Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 25 päivänä syyskuuta 2007 lähettänyt hallintovaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 63/2007 vp).
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
työmarkkinalakimies Jussi Luomajärvi, valtiovarainministeriö
lakimies Heikki Sipiläinen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry edustaen myös Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:tä
yhteiskuntasuhteiden koordinaattori Päivi Järvinen, Palkansaajajärjestö Pardia ry
Esityksessä ehdotetaan valtion virkamieslakia muutettavaksi.
Esityksellä saatetaan syrjintää koskeva virkamieslain säännös vastaamaan Euroopan unionin vaatimuksia, parannetaan virkamiesten oikeusasemaa ja pyritään vähentämään määräaikaisten osuutta virkamiehistä. Virkamiesten liikkuvuutta valtiotyönantajan palveluksessa uusiin tehtäviin edistetään. Lisäksi virkamieslakiin tehdään teknisluonteisia korjauksia.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Hallituksen esitys sisältää useampia yksittäisiä muutosehdotuksia. Näitä ehdotuksia yhdistävänä tärkeänä myönteisenä seikkana valiokunta pitää virkamiesten oikeusaseman parantamista. Ehdotettuun sääntelyyn sisältyy valtion virkamieslain (750/1994) saattaminen vastaamaan syrjinnän kieltämistä koskevia Euroopan unionin vaatimuksia lisäämällä sukupuolinen suuntautuneisuus kiellettyjen syrjintäperusteiden luetteloon. Säädettävällä lailla parannetaan myös määräaikaisessa virkasuhteessa työskentelevien virkamiesten sekä virantoimituksesta pidätettyjen virkamiesten oikeusturvaa samoin kuin koeaikaan liittyvää oikeussuojaa. Lisäksi lääkärintodistuksen esittämisvelvoitetta koskeva sääntely nostetaan lain tasolle.
Määräaikaisen virkasuhteen käsite on syntynyt valtion virkamieslainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädettäessä nykyinen valtion virkamieslaki (HaVM 5/1994 vp — HE 291/1993 vp). Tehtävissä, joissa aiemmin käytettiin virkaa toimittavia tai tilapäisiä virkamiehiä, tuli käyttöön nimittäminen määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan nimittää, jos työn luonne, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu sitä edellyttää. Hallintovaliokunnan mietinnöstä HaVM 5/1994 vp ilmenee, että valtion virkasuhteen tulee perustua pääsääntöisesti virkoihin sidottuun järjestelmään. Mietinnöstä ilmenee edelleen muun muassa, että määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen merkitsee poikkeusta tähän pääsääntöön ja että poikkeussääntelyn soveltaminen on rajattava tiukasti laissa mainittuihin edellytyksiin, joita on tulkittava suppeasti.
Valiokunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota määräaikaisen virkasuhteen varsin laajaan käyttöön. Valiokunta pitääkin perusteltuna hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta, että määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen samoin kuin 9 §:n 2 momentin nojalla rajoitetuksi ajaksi virkaan nimittämisen peruste tulee ilmetä nimikirjasta. Lisäksi ehdotetun 9 §:n 3 momentin nojalla virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.
Voimassa olevan virkamieslain 56 §:ssä säädetään virkamiehen oikeudesta korvaukseen, jos hänet on ilman säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin määräajaksi. Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely jää puutteelliseksi, jos virkamies on nimitetty ilman laissa säädettyä erityistä syytä vain osaksi koko määräaikaisuuden perusteena olevaa ajanjaksoa. Oikeutta korvaukseen ei olisi, mikäli määräaikaisuuden peruste sinänsä osoittautuisi lailliseksi, mutta virkasuhteen "pätkimiselle" ei olisi laissa säädettyä erityistä syytä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 56 §:n muuttamista.
Edellä esitetyn perusteella hallintovaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 56 § muutettuna seuraavasti:
Virkamiehellä, joka on ilman 9 §:n 1 tai 2 momentissa säädettyä perustetta taikka ilman 9 §:n 3 momentissa säädettyä erityistä syytä nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin nimitetty 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä sen vuoksi, ettei häntä enää nimitetä tämän viraston virkamieheksi, saada virastolta vähintään 6 ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. (Poist.) Korvauksen määrää maksettavaksi virkamieslautakunta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
_______________
Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2007
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Ossi Lantto