiteilijoita.

Eläviä taiteilijoita ei kuitenkaan ole, elleivät mahdollisuudet työskennellä, elää tai vaikkapa sairastaa ja jäädä ansaitulle eläkkeelle ole olemassa myös taiteen ammattilaisille. Esittämällämme määrärahalla on tarkoitus nostaa valtion taiteilija-apurahavuosien määrä hallituksen esittämästä 445:stä 470:een.

Viite: TAA 715/2003 vp — Minna Sirnö /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 29.90.51 otetaan lisäyksenä 738 000 euroa taiteilija-apurahavuosien määrän nostamiseen 445:stä 470:een.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tiestön kunto heikkenee valtakunnallisesti huolestuttavaa vauhtia. Varsinkin alemmanasteisen tiestön kunto on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti Tiehallinnon selvitysten mukaan. Syynä tähän ovat riittämättömät investoinnit perustienpitoon ja peruskunnostukseen. Monen tärkeän hankkeen aloittaminen on lykkääntymässä riittämättömien määrärahojen takia. Lisäksi alueelliset erot kasvavat, mistä varsinkin harvaan asutuilla seuduilla elävät ihmiset ovat joutuneet kärsimään.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 perustienpitoon varataan 558 miljoonan euron määräraha, joka suunnataan ensisijaisesti tiestön jokapäiväisen liikennöitävyyden, tieverkon kunnosta huolehtimisen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alimitoitettu määräraha johtaa siihen, ettei yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin voida vastata. Rahoitus ei mahdollista edes pienien uusien perustienpidon investointien käynnistämistä.

Kuten liikennevaliokunnan lausunnossa todetaan, liikenneturvallisuudelle asetetut tulostavoitteet voivat vakavasti vaarantua tieverkon huonon kunnon takia.

Tieverkon rapistuminen uhkaa muodostua elinkeinoelämän kehityksen jarruksi. Uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntyminen kasvukeskusten ulkopuolelle edellyttää toimivaa liikenneverkostoa. Samoin kasvukeskuksissa henkilö- ja tavaraliikenteen kehittämistarpeet edellyttävät perustienpidon investointien lisäämistä nykyisestä tasosta aluksi 50 000 000 eurolla ja tason nostamista seuraavissa talousarvioissa asteittain, jotta tiestöä voidaan kestävällä tavalla kehittää järkevästi.

Perustienpidon tarpeita arvioitaessa ei ole riittävästi huomioitu yleistä kustannustason nousua, joka on syönyt tiemäärärahojen lievät korotukset viime vuosina. Hankkeiden jäädyttäminen samaan aikaan kasvavien liikennemäärien kanssa lisää turvallisuusriskejä. Mitä nopeammin uusia hankkeita saadaan käyntiin, sitä suurempia säästöjä voidaan saavuttaa pitkässä juoksussa. Viite: TAA 150/2003 vp — Matti Kangas /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 50 000 000 euroa perustienpitoon

30. Merenkulkulaitos

77. Väyläverkoston kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Teollisuuden kuljetusten ja kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä kehittää väyläverkostoa. Myös valiokunta toteaa tämän tarpeen, mutta ei esitä lisäystä Tornion ja Raahen väylien kehittämiseen. Tornion väylien syventäminen palvelisi Tornion terästehtaan laajentumista kuljetustarpeen moninkertaistuessa. Raahen väylän syventäminen 2 metrillä antaisi mahdollisuuden vaihtaa kuljetuksissa alustyyppiä, jolloin kuljetukset tulevat edullisemmiksi. Myös valiokunta tunnustaa näiden pikaisen kehitystarpeen, mutta ei osoita tarkoitukseen määrärahaa.

Ehdotamme

että momentille 31.30.77 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa Tornion ja Raahen väylien kehittämiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallituksen politiikka nojaa kestävään kehitykseen. Raideliikenne on vähän saastuttavana, energiataloudellisena ja turvallisena liikennemuotona kestävän kehityksen mukaista. Rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin varattu rahoitus on tällä vuosikymmenellä vähentynyt merkittävästi. Huono kehitys on johtanut liikennerajoitusten uudelleen lisääntymiseen vastoin hallitusohjelman radanpidon palvelutason tavoitetta. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 korvausinvestointien kokonaissumma on enää 106,4 miljoonaa euroa. VR on laskenut tämän kattavan noin 60 prosenttia tarpeesta.

Puuttuva rahoitus hidastaa merkittävästi useiden rataosuuksien perusparannuksia, kasvattaa turvallisuusriskejä ja heikentää liikenteen täsmällisyyttä. Työllisyys vaikeutuu ja uudet lomautukset alkavat ensi vuonna, jollei määrärahaa koroteta. Perusradanpidon rahoitus on saatava kestävälle ja pitkäjänteiselle tasolle. Lisätalousarviot ja yksittäiset määrärahalisäykset eivät toimi.

Heikkokuntoisilla rataosuuksilla joudutaan myös lisäämään nopeusrajoituksia. On selvää, etteivät nämä heikennykset voi olla vaikuttamatta asiakastyytyväisyyteen ja junaliikenteen imagoon ja matkustajamääriin. Heikkokuntoisesta rataverkosta aiheutuu VR:lle vuosittain kymmenien miljoonien eurojen menetykset mm. hitaista aikatauluista johtuvien markkinaosuuksien menetyksien ja tavaraliikenteen alhaisten akselipainojen takia.

Ensi vuodeksi esitetty määräraha ja hallituksen määrittelemä menokehys johtavat väistämättä siihen, että koko nykyistä rataverkkoa ei voida pitää tehokkaasti ja turvallisesti liikennöitävässä kunnossa, vaan pitkällä aikavälillä lähes kolmannes siitä on lakkautettava. Rataverkon kunto heikkenee ja yli-ikäisten rataosien määrä kasvaa. Liikennerajoitukset kolminkertaistuvat verrattuna nykyiseen.

Myös kehittäminen hidastuu. Esimerkiksi nopeustaso jää nostamatta 140 kilometriin tunnissa Jyväskylä—Pieksämäki-välillä.

Viite: TAA 802/2003 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

Että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 40 000 000 euroa rataverkon perusparannusluonteisiin korvausinvestointeihin.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Vuoden 2003 talousarviossa määräraha oli 83 milj. euroa, mutta vuodeksi 2004 Vanhasen hallitus esittää enää vain 79,3 milj. euroa. Hallituksen joukkoliikenteen tukea koskeva esitys johtaa merkittäviin liikenteen supistuksiin. Ympäristön kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että joukkoliikenteen tuki pidetään sellaisena, että vuorojen supistuksiin ei jouduta.

Valiokunta on tyytynyt Vanhasen hallituksen joukkoliikennepalveluiden rajuun heikentämiseen. Tämä on vakava isku aluepolitiikalle. Bussiliikenteessä tämä merkitsee jopa 400 päivittäisen ostovuoron lopettamista vuoden 2004 aikana ja edelleen 200 ostovuoron lakkauttamista vuoden 2005 aikana. On pelättävissä, että käytännössä lakkautettavien bussivuorojen määrä nousee vielä tästäkin, sillä ostovuorot ovat usein osana laajempia autokiertoja. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset ovat tehneet selvityksen, jonka mukaan talousarvioesitykseen tarvitaan bussi- ja taksivuorojen ostoon 3,1 miljoonan euron suuruinen lisärahoitus.

VR:n mukaan liikenteen ylläpitämisen tarve on ensi vuonna 39 miljoonaa euroa. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 ostomäärärahaesitys on vain 37,5 miljoonaa euroa. Momentin perusteluiden mukaan tarkoituksena on junaliikenteen ostojen sopeuttaminen 37 miljoonan euron tasoon vuoteen 2005 mennessä. Tämä merkitsisi vuoteen 2003 verrattuna keskimäärin 15 junan poistamista ostolistalta ja sitä, että vuonna 2004 poistettaisiin keskimäärin 10 junaa.

Määrärahan leikkaus olisi johtanut liikenteen supistamiseen siten, että henkilöliikenne lakkautetaan kokonaisilta rataosilta. Määrärahat on kuitenkin saatava pysyvästi korkealle tasolle, riittävää ei ole, että niitä korotetaan kertaluonteisesti tai lisätalousarvioissa.

Valiokunnassa määrärahaa on korotettu niin, että se auttaa turvaamaan henkilöliikenteen oston pääosin. Pääkaupunkiseudulle, Turkuun tai Tampereelle ei sen sijaan ole varauduttu osoittamaan määrärahaa. Näillä alueilla on jouduttu korottamaan lippujen hintoja ja heikentämään tasoa. Tämä on johtamassa kierteeseen, jossa käyttäjämäärät vähenevät, mikä johtaa palvelujen heikentymiseen ja lippuhintojen tason nostoon. Siksi on tarpeen osoittaa joukkoliikennetukea näille alueille.

Viite: TAA 200/2003 vp — Matti Kauppila /vas ym. (linja-autoliikenne) ja TAA 787/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas ym. (junaliikenne).

Ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 4 600 000 euroa pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun joukkoliikenteen lipputukeen sekä paikallisliikenteen valtionavustukseen ja haja-asutusalueiden joukkoliikennepalvelujen tason turvaamiseen.

30. Yrittäjyyspolitiikka

Hallitus on ottanut yhdeksi politiikkaohjelmakseen yrittäjyyden politiikkaohjelman. Tavoitteena elinkeinopolitiikassa on edistää talouskasvua ja työllisyyttä, monipuolistaa tuotantorakennetta sekä tukea vakaata aluekehitystä ja turvata Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Tavoitteet ovat oikeita, mutta ovatko toimenpiteet riittäviä tavoitteiden saavuttamiseksi? Politiikkaohjelmassa todetaan, että kansalaisten valmiuksia ryhtyä yrittäjiksi lisätään yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen keinoin sekä liiketoimintaosaamista vahvistamalla. Liiketoiminataosaamisen haaste on kuitenkin huomattavasti laajempi ja olennainen Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Siksi esitämme, että eduskunta edellyttää, että yrittäjyyden politiikkaohjelmaan lisätään maininta liiketoimintaosaamisen laaja-alaisesta kehittämisohjelmasta.

Ehdotamme,

että luvun 32.30 perusteluissa lausuttaisiin:

60. Energiapolitiikka

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Hallitus ei ole turvannut taloudellisia edellytyksiä tehokkaille toimille energiatalouden kehittämiseksi ympäristömyönteiseksi ja uusiutuvan energian käyttöönotolle, joita eduskunta edellytti hyväksyessään periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta. Tätä vaatii myös eduskunnan vuonna 2001 hyväksymä Kansallinen ilmasto-ohjelma.

Edelleenkään demonstraatiotukea ei ole energiatuen osana. Demonstraatiotuki on erityistukimuoto energiahankkeelle, jonka tukemiseen valtiovalta osallistuu tavallista suuremmalla suhteellisella osuudella hankkeen sisältämien erityisarvojen vuoksi. Tällaisia ovat mm. uusiutuvien energialähteiden, kuten bioenergian ja tuulivoiman energiatehokkuutta lisäävät hankkeet, jotka voimaperäisemmin vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

Demonstraatiotuella voi olla merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Tuki edistää sellaista energiantuotantoa, joka lisää työllisyyttä ja myös avaa mahdollisuuksia vientiin.

Viite: TAA 789/2003 vp — Pentti Tiusanen /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 32.60.40 otetaan lisäyksenä 7 000 000 euroa energiatuen lisäämiseen ja demonstraatiotuen sisällyttämiseen talousarvioon.

01. Sosiaali- ja terveysministeriö

21. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lapsen oikeuksien yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 2. syyskuuta 1990. Sopimuksessa on määritelty eri valtioiden hyväksymät lapsen oikeudet. Suomi ratifioi sopimuksen kesäkuussa 1991. Lapsiasiainvaltuutetun viran tarpeellisuudesta on keskusteltu siitä lähtien, ja Suomi onkin pohjoismaista ainoa, jossa lapsiasiainvaltuutetun virkaa ei ole. Norja sai oman virkansa jo vuonna 1981 ja Islantikin jo vuonna 1995.

Huolimatta hallitusohjelmassa olevaa lupausta lapsiasiainvaltuutetun viran perustamisesta, Vanhasen hallitus ei ole varannut määrärahaa lapsiasiainvaltuutetun viran perustamista varten. Lapsiasiainvaltuutetun viran perustaminen olisi kuitenkin välttämätöntä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen kannalta yhteiskunnassa. Lapsiasiainvaltuutetun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lapsen oikeuksien kokonaisvaltainen edistäminen yhteiskunnassa. Tehokkaasti toimivassa järjestelmässä lapsiasiainvaltuutetun tulee voida vaikuttaa myös lapsiin liittyvään lainsäädäntöön, politiikkaan ja käytäntöihin sekä aktiivisesti tehdä aloitteita. Viite: TAA 110/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.01.21 otetaan lisäyksenä 200 000 euroa lapsiasiainvaltuutetun viran perustamiseen.

15. Perhekustannusten tasaus

Jäljempänä vastalauseemme luvussa 33.32 olemme käsitelleet sitä seikkaa, että lapsilisän korotus toimeentulotuen saajalle ei lisää tukea.

17. Työttömyysturva

51. Työttömyysturvalain mukainen perusturva (arviomääräraha)

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen arvioinneissaan siihen lopputulokseen, että työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottaminen ovat paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi.

Työministeriön hallinnonalan luvun 34.06 perusteluissa valiokunnan enemmistö toteaa, että toimeentulotuen saajista työttömyysturva on 48 prosentilla ensisijaisena tulon lähteenä ja kaikista työttömyysturvaa saavista selvästi yli puolet saa joko työmarkkinatukea tai työttömyysturvan peruspäivärahaa. Näiden etuuksien matala taso on johtanut siihen, että suuri osa pitkäaikaistyöttömistä joutuu täydentämään toimeentuloturvaansa kunnallisesta toimeentulotuesta. Valiokunta ei kuitenkaan esitä tasokorotusta.

Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Jo kolme viidesosaa kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Viite: TAA 428/2003 vp — Markus Mustajärvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.17.51 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen korotuksen maksamiseksi budjettiperusteisesti työttömyysturvalain mukaiseen peruspäivärahaan 1.7.2004 lukien.

18. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottamista samalle tasolle kuin työttömän henkilön perusturva.

Suomessa syntyy lapsia vuosittain noin 55 000. Tästä määrästä äitejä noin neljäsosalla äitiyspäivärahan tai vanhempainrahan määrä on pienempi kuin työttömyysturvan peruspäivärahan määrä. Lapsiperheiden tukeminen taloudellisesti on perusteltua tulevaisuuden kannalta. Jo nyt monet äitiyttä suunnittelevat siirtävät perheen perustamista saadakseen ensin työn tuoman taloudellisen turvan. Tämä on johtanut osittain siihen, että ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut. Samalla tavoin äitiyspäivärahan pienuus ajaa perheitä sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin.

Lapsiperheiden taloutta rasittavat usein lastenhoitokustannusten lisäksi monet muut kustannukset, muun muassa korkeat asumiskustannukset, opintolainat ja päivähoidon maksut. Suurin perheiden ongelma on kuitenkin äitiys- ja vanhempainrahan vähimmäistason alhaisuus.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Tämänhetkinen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taso ei täytä perustoimeentulon tasoa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan tasoa korotettavaksi peruspäivärahan tasolle.

Viite: TAA 111/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.18.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäistason korottamiseen budjettiperusteisesti peruspäivärahan tasolle.

19. Eläkevakuutus

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkkeen määrään tehtiin vuoden 1984 jälkeen ensimmäinen tasokorotus 1.6.2001 vasemmistoliiton tavoitteen mukaisesti. Sen jälkeen pienimpien eläketulojen varassa elävät eivät ole saaneet käteen jäävään tuloon lisää veronalennustenkaan muodossa, joita erityisesti nykyinen hallitus jakaa etupainotteisesti suurituloisille. Nykyisellään kansaneläke ei riitä turvaamaan tarpeellista perustoimeentuloa. Sen vuoksi on välttämätöntä tehdä kansaneläkkeisiin 18 euron tasokorotus jo ensi vuoden aikana. Verovähennyksen noustessa kansaneläkkeen myötä ulottuu korotuksen vaikutus käteen jäävään verolla vähennettyyn tuloon myös muihin kuin vain pelkkää kansaneläkettä saaviin.

Kansaneläkkeen merkitys on suuri pienipalkkaisille, usein naisille, pienyrittäjille, palkatonta kotityötä tekeville ja niille, joilla on epäyhtenäinen ja katkonainen työhistoria, kuten pitkäaikaistyöttömillä, omaishoitajilla ja pätkätyön tekijöillä. Epätyypillisiä työsuhteita on yhä enemmän, ja näin kansaneläke tulee olemaan edelleen merkittävä pienituloisten eläketurvan takaajana.

Viite: TAA 567/2003 vp — Iivo Polvi /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 33.19.60 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 74 00 000 euroa 18 euron suuruisen lisän maksamiseksi budjettiperusteisesti kansaneläkkeisiin kuukausittain 1.7.2004 lukien.

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuen asumiskustannusten omavastuuosuus

Kun vuonna 1997 säädettiin laki toimeentulotuesta, toimeentulotukeen tehtiin samalla merkittävä huononnus ottamalla käyttöön asumiskustannusten ns. omavastuuosuus. Se on laissa ilmaistu säännöksellä, jonka mukaan toimeentulotuen perusosaan sisältyy 7 prosenttia tarpeellisen suuruisesta asumistukilain 6 §:ssä tarkoitettujen asumismenojen määrästä.

Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttäminen toimeentulotuen normilaskelmaan oli osa Lipposen ensimmäisen hallituksen kannustinloukkutyöryhmän esitystä. Alun perin esitettiin 20 prosentin omavastuuta, mutta vasemmistoliiton eduskuntaryhmän vaatimuksesta budjettiriihessä omavastuuta pienennettiin 7 prosenttiin. Asumiskulujen omavastuuosuuden sisällyttämistä toimeentulotukimenoihin ajaneet perustelivat toimeentulotuen perusosan leikkausta työllistämiskynnyksen alentamisella ja sillä, että toimeentulotukea saavat hakeutuisivat uudistuksen jälkeen pienempiin asuntoihin asumismenojensa pienentämiseksi.

Käytäntö on vastaansanomattomasti osoittanut, ettei lain muutoksella ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Sen sijaan sillä on vaikeutettu voimakkaasti ja kohtuuttomasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää ja heitä auttamaan pyrkivien kuntien sosiaalityöntekijöiden päivittäistä työtä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut tilanteen ongelmallisuuden lausuessaan hallituksen vuoden 2002 toimintakertomuksesta mm. "Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena toimeentulotukea saavien aseman parantamista, jolloin esimerkiksi tulisi tarkastella toimeentulotuen määrää alentavasti vaikuttavan asumiskustannusten omavastuun asianmukaisuutta."

Edellä sanotuista syistä johtuu, että lakia olisi mielestämme korjattava poistamalla sen 7 §:n 2 momentista asumiskustannusten omavastuuosuutta koskeva määräys. Tästä muutoksesta kunnille aiheutuu kustannuksia yhteensä 42 miljoonaa euroa vuodessa.

Viite: TAA 852/2003 vp — Erkki Virtanen /vas ym.

Ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän etuoikeuttaminen toimeentulotukea määriteltäessä

Eduskunta hyväksyi hallituksen esittämän korotuksen lapsilisiin ensimmäisen lapsen osalta 10 euroa kuussa ja yksinhuoltajille kolmen euron korotuksen. Lapsilisien korottaminen tulee varmasti tarpeeseen monissa pienituloisissa perheissä. Hallituksen näkemyksen mukaan lapsilisien korottaminen vähentää lapsiperheiden köyhyyttä, joka on laman jälkeisinä vuosina lisääntynyt huimasti Suomessa. Lapsilisien korottaminen ei kuitenkaan valitettavasti vaikuta kaikista huonoimmassa taloudellisessa tilassa elävien lapsiperheiden arkeen.

Valtioneuvoston päätöksellä toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan perheen tuloina huomioon toimeentulolaskelmaa tehtäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeentulotuella kuitataan lapsilisät.

Joka kymmenes lapsi elää nykyisin perheessä, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Monet toimeentulotuen varassa elävät perheet ovat taloudellisesti todella tiukoilla. Pitkän ajan kuluessa toimeentulotuella eläminen aiheuttaa lapsiperheiden syrjäytymistä. Vaikka pelkillä suurilla tuloilla ei välttämättä kasvateta tasapainoisia ja hyvinvoivia lapsia, alituinen niukkuus on kuitenkin hyvin suuri riskitekijä.

Jos köyhyys on pitkäaikainen tai pysyvä tila, se koettelee sekä aikuisten että lasten voimia. Toimeentulopulmat painavat myös lasten mieltä, eivätkä työttömien lapset usein usko itsekään saavansa työpaikkaa. Vakavimmin rahan puute vaikuttaa vanhempien jaksamiseen ja perheen ilmapiiriin. Synkeys lisää lasten käytösongelmia, masennusta ja alkoholin käyttöä, joiden hoito tulee kalliiksi verrattuna perheen tukemiseen ajoissa.

Kunnallista toimeentulotukea saavien perheiden ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä on laskettava perheen etuoikeutetuksi tuloksi, jolloin se ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Näin kaikkein pienituloisimpien perheiden tulot kasvavat ensimmäisen lapsen saaman lapsilisän verran eli noin 90 euroa. Vasta tämän muutoksen jälkeen kaikista pienituloisimmat perheet olisivat myös oikeutettuja saamaan hallituksen kaavailemat korotukset ensimmäisestä lapsesta maksettaviin lapsilisiin.

Käsitellessään lapsilisän korottamista valiokunta myöntää luvun 33.15 perusteluissa, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen saama tuki ei parane, koska lapsilisät otetaan huomioon toimeentulotuen määrää laskettaessa. Valiokunta pitää tilannetta kohtuuttomana, mutta tyytyy tältä osin asianomaisessa luvussa esittämään suhteellisen pyöreää lausumaa, johon toki olemme sinänsä yhtyneet. Katsomme kuitenkin, että asiassa tulisi edetä jo tämän talousarvion yhteydessä.

Viite: TAA 401/2003 vp — Annika Lapintie /vas ym.

Valtionosuuden indeksitarkistus

Hallitus esitti valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin vain osittaisen indeksitarkistuksen 75 prosentin suuruisena kustannusten noususta, vaikka kuntien talouden arvioidaan olevan koko kehyskauden alijäämäinen. Näin kuntien on maksettava kustannusten nousu täysimääräisenä.

Palvelujen tarve on väestön ikääntymisestä johtuen edelleen lisääntyvä, mikä aiheuttaa kunnille kasvavia kuluja. Samaan aikaan kuntien tulisi suoriutua niukoissa oloissa mm. hoitotakuusta. Jo nyt viisikymmentä kuntaa on korottanut veroprosenttia vuodeksi 2004, ja sen lisäksi tiedossa on, että monet kunnat nostavat prosenttia kunnallisvaalien jälkeen selviytyäkseen lakien asettamista palvelujen tarjoamisvelvoitteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on monissa kunnissa karsittu, mikä on tapahtunut usein henkilöstöä vähentämällä ja jonoja kasvattamalla.

Viite: TAA 263/2003 vp — Mikko Kuoppa /vas ym., jossa ehdotetaan 18 milj. euron lisäystä varsinaiseen budjettiesitykseen nähden.

Kun emme ole hyväksyneet hallituksen esitykseen HE 145/2003 vp sisältyvää 21 milj. euron vähennystä, on lisäystarve mietintöön nähden kaikkiaan 39 milj. euroa.

Ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 42 000 000 euroa toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden poistamisesta kunnille aiheutuvien kustannusten kattamiseen.

Samalle ehdotamme

momentin perusteluissa lausuttavaksi:

Edelleen ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 35 000 000 euroa toimeentulotuen määräytymisperusteiden muuttamiseen perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän osalta.

Samalle ehdotamme

momentin perusteluissa lausuttavaksi:

Lisäksi ehdotamme,

että momentille 33.32.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 39 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon indeksitarkistusten tekemiseksi täysimääräisinä ja kuntatalouden aseman vahvistamiseksi.

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

29. (34.06.02, 25 osa, 27, 29, 30, 50 osa, 63 ja 65) Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (arviomääräraha)

Työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistäminen valtionhallintoon

Palkkaperusteisia työllistämistukia valtiolle, kunnille ja kuntayhtymille on vähennetty viime eduskuntakausilla sillä perusteella, että työttömyystilastot ovat parantuneet. Tilastojen kaunistuessa määrärahoja onkin vähennetty seuraavasti: Kun tilinpäätöksen mukaan palkkaperusteisiin työllistämistukiin vuonna 1998 käytettiin valtion varoja yhteensä 282 miljoonan euron edestä, niin vuonna 2001 ne olivat tilinpäätöksen mukaan puolittuneet 141 miljoonaan euroon. Ensi vuodelle on tarjolla enää 112 miljoonaa euroa.

Perusteita määrärahan alentamiseen alkuperäisestä syystä ei enää ole, koska työttömyys ei enää laskekaan entiseen tahtiin, vaan päinvastoin työttömyyden lasku on jo viime vuonna lähes pysähtynyt ja nähtävissä on, että uhkana onkin työttömyyden lähteminen uuteen nousuun. Siksi on perusteltua korottaa määrärahaa aiempien vuosien tasolle varsinkin siksi, että pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt viime vuosina itsepintaisesti korkeana osoittamatta juuri lainkaan laskun merkkejä.

Esitämmekin pitkäaikaistyöttömien työllistämistä kunnon töihin kunnon palkalla sen sijaan, että nyt esitetään kuntouttavan työtoiminnan varjolla työmarkkinatukilaisten työllistämistä yhden euron lisäkiihokkeella osaksi valtion käytännössä järjestämää uutta matalapalkka-armeijaa.

Esittämästämme 30 miljoonan euron lisämäärärahasta olisi tarkoituksenmukaista käyttää 20 miljoonaa euroa kuntien ja kuntayhtymien palkkaperusteisiin työllistämistukiin ja loput 10 miljoonaa euroa valtion vastaaviin tukiin.

Viite: TAA 573/2003 vp — Veijo Puhjo /vas ym.

Omatoimisuusavustus

Työttömyys on edelleen maamme vakavin ongelma. Lähitulevaisuudessa työvoimastamme niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla on jäämässä eläkkeelle valtava määrä työntekijöitä. Suuri haaste tulee olemaan, miten nyt työttömänä olevat henkilöt työllistyvät eläköityvien tilalle. Myös uusien työpaikkojen täyttäminen nyt työttömänä olevista on vaikeaa, mikäli työttömänä olevat ihmiset syrjäytyvät työelämästä ja muustakin yhteiskunnallisesta toiminnasta. Näin voi tapahtua, jos työttömyysaikana ihmisellä ei ole sopivaa sosiaalista ympäristöä, jossa hän voisi osallistua ja vaikuttaa sekä omiin että yhteisiin asioihin.

Työttömien yhdistykset ovat yksi tärkeä sosiaalinen yhteisö työttömille. Sen lisäksi, että työttömien yhdistykset antavat vertaistukea työttömille, monet niistä myös työllistävät paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Yhdistysten järjestämä ruokailu on yksi tärkeä osa niin fyysistä kuin psyykkistäkin ehkäisevää terveydenhoitoa. Monissa yhdistyksissä on myös terveydenhoitajan palveluja, joista on erittäin hyviä kokemuksia.

Työttömien yhdistysten toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että rahoitus toiminnanjohtajan palkkaamiseen on kunnossa. Nyt tilanne vaihtelee eri TE-keskusten alueilla. Omatoimisuusavustusta on käytetty toiminnanjohtajien palkkaukseen, mutta kaikkein aktiivisimpiinkaan yhdistyksiin sitä ei syystä tai toisesta ole riittänyt. Tämän aloitteen tarkoitus on taata omatoimisuusavustukseen rahoitus niin, että jokaiseen toimivaan yhdistykseen voidaan palkata toiminnanjohtaja ja isoimpiin yhdistyksiin, jotka työllistävät työntekijöitä, voidaan palkata myös henkilö, joka hoitaa työnantajavelvoitteista johtuvat paperityöt.

Viite: TAA 112/2003 vp — Anne Huotari /vas ym.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.29 otetaan lisäyksenä 37 000 000 euroa, mistä 30 000 000 euroa työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille sekä työllistämiseen valtionhallintoon ja 7 000 000 euroa omatoimisuusavustukseen työttömien yhdistysten toiminnan turvaamiseksi.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Yhdistelmätuki

Köyhyydestä, joka lisääntyi 1990-luvulla laman ja siihen liittyneiden ratkaisujen myötä, uhkaa tulla Suomessa pysyvä ongelma. Toimeentulotukea saavien määrä on vakiintumassa korkealle tasolle. Vuonna 2002 toimeentulotuen piirissä oli 262 000 kotitaloutta ja 440 000 henkeä, eikä vähennystä edelliseen vuoteen juuri tapahtunut. Jos pienituloisuuden rajana pidetään 60 prosenttia mediaanitulosta, pienituloisten osuus oli 10,80 prosenttia vuonna 2001. Vuonna 1990 vastaava osuus oli 7,9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole nujerrettu, ja useat kymmenettuhannet ihmiset ovat syrjäytymässä työmarkkinoilta. Tässä tilanteessa tarvitaan uusia sosiaali- ja työvoimapoliittisia ratkaisuja köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseksi.

Vuodesta 1998 lähtien työmarkkinatuki on voitu tietyin ehdoin maksaa työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin osana ns. yhdistelmätukea ja nyttemmin yhdistelmätukikokeilussa myös sellaisenaan ilman työllistämistukea. Tästä säädetään nyt työttömyysturvalaissa (1290/2002) ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002 ). Yhdistelmätukea voidaan myöntää kunnille ja yksityisille työnantajille, mutta ei valtion laitoksille, ja se on tarkoitettu ensi sijassa työmarkkinatuelle pudonneiden pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Yhdistelmätukeen sisältyvä työllistämistuki on korkeintaan normaalin työllistämistuen suuruinen eli 19,85 euroa päivässä. Kun täysi työmarkkinatuki ilman lapsikorotuksia on 23,02 euroa päivältä, voidaan laskea, että yhdistelmätuki on yleensä korkeintaan noin 920 euroa kuukaudessa. Koska tällä voidaan peittää kaikki palkkauskustannukset, myös eläke- ja muut sosiaaliturvamaksut, yhdistelmätuella työllistetyn työntekijän ansiotaso on yleensä hyvin alhainen.

Yhdistelmätuen osuus työllisyyspolitiikassa on kasvanut viime vuosina. Se on korvannut normaalia palkkaperusteista työllistämistukea. Yhdistelmätuella sijoitettujen palkat ovat kuitenkin usein pienet, ja suurelta osin kyse on hyvin pienipalkkaisesta osa-aikatyöstä. Tämä johtuu ainakin osittain tuen ehdoista, jotka mahdollistavat palkkauskustannusten rajoittamisen tuen määrään. Yhdistelmätukea käytetään työllistämiskeinona paljon ns. kolmannella sektorilla, jossa työnantajalla ei ole juuri mahdollisuuksia omaan rahoitusosuuteen palkkauskustannuksissa. Vaarana on, että järjestelmä synnyttää eräänlaiset C-luokan työmarkkinat, joissa palkkataso ja työehdot ovat tavanomaista huonommat. Tätä kuvaa vahvistaa myös se, että työttömyysturvan työssäoloehdon karttumista on rajoitettu yhdistelmätukitöissä.

Yhdistelmätuella voisi olla myönteisempi osuus pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä ja heidän toimeentulonsa vahvistamisessa, jos järjestelmän ehtoja kehitetään. Yksi keino tähän olisi yhdistelmätuen tason kohottaminen. Se voisi tapahtua siten, että työmarkkinatuki maksetaan korotettuna silloin, kun se maksetaan työnantajalle tukena palkkauskustannuksiin. Tämä kannustaisi työnantajia paremmin palkattujen töiden järjestämiseen ja lisäisi muutenkin järjestelmän houkuttelevuutta. Kohtuullisena korotusprosenttina voisi olla 30.

Jos yhdistelmätuen piirissä on keskimäärin noin 15 000 työllistettyä, voidaan arvioida, että yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottaminen 30 prosentilla merkitsee valtion talousarviossa noin 27 miljoonan euron lisämenoa.Viite: TAA 764/2003 vp — Esko-Juhani Tennilä /vas ym.

Työmarkkinatuki

Useat sosiaalipolitiikan tutkijat ovat tulleet köyhyysongelman ja työttömyyden rakenteen arvioinneissaan siihen lopputulokseen, että työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivärahan korottaminen ovat paras lääke köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi, milloin asianomaiselle ei voida osoittaa työtä.

Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeaksi. Jo kolme viidesosaa kaikista työttömistä joutuu tulemaan toimeen peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus on korkea ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös ensi kertaa työmarkkinoille tulevien taloudellinen asema on heikko.

Työttömyyden aikaisen toimeentulon parantaminen on välttämätöntä, jotta mahdollisimman moni syrjäytymisuhan alla elävistä työttömistä pysyisi työmarkkinoiden käytettävissä. Työtön henkilö ei kykene suunnittelemaan pitkäjänteisesti tulevaisuuttaan, mikäli hänen perusturvansa ei ole riittävä.

Talouden heikkojen kasvunäkymien vuoksi mitään työllisyystilanteen äkillistä parantumista ei ole näkyvissä lähitulevaisuudessa. Kokonaistyöttömyys voi kääntyä jopa kasvuun, jolloin rakenteellisten työttömyysongelmien voidaan olettaa kärjistyvän. Siitäkin syystä työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevien tilannetta tulee parantaa.

Viite: TAA 431/2003 vp — Markus Mustajärvi /vas.

Ehdotamme,

että momentille 34.06.52 otetaan lisäyksenä 67 000 000 euroa, mistä 27 000 000 euroa yhdistelmätukeen sisältyvän työmarkkinatuen korottamiseen budjettiperusteisesti 30 prosentilla ja 40 000 000 euroa 1,70 euron suuruisen työmarkkinatuen korotuksen maksamiseksi budjettiperusteisesti 1.7.2004 lukien.

10. Ympäristön suojelu

63. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on käytetty yhdyskuntien ja haja-asutusalueiden vesiensuojelua edistäviin investointeihin. Vanhasen hallitus ei esitä määrärahaan korotusta. Tämän lisäksi määrärahaa tulee voida käyttää myös jätteiden synnyn ehkäisemiseen, jätteiden hyödyntämiseen tai materiaalien käytön ekologisen tehokkuuden parantamiseen ja näin laventaa sen käyttöaluetta. Määrärahalla on myös työllisyysvaikutus.

Ehdotamme

Että momentille 35.10.63 otetaan lisäyksenä 4 000 000 euroa.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2003 tarkoitukseen myönnettiin lisätalousarvio mukaan lukien 10,9 milj. euroa, mutta ensi vuodeksi hallitus esittää vain 9 milj. euroa. Emme ole pitäneet vähennystä harkittuna varsinkaan, kun vähennyksellä on myös työllisyysvaikutuksia. Valiokunnan 1 milj. euron lisäys palauttaa määrärahan lähes viime vuoden tasolle, mutta on vieläkin riittämätön.

Ehdotamme

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 3 000 000 euroa.

30. Asumisen edistäminen

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Korjausavustusvaltuudet

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2004 esitetään asuntojen korjausavustusvaltuudeksi 60 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden määräraha oli 75 miljoonaa euroa. Valiokunnan 10 milj. euron lisäyksen jälkeenkin määräraha alenee viime vuodesta. Asuntojen korjausavustusvaltuus tulee säilyttää vähintään tämän vuoden tasolla, sillä esimerkiksi hissien rakentamisen avustaminen on jatkuvasti kasvussa. Myös tänä vuonna käyttöön otettuja energia-avustuksia tullaan ensi vuonna hakemaan paljon järjestelmän tultua tutuksi. On myös muistettava, että asuntojen korjaustoiminta on työllistävää toimintaa.

Viite: TAA 153/2003 vp — Matti Kangas /vas ym.

Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaiset perusparannuslainat

Asunto-osakeyhtiötalojen perusparantamisen tukeminen aloitettiin vasta vuonna 2003. Tukimuodolle on selvästi tarvetta, sillä hakemuksia tuli yli 10 000 asunnolle. Tukipaketti on toiminut hyvin, sillä melko pieneen tukeen (29 prosenttia lainan korosta = henkilökohtaisen lainan korkojen verovähennys) on yhdistetty onnistuneesti ARAn laatu- ja kustannusohjausta. Hallituksen talousarvioesityksen vuodelle 2004 mukaan asunto-osakeyhtiötalojen korkotukea perusparantamiseen ei enää myönnetä. Tulopoliittisessa sopimuksessa sovitun mukaisesti työllisyys- ja suhdannesyistä on jatkettava asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainojen myöntämistä myös ensi vuonna. On myös muistettava, että asuntojen perusparannustoiminnalla on merkittävä työllistävä vaikutus rakennusalalla.

Viite: TAA 803/2003 vp — Kari Uotila /vas ym.

Ehdotamme,

että momentin 35.30.60 perusteluja muutetaan siten, että avustuksia asuntojen korjaustoimintaan voidaan maksaa enintään 75 000 000 euroa, josta 20 000 000 euroa osoitetaan energia-avustuksiin ja että vuonna 2004 voidaan hyväksyä korkotukilainoiksi myös asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaisia perusparannuslainoja.

99. Ympäristöministeriön hallinnonalan muut menot

65. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahalla tuetaan valtakunnallisia ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjä sekä valtakunnallisia asunto- ja rakennusalan järjestöjä valistus- ja neuvontatoiminnassa. Sen lisäksi siitä maksetaan mm. avustusta erinäisiin saariston ja tunturialueiden hankkeisiin sekä eräisiin kasvatus- ja valistushankkeisiin. Määräraha on viime vuodet pysynyt euromääräisesti samana.

Ehdotamme,

että momentille 35.99.65 otetaan lisäyksenä 150 000 euroa valtakunnallisten ympäristö-, luonnonsuojelu- ja eläinsuojelujärjestöjen tukemiseen.