Perustelut

Valiokunta toteaa, että REACH-asetusehdotus on tärkeä ja tavoitteiltaan kannatettava. Koska asetuksella on arvioitu olevan merkittäviä vaikutuksia myös teollisuuden toimintaedellytyksiin, on ehdotuksen jatkovalmistelussa katsottu tarpeelliseksi kiinnittää erityistä huomiota sen kustannusvaikutuksiin, erityisesti pienen ja keskisuuren teollisuuden aseman kannalta. Myönteisten vaikutusten arviointia on pidetty kustannusvaikutuksien arviointia vaikeampana, mutta paremmalla kemikaaliriskien hallinnalla saavutettavat hyödyt ovat joka tapauksessa sekä terveyden että ympäristön kannalta merkittävät. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että se on saanut edellyttämänsä selvitykset tarkentuvista ehdotuksen vaikutuksista, vaikka näistä ei olekaan varsinaisesti esitetty uutta valtioneuvoston kantaa. Kysymys on lähinnä tausta-aineistosta, johon kanta ei ole erikseen tarpeen. Uusi informaatio on erittäin tarpeellista, sillä valiokunnan laatiessa ensimmäistä lausuntoaan asiasta taloudellisia vaikutuksia koskevat selvitykset olivat vielä kesken.

Pilaantuneita maa-alueita koskeva selvitys antaa esimerkin siitä, minkälaisia kustannuksia menneiden vuosien aikana tapahtuneesta, riittämättömään tietoon perustuneesta kemikaalien käsittelystä on aiheutunut. REACH-asetusehdotuksen avulla pyritään varmistamaan, että saatavan paremman tiedon avulla voidaan estää ennakolta suuria kustannuksia aiheuttavien vahinkojen syntyminen. Pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksiksi Suomessa arvioidaan n. 1,2 miljardia euroa eli noin 60 miljoonaa euroa vuodessa. On selvää, että arvioituja kustannuksia ei voida sellaisenaan käyttää arvioitaessa REACH-asetusehdotuksen toimeenpanon johdosta syntyviä kustannussäästöjä. Esimerkki vahvistaa kuitenkin näkemystä siitä, että lisääntyvän tiedon ja paremman riskienhallinnan ansiosta REACH vaikuttaa tulevaisuudessa vahinkoja ennaltaehkäisevästi. Myönteiset vaikutukset kustannussäästöinä ovat merkittäviä ja erittäin todennäköisiä.

Alankomaat järjesti lokakuussa 2004 Haagissa asiantuntijatyöpajan, jossa tarkasteltiin yhteisesti siihen mennessä REACH-asetusehdotuksesta laadittua 36 vaikutusarviota. Työpajan tuloksena todettiin, että yhteisymmärrys vallitsee asetusehdotuksesta saatavista huomattavista terveys- ja ympäristöhyödyistä, aiheutuvien kustannusten kohdistumisesta suhteellisesti raskaimmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä tarpeesta selvittää mahdollisuuksia kohtuullistaa näitä kustannuksia. Päätelmät korostavat sitä, että asetusehdotus on perusteltu ja tavoitteiden mukainen, mutta kustannus-hyötynäkökulma on otettava huomioon kehittämällä informaation välitystä, koulutusta, päällekkäisten toimenpiteiden välttämistä, rekisteröijien yhteistyön edistämistä ja vaihtoehtoisten testausmenetelmien hyödyntämistä. Lopputulema vahvistaa myös ympäristövaliokunnan aikaisemmassa lausunnossaan (YmVL 17/2004 vp) esittämät linjaukset muun ohella koulutustarpeesta, vaihtoehtoisten menetelmien edistämisestä ja testaustietojen julkisuuden varmistamisesta.

REACH-asetusehdotuksen teollis-taloudellisia vaikutuksia Suomessa koskeva loppuraportti vahvistaa samansuuntaiset arviot Suomen osalta. Taloudellisten vaikutusten määrälliset arviot ovat kuitenkin suhteellisesti suurempia kuin Hollannin työpajassa esitetyt arviot. Yksi selitys tulokselle on se, että Suomea koskeva arviointi perustui yritystasolta lähteviin tarkasteluihin, jotka ovat pessimistisempiä kuin EU-tason keskimääräiset arviot. Myös laskutapaero siinä, onko laskelmat tehty 11 vuoden laskenta-aikajänteelle käyvin hinnoin vai nykyarvoperiaatteella, aiheuttaa eroja lopputulokseen. Myös esitetyt vaihteluvälit ovat suuret. Suomen selvityksen minimiarvot ja Hollannin työpajan arviot osuvat kohtalaisen lähelle toisiaan. Yksi aine, yksi rekisteröinti -periaatteen joustava omaksuminen parantaisi pienten yritysten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen olemassa olevia tietoja ja rekisteröintejä. Tämä olisi myös Suomen kannalta edullista ja vähentäisi arvioitujen kustannusten määrää tehokkaasti, sillä testauskustannukset muodostavat ylivoimaisesti merkittävimmän kustannuserän asetuksen toimeenpanossa. Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämässä tutkimuksessa painotetaan, että asetusehdotus kannustaa konsortioiden muodostamiseen, mikä edistää testaustulosten mahdollisimman tehokasta hyväksikäyttöä ja alentaa siten kustannuksia. Tässä tutkimuksessa asetusehdotuksen vuosikustannuksiksi laskettiin 0,06 % kemianteollisuuden liikevaihdosta.

Valiokunta toteaa yhteenvetona, että uusien selvitysten valossa ei ole tarvetta muuttaa valiokunnan aikaisemmassa lausunnossaan esittämiä kantoja, vaan päinvastoin selvitykset vahvistavat esitettyjä linjauksia.