75. Poliisitoimi

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2v)

Avoinna olevien poliisinvirkojen välitön täyttäminen on tärkeää tilanteessa, jossa huumausainerikollisuus levittäytyy yhä uusille alueille. Resurssipula on aiheuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikentymistä ja lisännyt kansalaisten turvattomuuden tunnetta, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäseuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tarvitaan monimutkaistuvan talousrikollisuuden selvittämiseen ja kansainvälisten rikollisverkostojen torjumiseen.

Kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella saataisiin noin 250 poliisin virkaa täytettyä vuodeksi. Tämä aloite on osa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettia ja kriminaalipoliittista toimenpideohjelmaa.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 42/2005 vp perusteella ehdotan,

että momentille 26.75.21 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

97. Avustukset kunnille

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Pääministeri Matti Vanhasen hallitus leikkaa vuoden 2006 talousarvioehdotuksessaan kuntien harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin osoitettua määrärahaa yli 15 000 000 euroa, vaikka negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä ja kuntatalouden ongelmat ovat kasvussa. Vuodelle 2006 esitetään kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen määrärahaa 25 miljoonaa euroa, kun vastaava määrä vuoden 2004 tilinpäätöksen mukaan oli hieman yli 48 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 varsinaisessa talousarviossa määräraha oli 30 miljoonaa euroa, ja sitä korotetaan lisätalousarviossa 10 miljoonalla eurolla. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeeseen nähden riittävä lisäys.

Harkinnanvaraista rahoitusavustusta on tänä vuonna hakenut 238 kuntaa, kun vuonna 2004 avustusta haki 215 kuntaa. Tämäkin osoittaa kuntien taloudellisen tilanteen entisestään heikentyneen. Erityisesti väestöään menettävät maaseutukunnat ajautuvat hallituksen politiikan takia yhä vakavampaan talousahdinkoon, kun verotulot vähenevät ja asukas- ja oppilaskohtaiset valtionosuudet supistuvat.

Hallituksen politiikka ajaa kansalaiset asuinpaikan perusteella niin eriarvoiseen asemaan, että kansalaisten perustuslaillinen tasavertaisuus on vakavasti uhattuna.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 46/2005 vp perusteella ehdotan,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 10 000 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Suomen tieverkon (mukaan lukien kadut) yhteispituus on noin 460 000 km, ja sen pääoma-arvo on noin 26 miljardia euroa. Tätä merkittävää kansallista pääomaa ei tule päästää rappeutumaan, koska siinä tapauksessa tiestön saattaminen ennalleen muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Tieverkon laadun vähittäinen heikkeneminen aiheuttaisi myös merkittäviä haittoja perusteollisuuden kuljetuksille ja osaltaan vaikeuttaisi maaseudun väestön ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä.

Viime vuosikymmenellä valtion kokonaisrahoitus liikenneinfrastruktuuriin on pysynyt suhteellisen vakaana. Tänä aikana on erityisesti panostettu rataverkkoon, minkä vuoksi tienpidon vuosirahoitus on pienentynyt 200—300 miljoonaa euroa vuosikymmenen alusta. Vähennykset ovat erityisesti kohdistuneet tieverkon kehittämisen rahoitukseen.

Tämän vuoksi maamme perustiestön kunto on viime vuosina heikentynyt varsin huomattavasti. Tiestön perusparannukseen ei ole riittänyt tarpeeksi määrärahoja ja myös kunnossapitotyöt ovat jääneet vähiin. Perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta samalla tehokas keino tukea tasapainoista aluekehitystä ja työllisyyttä.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 53/2005 vp perusteella ehdotan,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on edelleen monin paikoin kriittinen. Ratojen huonokuntoisuuden takia kuljetusten turvallisuusriskit kasvavat ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu. Useille rataosuuksille on asetettu liikennerajoituksia ja niitä saatetaan joutua lisäämään tuntuvasti. Liikennerajoitukset aiheuttavat rautatiejärjestelmän sidonnaisuuksien takia ongelmia koko päärataverkolle. Nämä ongelmat puolestaan heikentävät rautateiden asiakaspalvelua ja kilpailukykyä.

Henkilöliikenteen osalta alennetut nopeusrajoitukset heikentävät rautateiden kilpailukykyä nopeana liikkumismuotona muihin kulkuvälineisiin verrattuna. Alenevat matkustajamäärät puolestaan johtavat lipputulojen vähenemiseen, mikä näkyy valtion kassan osalta siten, että VR:n tuotot pienenevät.

Rataverkon kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, että rataverkko pidetään jatkossakin koko maan kattavana. Ratojen kunnossapitoon ja korjausinvestointeihin on suunnattava budjettivaroja niin, että Ratahallintokeskuksella on mahdollisuus suunnitelmallisesti pääratojen lisäksi pitää myös ns. vähäliikenteiset radat liikennöitävässä kunnossa.

Tavaraliikenteen osalta ratojen huonokuntoisuudesta johtuvat painorajoitukset vaikeuttavat merkittävällä tavalla esimerkiksi puutavaraliikenteen kuljetuksia. Tämä vaikuttaa suoraan näitä kuljetuksia käyttävien yritysten toimintaedellytyksiin. Vaunukuormien kasvattaminen vastaavasti lisäisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä. Rataverkon huono kunto johtaa vähitellen siihen, että yhä enemmän teollisuuden kuljetuksia ja myös matkustajaliikennettä siirtyy jo ennestään suuresti rasitetuille ja huonokuntoisille maanteille.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 59/2005 vp perusteella ehdotan,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen.

01. Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii hallitusta maksamaan valtionosuuksien tarkastusrahat kunnille välittömästi. Kunnat ovat talousahdingossaan joutuneet tekemään leikkauksia keskeisiin peruspalveluihin. 315 kunnalla oli vuonna 2004 alijäämäinen tilinpäätös.

Valtiontalous kääntyi tänä vuonna ylijäämäiseksi. Ylijäämää kertyi yli 3 miljardia euroa, vaikka budjetissa oli varauduttu puolen miljardin euron alijäämään. Valtion velan lyhentämiseen toisessa lisätalousarviossa esitetystä yli 3,5 mrd. euron summasta tulee kristillisdemokraattien mielestä maksaa ensin kunnille täysimääräisesti valtion yksipuolisesti pidättämänsä ns. pakkolaina eli valtionosuuksien tarkistusrahat, niin että kunnat voisivat hoitaa tärkeitä peruspalvelujaan.

Edellä olevan perusteella ja lisätalousarvioaloitteen LTA 67 /2005 vp perusteella ehdotan,

että momentilta 37.01.94 vähennetään 366 000 000 euroa valtionvelan nettokuoletuksiin ja velanhallintaan osoitetusta määrärahasta, jotta kuntien valtionosuuksien tarkistusrahat voidaan maksaa kokonaisuudessaan jo vuonna 2005.

97. Avustukset kunnille

32. Kuntien yhdistymisavustukset ja kuntajako sekä kuntien yhteistoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Eri puolilla Suomea on hallituksen käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä ryhdytty tekemään useita vapaaehtoisia kuntaliitosselvityksiä. Kuntaliiton mukaan esiselvityksiä on meneillään kymmeniä ja sisäasiainministeriöön osoitetaan jatkuvasti kyselyitä aiheesta. Kuluvan vuoden budjetissa on jäljellä rahaa ainoastaan muutamaan selvitysavustukseen, mutta hallitus ei omassa esityksessään ole esittänyt momentille lisämäärärahaa. Liitos- ja selvitysavustuksiin on varattava riittävät resurssit, jotta vapaaehtoisia kuntaliitoksia ei jäisi tekemättä rahan puutteen takia. Selvitysavustuksen enimmäismäärän ollessa 20 000 euroa kuntaliitosselvitystä kohden ja tarpeen ollessa kymmeniä on perusteltua esittää momentille lisättäväksi varat ainakin 20 kuntaliitosselvitystä varten.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.32 otetaan lisäyksenä 400 000 euroa kuntaliitosselvitysten avustamiseen.

50. Rangaistusten täytäntöönpano

21. Rangaistusten täytäntöönpanon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lisäbudjetin ehdottamasta määrärahan lisäyksestä huolimatta määräraha on nykyisissäkin oloissa riittämätön. Lisäksi on syytä muistaa, että vankeusrangaistusta koskeva uusittu lainsäädäntö uusine aktivointivaatimuksineen tulee voimaan lokakuussa 2006. Tämä edellyttää tuntuvaa panostusta vankeinhoidon toiminnan kehittämiseen ja muun muassa henkilöstöresurssien tuntuvaan lisäämiseen jo tänä vuonna.

Lisätalousarvioesitys lähtee siitä, että vankien määrä edelleen lisääntyy, mutta vankikohtaiset kustannukset päinvastaisesta trendistä huolimatta pienenisivät. Hallitus ei myöskään tavoittele tätä vuotta parempaa rangaistusta suorittavien vankien osallistumisprosenttia toiminta- ja päihdeohjelmiin, vaikka kyseisistä toimista on erinomaisia kokemuksia rikoksen uusiutumisen ehkäisyssä.

Jo pitkään vankien terveydenhuollossa on ollut selviä puutteita, muun muassa oikeusminis-teriö on ollut huolissaan tilanteesta. Vankien määrä on viime vuosina lisääntynyt ja vankiloiden täyttöaste on ylittänyt reilusti normit, mutta samaan aikaan terveydenhuoltopalveluita tai vankien kuntouttamispalveluita ei ole pystytty lisäämään tarvetta vastaavasti.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tavoitteena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikok-settomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tulee turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä resurssit vankien terveydenhuollon asianmukaiseen järjestämiseen, toiminta- ja päihdeohjelmiin ja sekä vankien että vankeinhoidon henkilökunnan turvallisuuden lisäämiseen.

Viite: Sirnön /vas ym. LTA 40/2005 vp ja Uotilan /vas ym. LTA 41/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.50.21 otetaan lisäyksenä 500 000 euroa.

97. Avustukset kunnille

34. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus (kiinteä määräraha)

Kuntatalouden tila on ennakoitua heikompi. Kuntien mahdollisuudet hoitaa vastuutaan ovat heikentyneet, minkä vuoksi harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen tarve on aiempaa suurempi. Kuntien harkinnanvaraista rahoitusavustusta tulee lisätä, jotta kunnat voivat suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Hallituksen lisäysesityksestä huolimatta määräraha jää alemmaksi kuin kahtena edellisenä vuonna.

Viime aikoina on paljastunut, että joissakin sairaanhoitopiireissä ei toimi lasten- ja nuorten-psykiatrian hoitotakuu lain vaatimalla tavalla. Hoitotakuulakihan tuli lasten- ja nuortenpsykiatriassa voimaan jo vuonna 2002, ja se edellyttää, että hoito on järjestettävä kolmen kuukauden sisällä. Hoitojonot ovat lain vastaiset, Kuopiossa jopa vuoden mittaiset. Tällainen tilanne ei saa jatkua, sillä se on epäinhimillistä sairastuneiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä kannalta ja hoidon puuttuminen voi joissakin tapauksissa johtaa jopa huostaanottoihin.

Tilanne johtuu ennen kaikkea kuntien ja sairaanhoitopiirien talousongelmista ja siitä, ettei ostopalveluja ole ollut rahan puutteen vuoksi mahdollisuutta hankkia riittävästi.

Esitämme että kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen lisätään lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitojonojen purkamiseen varattu määräraha. Määrärahasta voitaisiin maksaa erillisten perusteltujen hakemusten perusteella sairaanhoitopiireille harkinnanvaraista avustusta nimenomaan lasten- ja nuortenpsykiatrian jonojen purkamiseen.

Viite: yleensä määrärahan osalta Polven /vas ym. LTA 47/2005 vp ja lasten psykiatrian jonojen osalta Huotarin /vas ym. LTA 45/2005.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.97.34 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa, mistä 5 000 000 euroa lastenpsykiatrian hoitojonojen purkamiseksi.

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 2 v)

Indeksi- ja valuuttakurssimuutosten kattamiseksi määrärahaa halutaan korottaa 21 milj. euroa. Emme ole voineet hyväksyä tätä lisäystä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.16 vähennetään 21 000 000 euroa.

40. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus esittää 18 miljoonan euron vähennystä sillä perusteella, että kuntien järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta on ollut ennakoitua vähäisempää. Kuntatalous on ennusteiden mukaan alijäämäinen koko kehyskauden. Perusopetukseen tulleet indeksikorotukset eivät täytä kokonaisuudessaan edes palkkojen nousua, joten kunnilla ei ole riittävästi rahoitusta perusopetukseen ja luokkakokojen pienentämiseen. Tilanne on johtamassa myös pienten koulujen, erityisesti kyläkoulujen, lakkauttamiseen ja pienten koululaisten koulumatkojen pidentymiseen alueilla, joissa jo nyt on pitkät matkat.

Näillä näkymin peruskoulun luokkakoot ovat kasvamassa liian suuriksi, mikä heikentää erityisesti erityistukea tarvitsevien lasten mahdollisuuksia pärjätä koulussa. Lisäksi se vaikeuttaa opettajien mahdollisuuksia ottaa huomioon lasten erilaiset oppimistarpeet. Peruskoulun keskeyttäneiden määrä on huolestuttava. Kunnille on siis turvattava mahdollisuus järjestää laadukasta perusopetusta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on takkuillut muun muassa siksi, että talousvaikeuksissa kamppailevilla kunnilla ei ole ollut mahdollisuutta järjestää vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa kaikille sitä haluaville. Käytännön ongelmana on ollut myös se, ettei aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestävillä tahoilla ole ollut riittäviä taloudellisia resursseja maksaa edes kohtuullista palkkaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaville työntekijöilleen.

Joka kolmas suomalainen peruskoululainen tarvitsisi erityisopetusta. Kunnilla vain ei ole taloudellisia resursseja huolehtia edes kohtuudella näiden lasten erityistarpeista. Viime laman perusteellisin oppi on, etteivät lapset voi olla mittavien säästöjen kohteena. Pitkän tähtäimen lasku yhteiskunnalle on nimittäin liian kova.

Edellä sanotun perusteella 18 miljoonan euron vähennystä ei pidä tehdä. Päinvastoin kunnille on maksettava valtion kunnilta ottama pakkolaina. Valtion ja kuntien välisen viimeksi toimitetun kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä todettiin, että valtionosuudet opetusministeriön tehtäväalueen osalta ovat jäänet jälkeen yhteensä noin 132 000 000 euroa. Mainittu erä olisi tullut suorittaa koulutuksen järjestäjille kuluvan vuoden aikana. Pääosa tuosta summasta kuuluu kunnille. Hallituspuolueiden toimenpitein summa jaksotettiin maksettavaksi neljän vuoden aikana.

Kuluvan vuoden aikana kuntatalous pysyy alijäämäisenä ja velkaantuneisuus kasvaa huolimatta siitä, että ennätysmäärä kuntia korotti veroprosenttiaan. Samansuuntaisena kehitys jatkuu myös ensi vuonna, minkä hallituskin toteaa talousarvioesityksessään.

Ilman valtiolta tulevaa lisärahoitusta kuntatalous ajautuu entistä syvempään kriisiin ja pakottaa kunnat leikkaamaan kansalaisten tarvitsemia välttämättömiä peruspalveluja.

Kun valtiontalous on ylijäämäinen, on perusteltua, että valtio muiden lainojensa sijasta suorittaa yleissivistävän koulutuksen osalta ottamansa pakkolainan kokonaisuudessaan kunnille välittömästi.

Viite: Sirnön /vas ym. LTA 51/2005 vp ja Polven /vas ym. LTA 50/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ylimääräisenä lisäyksenä 93 000 000 euroa.

50. Vesitalous

48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Lapin poikkeuksellisen voimakkaiden kevättulvien vahingot on perusteltua korvata asukkaille täysimääräisinä. Myös kunnille ja Tielaitokselle tulvista aiheutuneet menot on korvattava ja otettava lisätalousarvioon. Tämän momentin lisäksi ehdotamme määrärahan lisäystä myös jäljempänä momentille 31.24.21.

Viite: Tennilän /vas LTA 52/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.48 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.

24. Tiehallinto

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Tieliikenne on yhteiskuntamme merkittävin liikennemuoto. Noin 68 prosenttia tavarankuljetussuoritteista ja noin 95 prosenttia henkilökuljetussuoritteista tapahtuu tiellä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen liikenneverkkojen kunto ja pääoma-arvo tulee säilyttää. Alimitoitettu rahoitus johtaa siihen, ettei yhdyskuntarakenteen muutosten ja liikenteen kasvun synnyttämiin perustienpidon investointitarpeisiin voida vastata. Toimiva tiestö on kansalaisten arjen kannalta ensiarvoisen tärkeä. Se on myös yksi aluepolitiikan keskeisimmistä välineistä. Sujuva ja turvallinen liikenne on turvattava riittävällä lisärahoituksella.

Keväällä 2005 poikkeuksellisen voimakkaat tulvat koettelivat Lappia ja sen yleisiä teitä. Tulvat aiheuttivat liikennekatkoksia ja vaurioita yleisille teille ja silloille mm. Tenojoen, Ivalojoen, Ounasjoen ja Torniojoen valuma-alueilla. Lapin tiepiiri on rahoittanut kiireiset tulvakorjaukset muuhun tienpitoon jo suunnitellulla ja varatulla rahoituksella. Se kostautuu väistämättä seuraavina vuosina koko tieverkoston kunnon heikkenemisenä.

Muilta osin tulvavahinkojen korjaamiseen esitimme lisäystä edellä momentille 30.50.48.

Viite: Uotilan /vas ym. LTA 57/2005 ja Lapin tulvavahinkojen osalta lisäksi Rundgrenin /kesk ym. LTA 55/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa, mistä 837 000 euroa Lapin tulvavahinkojen korjaamiseen.

40. Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Rataverkon kunto on heikkenemässä nopeasti. Tämä on johtamassa uusiin nopeus- ja painorajoituksiin monilla rataosuuksilla. Rajoitukset heikentävät sekä tavara- että henkilöliikenteen toimivuutta. Tällä on kielteinen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn ja henkilöliikenteen suosioon, ja vaarana onkin, että liikenne siirtyy yhä enemmän maanteille, mikä heikentää muun muassa VR:n kannattavuutta. Tämä vaikuttaa kielteisesti turvallisuuteen ja ympäristöön.

Viite: Uotilan /vas ym. LTA 61/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.21 otetaan lisäyksenä 15 000 000 euroa.

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen tukeminen perustuu pitkiin sopimuksiin, eikä menokehys riitä nykytason turvaamiseen. Joukkoliikenteen tuen vähentäminen on johtamassa palvelutason alentumiseen, mikä vaarantaa muun muassa satojen bussivuorojen säilymisen jatkossa. Ilman lisärahoitusta joukkoliikennettä uhkaa jatkossa raju alasajo. Se puolestaan vaikeuttaa koko maan asuttuna pitämistä.

Varsinaisessa talousarviossa määräraha supistettiin vuoden 2004 82,5 miljoonasta eurosta 81,3 miljoonaksi euroksi, kun määrärahaa vielä vuonna 2003 oli käytetty 83,1 miljoonaa euroa. Nyt ehdotettu vähäinen lisäys liittyy eräisiin yksittäisiin hankkeisiin.

Viite: Valppaan /vas ym. LTA 63/2005 vp ja Tiusasen /vas LTA 62/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.60.63 otetaan lisäyksenä 5 000 000 euroa.

10. Ympäristön suojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Lisäksi työt suoritetaan niissä maamme osissa, joissa työttömyys on erityisen suurta. Määrärahan tasoa on nostettava.

Viite: Uotilan /vas ym. LTA 66/2005 vp.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan lisäyksenä 2 000 000 euroa.