Perustelut

Yleistä

Sekä maailmantalouden että Suomen talousnäkymät ovat heikentyneet odotettua enemmän talousarvioesityksen laadinnan jälkeen. Vaikka viimeaikaiset valtioiden luottolaitoksille suuntaamat tukilupaukset vaikuttavat jossain määrin helpottaneen tilannetta, on talouden tulevan kehityksen osalta edelleen aiheellista varautua nopeampaan työllisyystilanteen heikkenemiseen kuin talousarvioesitystä laadittaessa oletettiin. Talousvaliokunta onkin tarkastelussaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka hyvin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta tehdyt painotukset vastaavat muuttuneen taloustilanteen asettamiin haasteisiin.

Valiokunta katsoo, että nykytilanteessa on keskeistä panostaa työllisyyden ja tätä kautta yritysten toiminnan turvaamiseen. Ministeriön pääluokan peruspainotukset ovat tätä taustaa vasten oikeat, sillä merkittävimmät määrärahapanostukset on suunnattu työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaan sekä Suomen talouskasvua ja kilpailukykyä turvaavaan innovaatiopolitiikkaan. Kiristyneiden luottomarkkinoiden vuoksi talousvaliokunta pitää tärkeänä, että talousarviossa kiinnitetään erityistä huomiota myös valtion riskirahoitukseen, jonka avulla voidaan osaltaan korjata markkinapuutteita ja turvata yritysten investointien jatkumista.

Investointien turvaaminen

Työllisyyden turvaamista ajatellen on keskeistä, että yritysten toiminnalle ja investointien jatkumiselle voidaan taata kilpailukykyiset puitteet. Finanssikriisin myötä yritysten lainaehdot ovat tiukentuneet ja rahoituksen saanti vaikeutunut. Tilannetta vaikeuttaa IFRS-kirjanpitosääntöjen edellytys kirjata omaisuus sen käyvän arvon mukaan. Tämä tulee nykytilanteessa merkitsemään huomattavia alaskirjauksia, jotka puolestaan alentavat vakuuksien arvoa ja heikentävät näin edelleen yritysten lainansaantimahdollisuuksia. Tilanne on jo lisännyt mm. Finnvera Oyj:hin tulleiden hakemusten määrää. Talousvaliokunta pitääkin myönteisenä, että hallitus on kiinnittänyt tilanteeseen huomiota ja päättänyt korottaa Finnveran kuluvan vuoden luotto- ja takausvaltuuksia 60 miljoonalla eurolla.

Talousarvioesityksessä Finnveran korkotukiin ja tappiokorvauksiin tarkoitettua määrärahaa esitetään vähennettäväksi 4 105 000 euroa (32.30.42). Saadun selvityksen perusteella on kuitenkin todennäköistä, että Finnveran rahoitustarve pikemminkin kasvaa vuonna 2009 sekä rahoituksen kysynnän lisääntyessä että jo myönnettyjen luottojen tappioiden kasvun myötä. Talousvaliokunta katsoo, ettei määrärahaleikkaus ole nykytilanteessa perusteltu. Lisäksi on aiheellista selvittää, miten Aloitusrahasto Vera Oy:n (Avera) pääomarahoitus turvataan vuonna 2009. Talousarvioesityksessä ei ole varauduttu lisärahoitukseen. Finnveran arviona on, että aloittavien innovatiivisten yritysten riskirahoituksesta vastaavan Averan pääomitukseen tulee varata vähintään 30 miljoonaa euroa ensi vuoden aikana.

Suomen Teollisuussijoitus Oy (TESI) on Finnveran ohella toinen keskeinen suomalaisen yritystoiminnan kasvua tukeva rahoittaja. TESI toimii erityisesti rahastosijoittajana, mutta sijoituksia voidaan tehdä myös suurehkoihin ja pitkäaikaista riskinottoa edellyttäviin yrityshankkeisiin. Voimassaolevan kolmen vuoden sijoitussuunnitelman mukaisesti yhtiö tekee sijoituksia vuosina 2009—2011 yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Yksittäisiin suoriin sijoituksiin tästä on tarkoitus allokoida yhteensä 100 miljoonaa euroa. Loppuosa painottuu rahastosijoittamiseen. Saadun selvityksen mukaan on ilmeistä, että myös TESI:n suorille sijoituksille on aiempaa enemmän kysyntää. Talousvaliokunta esittää, että hallitus varautuu ensi vuoden aikana pääomittamaan Teollisuussijoitus Oy:tä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Rakentaminen

Rakennussektori on merkittävistä työllistäjistä ensimmäisenä kohdannut talouden hiljentymisen. Talonrakentaminen on kääntynyt laskuun, ja ensi vuoden tilauskanta on puolittunut kuluvaan vuoteen verrattuna. Rakentamista vähentää korkojen kohoaminen ja lainaehtojen kiristyminen. Sektorin osalta onkin aiheellista varautua sekä nopeisiin että pidempiaikaisiin elvyttäviin toimiin.

Talousvaliokunta katsoo, että valtion tulisi aikaistaa tulossa olevia tuottavuutta lisääviä rakennushankkeitaan. Nopeita vaikutuksia on saatavissa esimerkiksi energiatehokkuutta parantavaa korjausrakentamista lisäämällä, mutta myös tilanteen pitkittymiseen on aiheellista varautua. Tähän liittyen talousvaliokunta esittää, että esimerkiksi pääomittamisen avulla tai valtion välillisin tukitoimenpitein turvataan niiden luottolaitosten, kuten Kuntarahoitus Oyj:n, toimintakyky, jotka vastaavat sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksesta Suomessa.

Muuta

Talousarvioesityksessä esitetään, että talous- ja velkaneuvonnan määrärahaa (32.40.31) leikataan kuluvan vuoden tasosta eli 4 611 000 eurosta 4 511 000 euroon. Nykyisenkin määrärahan puitteissa talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat kuitenkin olleet erittäin tiukat, eikä toiminnan tavoitteena ollutta korkeintaan 60 päivän jonotusaikaa ole kyetty läheskään kaikissa toimipisteissä toteuttamaan nykyisenkään rahoituksen avulla. Velkaneuvonta ry:n arviona on, että palvelujen kysyntä tulee edelleen kasvamaan. Kotitalouksien velkaantumiskehitys huomioon ottaen talousvaliokunta katsoo, ettei määrärahan leikkaamiselle ole perusteita. Valtion rahoitusosuuden pysyminen nykyisellä tasolla tasoittaa myös osittain kuntien välisiä huomattavia eroja palveluntarjonnassa.

Kuljetustukijärjestelmän avulla pyritään nykyisin alentamaan syrjäisten ja harvaanasuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia. Kuljetustukisääntelyä ollaan parhaillaan uudistamassa siten, että tuesta säädetään valtionavustuslain (688/2001) nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Talousvaliokunta katsoo, että kuljetustukijärjestelmää tulee tässä yhteydessä kehittää siten, että tuen käyttömahdollisuuksia lisätään vastaamaan paremmin rakennemuutoksesta aiheutuvia tarpeita. Tukea ei pitäisi nykyiseen tapaan rajata vain tietyille paikkakunnille vaan EY:n valtiontukisäännökset huomioon ottaen tuen myöntöedellytyksiä tulee laajentaa koskemaan erityisesti rakennemuutospaikkakunnille kehitettävän uuden toiminnan suunnittelua ja aloittamista. Muilla kuin perinteisillä kuljetustukialueilla tuki voisi olla väliaikaista. Uudistuksen yhteydessä on aiheellista harkita muutoksia myös nykyisiin yrityskokoa, konsernikäsitettä, kilometrirajoja sekä toimialoja ja tuotteita koskeviin rajoituksiin.

Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota kuluttajajärjestöjen saamaan rahoitukseen, jota talousarvioesityksessä esitetään vähennettäväksi 150 000 eurolla (32.40.50). Talousvaliokunta toteaa, että kuluttajajärjestöt tekevät suhteellisen pienen valtiontuen turvin erittäin tärkeää työtä. Pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi on tärkeää, että vuosittaisen rahoituksen taso voidaan turvata. Kuten uudessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa vuosille 2008—2011 todetaan, on vahva kansallisen tason kuluttajaliike tärkeä hyvin toimiville kansallisille markkinoille. Valiokunta painottaa, että kuluttajajärjestöjen toiminta on tärkeää myös EU-tason vaikuttamista ajatellen yhteisön muokatessa parhaillaan kuluttajapolitiikkaansa. Toiminnan riittävä resursointi tukisi myös osaltaan vireillä olevaa hallinnollista muutoshanketta, jonka mukaisesti kuluttajaneuvonta on tarkoitus siirtää kuntien vastuulta maistraattien hoidettavaksi. Muutosvaiheessa saattaa olla tarvetta lisäresursseille, ennenkuin toiminta saadaan täysimittaisesti käyntiin uudessa organisaatiossa.

Talousvaliokunta ottaa kantaa energiasektorin rahoitukseen käsitellessään hallituksen ilmasto- ja energiapoliittista strategiaa.