Perustelut

Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan, että ensi vuonna valmistellaan puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistusta. Sen lähtökohtia ovat puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetty hallitusohjelman mukainen 46 miljoonan euron menovähennys puolustusministeriön hallinnonalalle kuitenkin uhkaa näitä lähtökohtia, ja se olisi valiokunnan tullut painokkaammin todeta.

Hallituksen puolustushallintoon vuonna 2012 kohdistama säästövelvoite on nimittäin vasta alkua. Tahti tulee ensi vuodesta huomattavasti kiihtymään. Kuten valiokuntaryhmämme totesi puolustusvaliokunnan valtiontalouden kehyksiä 2012—2015 koskevan lausunnon PuVL 3/2011 vp eriävässä mielipiteessä, ovat hallituksen puolustushallintoon kohdistamat säästövelvoitteet yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa kohtuuttomia. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurien säästötoimenpiteiden kohteeksi.

Pelkomme on, että hallituksen rajut ja väärin kohdistetut säästötoimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Hallitus on toimillaan kyseenalaistamassa koko nykyisen alueellisen puolustuksen periaatetta noudattavan puolustusratkaisumme.

Etenkin alueellisten joukkojen materiaalihankintojen viivästyttäminen, varusmiesten maastovuorokausien huomattava laskeminen nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten lopettaminen mahdollisesti jopa kokonaan aiheuttavat sodan ajan joukkojen suorituskyvyn laskun pitkälle tulevaisuuteen. Tilanne on mahdoton — varsinkin kun hallitus samaan aikaan ajaa Suomen liittymistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Asteittaiseen luopumiseen koko maan puolustuksesta viittaa myös varuskuntien kohtalo. Valiokunta ei lausunnossaan ota kantaa varuskuntien säilymiseen, saati niiden tärkeään merkitykseen maanpuolustustahdolle ja puolustusratkaisullemme.

Emme pidä mielekkäänä sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin ensi vuodelle ehdotettua 7 miljoonan euron nostoa tässä taloudellisessa tilanteessa ja samaan aikaan, kun oman maan puolustuksen määrärahat hupenevat dramaattisesti. Kaipaamme suhteellisuutta. Puolustusvoimien lakisääteinen päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Kansainvälistä toimintaakin on voitava tarkastella kriittisesti valtiontalouden säästöpaineissa.

Perustelut

Budjettikehykset 2012—2015, ensi vuoden talousarvioesitys 2012 ja puolustusvoimien säästöt liittyvät toisiinsa. Kohtuulliset säästöt puolustushallinnossa ovat perusteltuja valtiontalouden tasapainottamisen näkökulmasta.

Hallituksen esittämä paniikkijarrutus puolustuksen menoihin merkitsee kuitenkin riskinottamista Suomen sotilaallisessa puolustamisessa, mihin myös puolustusvoimain komentaja Ari Puheloinen on viitannut.

Valiokunta toteaa, että maastovuorokausien, lentotuntien ja alusvuorokausien vähentäminen sekä kertausharjoitusvuorokausista leikkaaminen heikentävät pitkävaikutteisesti Suomen puolustusvoimien suorituskykyä.

Lisäksi keskustan valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota siihen, että materiaalihankintojen leikkaus kohdistuu merkittävällä tavalla alueellisten joukkojen varusteluun, mikä heikentää alueellisen puolustuksen uskottavuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Perustelut

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 853 miljoonaa euroa. Se on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2011 varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisten menovähennysten kokonaismäärä on 46 miljoonaa euroa. Määrärahatason arvioidaan edellyttävän välittömiä sopeuttamistoimenpiteitä, ja puolustusvoimien toiminnan tasoa joudutaan laskemaan. Säästöjä etsitään puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon yhteydessä kehyskaudella 2012 — 2015.

Hallituksen esittämät menosäästöt ovat johtamassa vuonna 2012 alueellisen puolustuskyvyn rapautumiseen; varuskuntien lakkauttamispäätöksiin, kertausharjoitustoiminnasta luopumiseen ja henkilöstön vähentämisiin ja irtisanomisiin sekä siviilitoimintojen, mm. ravitsemishuollon, ulkoistamiseen ja yhtiöittämiseen.

Puolustusmateriaalihankinnat

Säästöt kohdennetaan toimintamenoihin, samaan aikaan kun puolustusmateriaalihankintojen taso on edelleenkin korkea, 712 miljoonaa euroa. On toteutumassa arvio, joka esitettiin vasemmistoliiton ja SDP:n eduskuntaryhmien yhteisessä eriävässä mielipiteessä vuoden 2011 lausuntoon: "Puolustusmäärärahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista."

Hallitus esittää vuodelle 2012 Hornet-torjuntahävittäjiin tarkoitettujen pitkän kantaman ilmasta maahan -ohjusten teknisen valmistelun ja hankintaohjelman jatkamista. Mikäli Hornetit varustetaan rynnäkkökyvyllä, koneiden alkuperäinen tarkoitus palvella tiedustelu- ja torjuntahävittäjinä muuttuu. Hornetien varustaminen rynnäkköaseistuksella sisältyy myös Suomen ja Naton välisen kumppanuusohjelman yhteistyöhankkeisiin. On todennäköistä, että uudella aseistuksella varustettuja Hornet-koneita on tarkoitus käyttää tulevaisuudessa myös Nato-johtoisissa kansainvälisissä operaatioissa.

Suomen talouden näköalojen synkkenemisen ja puolustusbudjettiin kohdistuvien säästöpaineiden takia on perusteltua luopua Hornet-hävittäjien kalliista asejärjestelmähankinnasta. Ehdotamme, että

Sotilaallinen kriisinhallinta

Hallitus on ehdottamassa määrärahaleikkauksia Suomen sotilaallisen puolustamisen ja asevelvollisuusarmeijan kouluttamisen perustehtäviin, mutta kansainvälisen kriisinhallinnan määrärahat kasvavat. Puolustusministeriön hallinnonalan kriisinhallinnan määrärahat kasvavat 67 miljoonaan euroon, ja yhdessä ulkoasiainministeriön kriisinhallinnan ylläpitomenojen kanssa kokonaispanostus kohoaa 121 miljoonaan euroon. Yksinomaan Afganistanin ISAF-operaatioon osallistuminen maksaa Suomelle vuosittain yli 40 miljoonaa euroa. Turvallisuus Afganistanissa on edelleen heikentynyt. ISAF-operaatioon asetetut toiveet ovat romahtaneet. Operaation luonne on muuttunut, ja Suomesta on tullut sodan osapuoli. Lähes päivittäin uutisoidaan myös uusista siviiliuhreista, joita Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen toistuva, sattumanvarainen ja suhteeton voimankäyttö aiheuttaa. Uusien siviiliuhrien myötä kansan viha ulkomaalaisia joukkoja kohtaan vain vahvistuu. Eduskunnan vasenryhmä katsoo, että Suomen nykyinen sotilasoperaatio Afganistanissa on muutettava siviilioperaatioksi tukemaan maan jälleenrakentamista. Afganistan tarvitsee lisää kouluja ja terveyskeskuksia, ei lisää aseita ja ulkomaisia sotajoukkoja. Tässä kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus antaa oma merkittävä panoksensa. Edellä olevan perusteella ehdotamme,

Puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittäminen

Hallitus esittää puolustusvoimien ravitsemuspalvelujen yhtiöittämistä 1.1.2012 alkaen. Esitystä ei ole kyetty perustelemaan kunnollisilla kustannusvertailuilla ruokapalvelukeskuksen oman tuotannon ja yhtiövaihtoehdon välillä. Säästöjä haetaan henkilöstön työehtojen heikennyksillä ja suoja-ajan jälkeisillä irtisanomisilla. Yhtiöittämisen yhteydessä alennetaan palkkoja jopa 30 prosenttia. Lakiesitys rikkoo myös työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja sukupuolen välistä tasa-arvoa. Ehdotamme, että