Perustelut

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen yleisenä tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten vesihuoltopalvelujen saatavuus sekä parantaa sade- ja sulamisvesien eli hulevesien hallintaa. Ympäristönsuojelun näkökulmasta esityksen tärkeimmät muutokset liittyvät hulevesien hallinnan tehostamiseen, viemäriverkostojen asianmukaiseen ylläpitoon ja vesihuollon häiriötilanteiden nykyistä parempaan hallintaan. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti varautumista rankkasateisiin ja taajamatulviin sekä vähentää käsittelemättömien jätevesien vuotoja ja ohijuoksutuksia jätevedenpuhdistamoilla. Valiokunta pitää tärkeänä hulevesien kokonaishallinnan parantamista sään ja vesiolojen äärevöityessä ilmastonmuutoksen myötä.

Nykyinen vesihuoltolaki on yleisesti ottaen toiminut varsin hyvin. Vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä on tällä hetkellä noin 90 prosenttia ja viemäriverkostojen piirissä noin 80 prosenttia Suomen talouksista. Voimassa olevaa vesihuoltoon liittyvää sääntelyä on kuitenkin tarpeellista täydentää tai täsmentää. Erityisesti vesihuoltoverkostojen puutteellinen ylläpito ja riittämätön peruskorjaus ovat tällä hetkellä vakava ongelma. Keskeisenä puutteena on riittämätön panostus verkoston saneerauksiin. Huonokuntoisten vesijohtojen osuus on noin 6 prosenttia vesijohtoverkoston kokonaispituudesta ja huonokuntoisten viemärien osuus noin 12 prosenttia viemäriverkoston kokonaispituudesta. Valiokunta pitää erittäin tarpeellisena lakiehdotuksen aiempaa kattavampia säännöksiä siitä, että vesihuollosta perittävillä maksuilla tulee kattaa jatkossa sekä vesihuoltolaitoksen uus- että korvausinvestoinnit. Muutostarpeita sääntelyyn aiheuttaa myös tarve parantaa vesihuoltopalvelujen toimintavarmuutta vesihuoltoverkostojen kunto ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen huomioon ottaen. Lisäksi vesihuoltolaitoksen toiminta ja talous luonnollisessa monopoliasemassa tulee saattaa läpinäkyväksi laitoksen organisaatiomuodosta riippumatta. Valiokunta pitää myös erittäin tarpeellisena vesihuoltolaitosten tiedotuksen lisäämistä.

Nykyiseen vesihuoltolakiin sisältyvä kiinteistön liittämisvelvollisuus laitoksen verkostoon on usein koettu epäoikeudenmukaiseksi tilanteessa, jossa haja-asutusalueella kiinteistökohtainen vesihuolto jo täyttää lainsäädännössä esitetyt vaatimukset. Valiokunta toteaa, että nykyisen vesihuoltolain soveltamisessa on ollut yksittäistapauksissa liittymispakkoa koskevia selkeitä ylilyöntejä. Valiokunta katsoo, että esityksessä liittymispakkoon liittyviä epäkohtia on onnistuneesti korjattu.

Valiokunta toteaa, että eräs keskeinen periaatteellinen muutos vesihuoltolain uudistuksessa on hulevesien ja perustusten kuivatusvesien viemäröinnin irrottaminen vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon käsitteestä. Tämä uudistus vaikuttaa vesihuoltolain soveltamisalaan siten, että uuden vesihuoltolain useimpia säännöksiä ei sovelleta huleveden viemäröintiin, vaan hulevesien kokonaishallinnasta säädetään nykyistä kattavammin maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättävillä uusilla säännöksillä.

Hulevesien kokonaishallinnasta ehdotetaan säädettäväksi maankäyttö- ja rakennuslain uudessa 13 a luvussa. Tavoitteena on tarkentaa kuntien tehtäviä hulevesien hallinnassa sekä edistää maanpäällisten hallintakeinojen käyttöä ja hulevesien hallinnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa. Valiokunta korostaa, että hulevesien onnistunut hallinta edellyttää kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua, joten sen liittäminen selkeämmin osaksi maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoituksenmukainen uudistus. Valiokunta katsoo, että kunnilla on vesihuoltolaitoksia paremmat edellytykset vaikuttaa hulevesien hallintamenetelmien käyttöönottoon, koska kunnat voivat varata vesien imeytykseen ja viivytykseen tarvittavia alueita kaavoituksessa sekä rakennuslupien myöntämisen yhteydessä.

Lakiuudistuksen merkittävä linjaus on lähtökohtainen kielto johtaa hulevesiä yhteen jätevesien kanssa ns. sekaviemäreissä, ellei erityisesti voida taata viemärijärjestelmän moitteetonta toimintaa. Käytännössä vanhoissa kaupunkikeskustoissa voi säilyä sekaviemärijärjestelmiä, mutta lakiuudistus edellyttää korjaamaan järjestelmiä niin, että pystytään estämään hulevesien aiheuttamat, viemärivesiä sisältävät ylivuodot vesistöihin ylikuormitetuista pumppaamoista ja jätevedenpuhdistamoista. Viemärivesien ylivuodot vesistöihin runsaiden sateiden yhteydessä aiheuttavat vesistöissä hygieniaongelmia ja ääritapauksissa jopa sairastumisriskin. Valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota hulevesien laadun parantamiseen, jotta vastaanottavien vesiekosysteemien kuormitusta voidaan näiltäkin osin vähentää.

Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a lukuun lisättäisiin uudet säännökset myös hulevesisuunnitelmasta. Se olisi uusi teknisiin suunnitelmiin rinnastuva suunnitelma, joka voisi olla osa katusuunnitelmaa tai yleisten alueiden suunnitelmaa. Suunnitelmassa esitettäisiin kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet. Kunnan hulevesisuunnitelma olisi laadittava siten, että suunnitelmassa otettaisiin huomioon sademäärän lisääntyminen, asemakaava, katusuunnitelma ja yleisten alueiden suunnitelma ja että se täyttäisi toimivuuden, turvallisuuden sekä viihtyisyyden vaatimukset. Kunta voisi ehdotetun maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun perusteella päättää periä myös uudentyyppisiä maksuja, joilla voitaisiin kattaa kunnan hulevesijärjestelmän rakentamiskustannuksia ja käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Maksut kohdistuisivat niiden kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, jotka kuuluisivat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueeseen. Valiokunta toteaa, että vaihtoehtoisesti kunta voisi edelleen kattaa hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset verovaroin kuten nykyäänkin.

Valiokunta korostaa, että lakiehdotuksessa on onnistuneesti painotettu hulevesien hallintaa varten toteutettavien kosteikkojen viihtyisyys- ja virkistysnäkökohtia, jotka ovat kulttuurisia ekosysteemipalveluja. Valiokunta pitää hyvänä lakiuudistukseen sisällytetyn hulevesisuunnitelman suositeltua kytkemistä viheralue- ja puistosuunnitteluun, mikä on edellytys kulttuuristen ekosysteemipalvelujen täysimääräiselle toteutumiselle. Suomessa saatujen alustavien kokemusten mukaan taajamavesien laadun parantamisella ja purojen kunnostuksella on mahdollista luoda edellytyksiä kaupunkialueilla jopa arvokalaston, kuten taimenten, poikastuotantoon. Tulevaisuudessa on tärkeää kehittää laajasti uusia luonnonmukaisia menetelmiä hulevesien vähentämiseen ja hallintaan. Yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden vaihtoehto on viherkattojen kehittäminen tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla. Eri puolilla maailmaa tehtyjen kokeilujen mukaan viherkattojen avulla voidaan pidättää sadevesiä ja vähentää rankkasateista aiheutuvia tulvariskejä.